Olen kaukosuhteessa ja ikävä menee "liiankin äkkiä" ohi?

Tai onko se ihan normaalia. Tuntuu, että silloin kun tiet erkanee, niin olen surullinen ja saatan usein itkeäkin, kun tulee kovakin ikävä ja miten sitä taas voi olla toista ilman. Sitten illalla on enää lievä ikävä. Seuraavana päivänä ikävä on kokonaan ohi ja se ei edes palaa.

Sitten kun näemme taas, en ole oikeastaan yhtään ikävissäni, päinvastoin, olen täysin tottunut taas yksinoloon ja menee taas aikaa päästä moodiin, että jonkun kanssa ensinnäkin ollaan ja yhdessäolo on jopa outoa, sitten neutraalia, jonkun ajan päästä jo kivaa ja ihanaakin loppupeleissä. Ja sitten taas itkettää kun pitää lähteä.

Miten teillä, jos olette kaukosuhteessa tai näette muuten vain harvemmin?