Lue keskustelun säännöt.
Rehtori kirjoittaa asiallisesti ja asiantuntevasti pakkoruotsista
04.12.2010 |
http://www.kieliverkosto.fi/journal/article/42/voisimmeko-jo-normaalist…
"Koulujärjestelmämme vakavin kielikoulutuspoliittinen ongelma on suurten eurooppalaisten kielten, kuten saksan ja ranskan lukijoiden määrän dramaattinen väheneminen. Esimerkiksi A2-kieliryhmien syntyminen on tarjonnasta huolimatta vähentynyt jopa suurissa kouluissa. Tähän - kuten myös tärkeiden venäjän ja espanjan sekä Lähi- ja Kaukoidän kasvavien kauppakielten opiskelun lisäämiseen - on kiinnitetty ansiokkaasti huomiota. Ratkaisuina on toteutettu erilaisia hankkeita, joilla innostaa opiskelijoita kielten opiskeluun. Ne ovatkin tuottaneet tulosta, mutta vain hetkeksi.
Pysyvä kielenopetuksen monipuolistaminen edellyttää kielten opetustuntimääräresurssien uudelleenjakamista, koska tuntien lisääminen kieliopintoihin muiden oppiaineiden kustannuksella ei ole perusteltua.
Suomenkielisten oppilaiden kieliopintoihin kuuluu pakollisena ruotsi jo peruskoulussa. Yleisimmin yläkoulussa B1-kielenä alkava ruotsin opiskelu ei tuloksillaan hurmaa. Päinvastoin voidaan perustellusti sanoa, että siihen tuhlataan niin opiskelijoiden kuin opetuksen resursseja. Motivaatio ruotsin opiskeluun on vähäinen, koska nykynuorten maailma on jo muutaman vuosikymmenen ajan avautunut ei vain naapurimaihin, vaan yli koko maapallon. Niin ystävyyssuhteet, kulttuurivaihto kuin työelämän mahdollisuudet näyttäytyvät Eurooppaan, Amerikkaan ja myös Aasiaan. Ruotsin kielellä on kovin vähän tekemistä tämän maailman kanssa, käytännössä ei juuri enempää kuin suomellakaan. Opiskelijat haluavat suunnata resurssinsa sellaiseen, jonka he näkevät hyödylliseksi tulevaisuudelleen, ja siinä tärkeysjärjestyksessä ruotsi ei ole läheskään kaikilla kärkipäässä.
Tätä kahden marginaalikielen loukkua on suomalaisessa kielipolitiikassa ollut kovin vaikea ymmärtää. Oikeutettu ruotsinkielisen vähemmistön palvelujen turvaaminen ja erinomaisen mainion kulttuuri- ja kauppakumppanin Ruotsin arvostaminen on sokeuttanut päätöksenteon kuvittelemaan, että koko ikäluokalle pakollinen ruotsin opiskelu jotenkin turvaisi edellä mainitut asiat. On käynyt juuri päinvastoin: pakollisuus on synnyttänyt turhaumia, välinpitämättömyyttä ja aliarvostusta ruotsin kieltä ja ruotsalaista kulttuuria kohtaan.
Parasta, mitä ruotsin arvostukselle voisi tapahtua, olisi sen saattaminen valinnaiseksi muiden kielten rinnalle. Sen arvostus nousisi ja samalla me saisimme huomattavasti lisää "puolipitkien" kielten lukijoita A2-kieliryhmien syntymisen myötä, kun samalla poistuisi A2:n valinneille pakollinen kolmas kieli yläkoulusta. Oppilaalle jäisi A2-valinnankin jälkeen aikaa harkita ja punnita resurssejaan sekä ottaa toki halutessaan lisäkieliä vielä yläkoulun puolella.
Kirjoittaja on jyväskyläläisen alakoulun rehtori. Hän on osallistunut Vihreän liiton edustajana perusopetuksen tuntijakotyöryhmän toimintaan."
Kommentit (14)
Meidän aikaan A2-kieli alkoi neljännellä vai oliko viidennellä.
Iso päätös silti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tokaluokkalaiselle?? Meidän aikaan A2-kieli alkoi neljännellä vai oliko viidennellä.
Iso päätös silti.
Niin, jos valitsee A1-kieleksi esim. saksan, pitää lukea jatkossa käytännön pakkona englantia ja lain vaatimana ruotsia. Eli tokalla luokalla päätös kolmesta vieraasta kielestä.
voisi olla kova juttu ottaa 3. luokalta venäjä ja 5. luokalta englanti. Harva uskaltaa, jos ruotsi tulee pakolla vielä kolmanneksi.
Ystäviä, sukulaisia ja tuttavia joka puolella Suomea, enkä kertaakaan ole tällaisesta mahdollisuudesta kuullut! Englanti alkaa kolmosella, piste. Tämä siis ollut tähän asti mun käsitykseni.
Ystäviä, sukulaisia ja tuttavia joka puolella Suomea, enkä kertaakaan ole tällaisesta mahdollisuudesta kuullut! Englanti alkaa kolmosella, piste. Tämä siis ollut tähän asti mun käsitykseni.
Kyllä voi. Mutta suurin osa haluaa valita englannin, niin ainakaan pienissä kunnissa/kouluissa ei synny muita ryhmiä. Mutta ei englanti ole mitenkään pakollinen. Isommissa kaupungeissa pitäisi olla mahdollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aloitin turussa 3 ruotsin ja en ole katunut. englantia kuulee joka paikasta ja sen oppii helpommin sitä kautta. ruotsilla pääsee mihin vaan!
Stadissakin on käynyt joissain kouluissa niin, että ei ole ollut tarpeeksi kysyntää muille kuin englannille joten muut ryhmät on jäänyt perustamatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Stadissakin on käynyt joissain kouluissa niin, että ei ole ollut tarpeeksi kysyntää muille kuin englannille joten muut ryhmät on jäänyt perustamatta.
Jos ei olisi ollut pakkoruotsia, niin ryhmiä olisi tod. näk. syntynyt helpommin!
MISSÄ voi valita A1-kieleksi muun kuin englannin?
Omien lasteni alakoulussa Espoossa (meidän lähikoulu) on pakko valita A1-kieleksi saksa tai ranska. Englanti tuli sitten A2-kielenä 4. luokalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aloitin turussa 3 ruotsin ja en ole katunut. englantia kuulee joka paikasta ja sen oppii helpommin sitä kautta. ruotsilla pääsee mihin vaan!
Eikös tuota ruotsiakin kuule joka paikasta? Meillä on sille verovaroilla tuettuja tv-kanavia, lehtiä jotka ei pienen tilaajamääränsä takia muuten pysyisi pystyssä, joka pakkaus kaupassa on ruotsiksi, katukyltit ovat ruotsiksi (Okei, näin ei ole joka kaupungissa).
Ja se olisi ihan hyvä, että jos joku sellainen kuin esim. sinä, haluaa valita ruotsin opiskelun, niin okei mutta ei pakoteta kaikkia siihen.
aloitin turussa 3 ruotsin ja en ole katunut. englantia kuulee joka paikasta ja sen oppii helpommin sitä kautta. ruotsilla pääsee mihin vaan!
Eikös tuota ruotsiakin kuule joka paikasta? Meillä on sille verovaroilla tuettuja tv-kanavia, lehtiä jotka ei pienen tilaajamääränsä takia muuten pysyisi pystyssä, joka pakkaus kaupassa on ruotsiksi, katukyltit ovat ruotsiksi (Okei, näin ei ole joka kaupungissa).
Ja se olisi ihan hyvä, että jos joku sellainen kuin esim. sinä, haluaa valita ruotsin opiskelun, niin okei mutta ei pakoteta kaikkia siihen.
Helsingissä ei kuule ruotsia, mutta kuulee sellaista sekakieltä, jossa on puolet sanoista ruotsia ja puolet suomea!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rehtori kirjoittaa asiallisesti ja asiantuntevasti pakkoruotsista
Lisää asiakirjoitusta pakkoruotsista:
Ja sitten vapaata kielivalintaa ajavan yhdistyksen sivut:
ja miehen serkku A1 ranskan, pääkaupunkiseudulla ja aloittivat koulun toinen 1975 ja toinen 1976.
on mielestäni tuon kirjoituksen oleellinen pointti:
"samalla me saisimme huomattavasti lisää "puolipitkien" kielten lukijoita A2-kieliryhmien syntymisen myötä, kun samalla poistuisi A2:n valinneille pakollinen kolmas kieli yläkoulusta. Oppilaalle jäisi A2-valinnankin jälkeen aikaa harkita ja punnita resurssejaan sekä ottaa toki halutessaan lisäkieliä vielä yläkoulun puolella."
Eli tällä hetkellä jos lapsi valitsee jonkin muun kuin englannin tai ruotsin A-kieleksi, niin hän tekee samalla päätöksen siitä, että hän tulee opiskelemaan kolmea vierasta kieltä. Aika iso päätös tokaluokkalaiselle!!!