Lue keskustelun säännöt.
Jos leski haluaa, ettei kuolinpesää jaeta, mutta perilliset haluaa
14.01.2024 |
Niin miksi perillisiä usein pidetään ahneina?
Jos vainaja olisi halunnut, että perilliset perii vasta kun molemmista on aika jättänyt, niin olisi tehnyt keskinäisen testamentin. Onkonl lain mukaan meneminen ahneutta?
Kommentit (88)
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään ole ahneutta, vaan ihan normikäytäntö.
Pitäähän leskenkin elää jollain, sitäpaitsi aviopari on ne tavarat ja rahat yhdessä hankkineet omalla työllään, joten ei kuulu perillisille senttiäkään niistä, ennenkuin leskikin on vainaa.
Pidä vaan puolesi ahneita omaisia vastaan!
No ei se ihan näinkään automaattisesti mene.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään ole ahneutta, vaan ihan normikäytäntö.
Pitäähän leskenkin elää jollain, sitäpaitsi aviopari on ne tavarat ja rahat yhdessä hankkineet omalla työllään, joten ei kuulu perillisille senttiäkään niistä, ennenkuin leskikin on vainaa.
Pidä vaan puolesi ahneita omaisia vastaan!
No riippuu vähän avioliitosta, että onko aviopari hankkinut rahat ja tavarat yhdessä omalla työllään. Voi olla esimerkiksi viisi vuotta avioliittoa takana vauraan eläkeläisen kanssa.
Että kuka sitten on ahne ja kuka ei, vähän makuasia.
Jos leski haluaa, ettei kuolinpesää jaeta, mutta perilliset haluaa, ettei jaeta, niin lesken ja perillisten kesken vallitsee yksimielisyys.
Perillisillä on oikeus lakiosaansa vaikka mitä muuta yritettäisiin sopia.
Ei kai kukaan muuten perisi ikinä mitään jos leski psytyisi panttaamaan perintöjä lain mukaan.
Jotenkin ne on maksettava jos periliset sitä vaatii.
Kodin irtaimisto on joka tapauksessa lesken (paitsi ne esineet, jotka on erikseen vakuutettu tyyliin arvotaulut) ja leskellä on asumisoikeus. Lisäksi vähintään puolet yhteenlasketusta omaisuudesta on lesken, joten missä tuossa nyt on se ahneus? Asioita on huomattavasti helpompi hoitaa, kun pesä on jaettu eikä joka risahdukseen vaadita valtakirjoja. Näin siis sillä oletuksella, että jaettavaa on muutakin kuin asunto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perillisille tulee kuitenkin perintöverot. Ja sitäpaitsi kuolema = avioliiton päättyminen. Surullista mutta totta.
Tehkää se testamentti, jos haluatte, ettei mitää jaeta, ennenkuin molemnat kuolleet
Antakaa lakimiesten hoitaa niiden rojujen jako
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Perillisille tulee kuitenkin perintöverot. Ja sitäpaitsi kuolema = avioliiton päättyminen. Surullista mutta totta.
Tehkää se testamentti, jos haluatte, ettei mitää jaeta, ennenkuin molemnat kuolleet
Ei onnistu tuokaan. Testamentillakaan ei voi sivuuttaa lakiosaan oikeutettuja perillisiä kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Perillisille tulee kuitenkin perintöverot. Ja sitäpaitsi kuolema = avioliiton päättyminen. Surullista mutta totta.
Tehkää se testamentti, jos haluatte, ettei mitää jaeta, ennenkuin molemnat kuolleet
Ku ei onnistu tuokaan Testamintillakaan ei voi sivuuttaa lakiosaan oikeutettuja perillisiä kokonaan.
Ne saa osansa jos vaan haluvat, tavalla tai toisella se on maksettava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos yksi osakas vaatii jakoa, se on jaettava.
Näin sanoo laki, eikä leski voi sitä estää, ei testamentti eikä mikään muu. Käytännössä yhdelle jakoa vaativalle voidaan jakaa hänelle kuuluva osuus siten, että hän ei enää ole jakamattoman kuolinpesän osakas. Usein tämä toteutetaan käytännössä niin, että joku muu osakas ostaa hänen osuutensa rahalla ja kuolinpesä jää edelleen jakamattomaksi.
Vierailija kirjoitti:
Perillisille tulee kuitenkin perintöverot. Ja sitäpaitsi kuolema = avioliiton päättyminen. Surullista mutta totta.
Tehkää se testamentti, jos haluatte, ettei mitää jaeta, ennenkuin molemnat kuolleet
Ei perillisille tule perintöveroa ennenkuin perivät jotain. Jos kaikki jää ensin leskelle, niin perilliset ei vielä peri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voiko jakaa osittain? Että perilliset saa esim. puolet pankkitilien rahoista, esim. perintöverojen maksuun ja leski pitää omanaan hankalammin jaettavat ja muutenkin ehkä käytännössä hänen käyttämänsä tavarat. Tulee mieleen kesämökit ja autot, veneet ja muut tällaiset, jos leski niitä aktiivisesti käyttää. Tai jakaa taas siinä vaiheessa, kun leski ei esim. enää näitä käytä. Rahat tililtä saattavat myös kadota kokonaan lesken menoihin, eikä siellä ole mitään säästöjä lopulta. Riippuu varmaan myös siitä, ketä se perittävä on ajatellut suosia, puolisoa vai muita perillisiä.
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään ole ahneutta, vaan ihan normikäytäntö.
Pitäähän leskenkin elää jollain, sitäpaitsi aviopari on ne tavarat ja rahat yhdessä hankkineet omalla työllään, joten ei kuulu perillisille senttiäkään niistä, ennenkuin leskikin on vainaa.
Pidä vaan puolesi ahneita omaisia vastaan!
Lain mukaan meneminen on tässä tapauksessa perillisten, ei lesken puolella. Kuolinpesä on jaettava, jos yksi osakas vaatii.
Lesken oikeus pitää jakamattomana hallinnassaan yhteisenä kotina käytetty asunto ja koti-irtaimisto menee perillisten oikeuden edelle. Nykyisin useammin vaikea tilanne, kun vainajan perilliset eivät aina ole lesken lapsia niin usein ennen olivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perillisille tulee kuitenkin perintöverot. Ja sitäpaitsi kuolema = avioliiton päättyminen. Surullista mutta totta.
Tehkää se testamentti, jos haluatte, ettei mitää jaeta, ennenkuin molemnat kuolleet
Ei perillisille tule perintöveroa ennenkuin perivät jotain. Jos kaikki jää ensin leskelle, niin perilliset ei vielä peri.
Perintövero tulee kyllä maksuun noin vuosi kuoleman jälkeen, vaikka perintöä ei olisi vielä jaettu. Tosin nyt tuli juuri lakimuutos, jonka mukaan perintöveroon saa 10 vuotta maksuaikaa, mutta siitä menee tuntuva korko.
Toinen juttu on sitten se, jos leski perii testamentin perusteella kaiken eivätkä perilliset vaadi lakiosaansa. Tällöin perintövero tulee vain lesken maksettavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Voiko jakaa osittain? Että perilliset saa esim. puolet pankkitilien rahoista, esim. perintöverojen maksuun ja leski pitää omanaan hankalammin jaettavat ja muutenkin ehkä käytännössä hänen käyttämänsä tavarat. Tulee mieleen kesämökit ja autot, veneet ja muut tällaiset, jos leski niitä aktiivisesti käyttää. Tai jakaa taas siinä vaiheessa, kun leski ei esim. enää näitä käytä. Rahat tililtä saattavat myös kadota kokonaan lesken menoihin, eikä siellä ole mitään säästöjä lopulta. Riippuu varmaan myös siitä, ketä se perittävä on ajatellut suosia, puolisoa vai muita perillisiä.
Kuolinpesän voi jakaa myös osittain.
Leskellä on hallintaoikeus sekä yhteiseen asuntoon että irtaimistoon ja hän voi käyttää hallintaoikeutta niin kauan kuin haluaa, vaikka kuolemaansa asti.
Eikä siihen mitään testamenttia tarvita. Kyse on avio-oikeuden perusteella syntyneestä yhteisomistuksesta.
Rintaperillinen voi vaatia oikeudessa lakiosaansa, mutta ei sitä käytännössä saa. Oikeuskulut lankeavat maksuun sille, joka käräjäkanteen nosti.
Ei lakiosan vaatimiseen mitään oikeuskannetta vaadita. Riittää, että sanoo perunkirjoituksessa: "Vaadin lakiosaani." Toinen juttu on sitten se, että lakiosasta ei ole perilliselle yleensä hyötyä, jos vainajalta jäi vain asunto, johon leskellä on asumisoikeus.
Ja lakiosaahan voi vaatia vain silloin, jos on testamentti.
Vierailija kirjoitti:
Ei lakiosan vaatimiseen mitään oikeuskannetta vaadita. Riittää, että sanoo perunkirjoituksessa: "Vaadin lakiosaani." Toinen juttu on sitten se, että lakiosasta ei ole perilliselle yleensä hyötyä, jos vainajalta jäi vain asunto, johon leskellä on asumisoikeus.
Ja lakiosaahan voi vaatia vain silloin, jos on testamentti.
Mihin tuon perustat? Lakiosan voi vaatia ihan aina kun siihen on oikeus.
Vierailija kirjoitti:
Kodin irtaimisto on joka tapauksessa lesken (paitsi ne esineet, jotka on erikseen vakuutettu tyyliin arvotaulut) ja leskellä on asumisoikeus. Lisäksi vähintään puolet yhteenlasketusta omaisuudesta on lesken, joten missä tuossa nyt on se ahneus? Asioita on huomattavasti helpompi hoitaa, kun pesä on jaettu eikä joka risahdukseen vaadita valtakirjoja. Näin siis sillä oletuksella, että jaettavaa on muutakin kuin asunto.
Leskellä on asumisoikeus ja oikeus pitää yhteisen asunnon tavanomainen irtain jakamattomana, mutta siihen pitää vedota. Irtaimisto ei siis ole lesken, vaan leskellä on oikeus pitää sitä käytössään koko elämänsä loppuun asti. Jonka jälkeen irtaimisto jaetaan perillisten kesken.
Leski voi myös luopua asumisoikeudestaan myöhemmin, mikäli se muille perillisille sopii.
Ja tavanomaiseen irtaimistoon ei kuulu taulut jne. Sillä ei ole mitään tekemistä vakuutusten kanssa.
Ei tietenkään ole ahneutta, vaan ihan normikäytäntö.
Pitäähän leskenkin elää jollain, sitäpaitsi aviopari on ne tavarat ja rahat yhdessä hankkineet omalla työllään, joten ei kuulu perillisille senttiäkään niistä, ennenkuin leskikin on vainaa.
Pidä vaan puolesi ahneita omaisia vastaan!