Oi, minulla olin ihana kohtaaminen :-)

Äsken lounaalta palattuani minun jaloissani alkoi hääriä aivan ihastuttava, hiukan kurainen, koko maailmaa ja minua siinä sivussa rakastava pörröinen kultaisennoutajan pentu. Voi luoja, että oli ihana! Sain rapsutella sitä ainakin 5 minuuttia (ihana omistaja, pyyteli jopa anteeksi, mutta huomasi kyllä, että olen koiraihminen), kunnes pennulle tuli tärkeämpää tehtävää - sen piti pyydystää tuulen kuljettamat lehdet.



Rakastan koiria, mutta meille ei niitä tule muun perheen allergian takia. Mutta tuon pullean pennun kohtaaminen oli aivan PARASTA! Naurattaa varmaan koko loppupäivä, vaikka housunpuntti onkin vähän kurassa. I-H-A-N-A!