Lue keskustelun säännöt.
Kipuhintarajasi vaatteille ja asusteille? Kiinnostaako kalliit merkit?
04.01.2024 |
Sanon tämän heti: rakastan vaatteita. Kankaita. Kenkiä. Vintagea. Röyhelöitä, paljetteja, klassisia vaatteita, erikoisia yhdistelmiä, silkkiä, samettia - siis ihan todella rakastan - mutta elämäntilanne muuttui ja sen myötä loppui myös ostaminen - sillä ei ole väliä - mutta sillä on, että siihen loppui myös vaatteiden kanssa leikkimisen ilo. Sitä ihan suren.
Entisessä elämässä mulla oli mahdollisuus silloin tällöin ostaa joskus vähän kalliimpaa, kuten Acne tai Toteme-tyyppisiä merkkejä, nyt joskus vielä pystyn yhden vaatteen verran ostamaan jostain Gannin alennusmyynnistä, mutta tosi harvoin.
Mihinkään Jill Sanderiin tai Celineen mulla ei koskaan ole ollut varaa - enkä oikeasti edes ymmärrä miksi kukaan katsoo tarpeelliseksi maksaa vaikka nyt housuista 1300€. Vaikka olin ennen varakas, en ymmärtänyt sitä silloinkaan.
Nyt nykyään kun olen köyhä, niin olen muutaman kerran sortunut pikamuotimyymälöihin ja tottakai kirppiksiä kiertelen, mut eipä niihinkään juuri koskaan ole enää varaa. En siis osta juuri mitään.
Kenkien suhteen olen kuitenkin siten tarkka, että pyrin ostamaan nahka- tai mokkakenkiä, eli en halua käyttää ( enkä näyttäytyä ) huonolaatuisissa kengissä ( en tosin käy enää missään ). Jos ostan jotain, niin perheen teineille sitten, en itselleni.
Minkä vaatteen tai asusteen laadusta sinä et tingi?
Missä summassa kulkee sinun kipurajasi esim päällystakin, laukun, housujen tai kenkien ostamisen suhteen?
Onko tuotemerkki sulle tärkeä?
Olen maksanut ennen ihan helposti takista vaikka 800€, nykyään ostan - tai jos siis ostaisin takin, niin se saisi maksaa max 200€. Olen myynyt pois pari omistamaani Luiskan laukkua, koska kyllä: häpesin kulkea niiden kanssa. Nolotti.
Nykyään kuljen aika vanhoissa kamoissa, enkä siis oikeasti osta itselleni oikein mitään - ja tämä tuntuu oikeastaan ihan hyvältä ja oikealta näin.
Kommentit (44)
Kengät ja takki mahdollisimman laadukkaat ja nahkaa. Kestävät vuosikymmenen. Muille vaatteille ei niin väliä ja halvempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ostan vaatteita käytettynä sekä uutena. Katson ensisijaisesti materiaaleja ja suosin luonnonkuituja. Ostan myös kalliimpia ns. keskitason merkkejä jos materiaali ja tuntu on hyvä. Yritän löytää balanssin sen välillä että hinta tuntuu kohtuulliselta ja laatu ja materiaali on sen mukainen. Toisaalta ostan farkkuja ns. pikamuotiketjuista sillä pesen niitä usein ja ne ei omassa käytössä kauaa kestä.
Maksan vaatekappaleesta korkeintaan 300EUR.
Ei kiinnosta merkit, laatu, materiaalit, mukavuus ja kestävyys kyllä. Aika vähän ostan vaatteita, enkä ole määritellyt rajoja mutta kyllä se muutamassa satasessa varmaan on ja silloinkin pitää olla pitkäikäinen ja laadukas käyttövaate.
Kengät pitää olla hyvät, muu onkin sitten markettikamaa. Mulle on ihan sama minkämerkkinen vaate on kunhan se on siisti ja järkevän hintainen (hinta/laatu.) Ei ole tarvetta ostaa mitään merkkivaatetta.
Rannekello voi maksaa pari sataa, käsilaukut (siis sellainen pieni, mihin mahtuu avaimet ja puhelin) päälle satasen. Olen ostanut tänä talvena viisi toppatakkia, hinnat 200-300€:n välillä kappale. Olen pienituloinen, mutta asuntolaina on maksettu (asun Helsingissä) niin voi vähän ostellakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kiinnosta merkit, laatu kyllä. Siinäkin hinta tulee usein vastaan. Yleensä vaate saa maksaa ihan max 200€ (kengät, toppatakki), sitten aletaan etsiä käytettynä kalliimpaa tuotetta jos ei tarpeeksi halvalla löydy sopivaa. Varaa olisi ostaa uutenakin, mutta olen pihi.
Merkit ei kiinnosta yhtään. Hyvästä toppatakista voisin maksaa max 150 euroa. Talvikengistä 120 euroa. Arkikäytttöön paita/pusero, pitkähihainen max 50 euroa. Lyhythihainen 25 eur. Housut korkeintaan 50 euroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisin maksaa laadukkaasta neuleesta, jolle näen käyttöikää vuosiksi, niin 200€. Sillä rahalla ei vaan saa oikeesti laadukasta itselleni mielekästä mallia, joten olen sitten ilman.
Kengät: 200€ mutta vain talvi-ja syyskäyttöön. Kesäkengistä en maksaisi kuin max 100€.
Tarvitsisin silkkipaidan, napillisen, mutten löydä mistään sellaista alle 300€ ja niin paljon en pysty maksamaan. Joten, sitäkin ilman olen.
Mulla ei ole myöskään kunnollisia talvikenkiä, mutta maiharit on, eli niillä on pärjättävä. Takkeja on paljon, mutta joku uusi olis tietty kiva. Minkä haluaisin, niin maksaa tonnin = eli ei koskaan.
Housut - olen päätynyt käyttämään vain mustia huomaamattomia Zara yms housuja, koska niissä ei juuri näy hinta eli halpuus. Muuhun ei ole varaa, joten en tarvitse saarnaa siitä miksi ostan halpamuotiliikkeistä - enkä halua ostaa kaikkea toisten vanhoina - plus olen pitkä ja sen mallinen, ettei kirppistarjonta useinkaan tuota tulosta.
Laukku - suosin nykyään ( mustaa ) pienehköä selkäreppua tai Marimekko-tyyppistä kangaskassia. Käsilaukku tuntuu nykyään turhalta hienostelulta.
Onko täällä ketään, joka ostaa oikeasti KALLISTA? Vai onko niin, ettei se porukka eksy tänne ihmettelemään meikäläisen köyhistelyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käsilaukku, jos se on täydellisesti mitä haen, voisi maksaa max 220€.
Käytän meikkejä niin vähän, etteivät ne oikein kulu. Ihovoiteita ostan, mutta etsin niin edullisia kuin suinkin löytyy. LV 24h voide maksaa noin 7€ ja on aivan hyvä. Madaran SOS-toimii talvella kuivaan ihoon, hinta noin 40€. Vinkatkaa, jos tiedätte halvemman joka kosteuttaa kuivan talvinaaman? ( Ei apteekin perusvoiteita, niistä jää vaan kumma kalvo naamaan ).
Olisin nyt juuri hyvä testaamaan onko oikeasti eroa kalliiden ja halpojen voiteiden välillä.
Alusvaatteet: puuvilla-alushousuja ostan edullisissa 3kpl nipuissa. Yritän katsoa etteivät ole ihan järkky huonosti ommeltu, koska sittenhän ne eivät kauaa kestä. Joskus olen ostannut vaikka noin 20€ maksavat pikkuhousut ja niistä monet ovat kestänneet jatkuvassa käytössä ja heittämällä muutama sata kertaa pestyinä vuosikymmenen. Rintsikoita en juuri viitsi käyttää, mutta jos ostaisin nyt uudet, etsisin sellaiset Lindex-hintaluokasta, eli 20€ - 40€.
Sukkahousut ostan myös Lindexiltä, mitä ne nyt siellä sitten maksaakaan. Cos-merkiltä olen ostanut villasukkahousuja monena vuonna ja niitä löytyy kotoa yhä. Enää en kylläkää maksaisi 50€ sukkikista. Kaulaliina = vanhoja on riittämiin, mutta jos ostaisin uuden, niin voisin maksaa siitä jopa 100€. Olettaen, että materiaali on villa-mohair-alpakka jne yli 50%. Mitään missä on akryyliä yli 10% en ostaisi ollenkaan.
Olen aika varma, että nykyisillä vaatteillani pärjäisin lähes koko ikäni. Jos kenkiä ja alusvaatteita ei lasketa, niin varmaan joo pärjäisin, koska osaan korjata, muokata, ommella ja parsia ja vähän neuloakin.
Osaatteko te?
Minun kipuraja on niin matala, etten taida kehdata sanoakaan. Muutaman 100-150 euron arvoisen vaatteen omistan, mutten raaski niitä käyttää, joten hukkaan ovat rahat siltä osin menneet.
Merkit eivät kiinnosta, vaan mieluiten haluaisin osata ommella vaatteeni itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eniten kenkiin. Vaatteet max 40-50€. Esim takki 29€. Joskus ostan useita vaatteita kerralla.
Yleiset ns. merkkivaatteet on todella ällöttäviä. Ihme keekoilua ylihintaisessa kiinalaisen hikipajan tuotoksessa. En keksi mitään hyvää.
Mun vaatteen pitää olla eettisesti valmistettu. Muulla ei oikeestaan ole väliä, koska ostan vaatteita todella harvoin ja käytän kaiken loppuun, sen jälkeen paikkaan, ja vielä vähän...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun kipuraja on niin matala, etten taida kehdata sanoakaan. Muutaman 100-150 euron arvoisen vaatteen omistan, mutten raaski niitä käyttää, joten hukkaan ovat rahat siltä osin menneet.
Merkit eivät kiinnosta, vaan mieluiten haluaisin osata ommella vaatteeni itse.
Kankaat on aika kalliita, monista kaupoista saa vaatteita halvemmalla nykyään.
Mutta jos osaakin ommella - ja varsinkin muokata ja yhdistellä jo olemassa olevista vaatteita uusia - niin siinäpä vasta olis taito!
Mitä noloa niissä Louis Vuittonin laukuissa muka oli? Mullakin on niitä muutama kappale. Ne ovat vain laukkuja, ei mitään elämää suurempaa. Tuskin kukaan edes noteeraa, millaista laukkua toinen mukanaan kantaa.
Kuka helvata kirjoittaa noita pitkiä raapustuksia, kuka jaksaa niitä lukea.
Takin ja kengät ostan uutena Max, 100 euroa viiden vuoden välein.
Muut kirpparilta Max, 15-20
Alusvaatteet ja sukat uutena.
Usein kuitenkin merkkivaatteita.
En ole koskaan ymmärtänyt ihmisiä jotka laittaa rahaa vaatteisiin. Vaatteet eivät ole olleet minulle koskaan tärkeitä. Vuodessa rahaa kuluu pukeutumiseen n.150e. Enkä osta kirpparieilta yllrni mitään kun ei kiinnosta kiertää niitä rekkejä. Kaverini on vaatehullu joten jos tarvin esim. Juhliin mekkoa niin hyvällä viinipullolla hän lainaa mielellään. Kätevää, aina juhlissa on eri mekko päällä. Ostan vähän ja harvoin ja vain sellaisia mistä oikeasti tykkään ja ne vaatteet kestää vuosia. Talvihattuni on kohta 30v vanha!
Nainen 48v
Kyllä kiinnostaa merkit, mutta olen pihi, etten kerta kaikkiaan hirviä maksaa uutena niiden maksamia summia. Siksi kirppistelen ja olen tehnyt löytöjäkin. Uutena hyödynnän alennusmyyntejä, ja saatan ostaa jonkin kivan, muutaman euron vaatteen. Yhdistelemällä merkkiä ja merkitöntä tulee tasapainoinen kokonaisuus.
Louis Vuittoneita minulla on pari, mutta en käytä nyt enää. Pelkään, että joku ryöstää. Onhan se hullua mutta sellaiseksi on mennyt nyky-Suomi, että sitäkin puolta pitää ajatella.
Minä ostan sekä hyvin kalliita uusia että hyvin halpoja (kierrätys) vaatteita, mutten laisinkaan näitä ketjuliikkeiden merkkejä. Kallein takki on lammasturkki 1300 euroa, jolle on nyt erityisesti käyttöä, toinen kallis takki on Sandin tekemä, kashmir-villakangatakki, hyvä sekin, muttei riitä näillä pakkasilla.
Jaa eikö siis ketään kiinnosta?
Tavallaan hyvä niin.