Monilla lapsettomilla on vaaleanpunainen kuva lastenhoidosta
Näin väitän...
"voi hellan lettas"-jutut jää vähemmälle,
kun sen vauvan oikeasti saa...
eli
vauvan synnyttyä
arkirealismi, arjen totuus paljastuu
pyykkivuorineen
ja
vauvantalkintuoksuineen,
anoppeineen,
lapsi- ja ei lapssiystävällisine naapureineen,
todellisine ja ei todellisine ystävineen...
ja
TÄRKEIN:
viimeistään silloin paljastuu MILLAISEN MIEHEN KANSSA ON LAPSI TULLUT TEHTYÄ
eli tukeeko mies vaimoaan
henkisesti, taloudellisesti ja ruumiillisesti konkreettisesti lasta hoitamalla
vai katoaako houkuttelevaan vapaaseen ja huolettomaan poikamiesmaaimaansa...
---------------
Ps. Olenko ainoa, joka ajattelee näin?
Kommentit (14)
Eihän sitä voi tietää mitä se on ennen kuin sen on itse kokenut.
PS luettuani otsikkosi luulin että tarkoitit tahattomasti lapsettomia.
Minulla lapsettomana on vähän toisenlaisia kokemuksia. Yleensä ne, joilla on helposti tärpännyt raskaus, niin kuvittelevat, että kaikki muukin on helppoa, esim. just lapsen hoito. Lapsettomilla on nimittäin kokemusta siitä, että elämä ei olekaan niin helppoa kuin oli kuvitellut ja osaavat ehkä paremmin ottaa vastaan haastavia tilanteita, kuten nyt lapsen hoidon. Itse ainakin odotan lapsen hoidosta helvetin esikartanoa, näin kärjistetysti sanottuna.
Minulla lapsettomana on vähän toisenlaisia kokemuksia. Yleensä ne, joilla on helposti tärpännyt raskaus, niin kuvittelevat, että kaikki muukin on helppoa, esim. just lapsen hoito. Lapsettomilla on nimittäin kokemusta siitä, että elämä ei olekaan niin helppoa kuin oli kuvitellut ja osaavat ehkä paremmin ottaa vastaan haastavia tilanteita, kuten nyt lapsen hoidon. Itse ainakin odotan lapsen hoidosta helvetin esikartanoa, näin kärjistetysti sanottuna.
lastenhoidosta liittyy siihen, millainen mies on tullut valittua?
sun sepustukses oli aika järjetön...
Minä kun haaveilin vauvasta, oli mulla kyllä paljon kamalammat kuvitelmat arjesta kuin mitä se todellisuudessa oli.
Ajattelin, että nukkua ei nyt sitten saa ainakaan vuoteen, ruokalaskut kasvavat kamalasti, hyvällä äidillä on kantoliinat, kestovaipat sun muut systeemit käytössä, yöllä pitää jatkuvasti kuunnella, että lapsi varmasti hengittää, mihinkään ei voi enää lähteä kavereiden kanssa ym ym.
Todellisuudessa molemmat tytöt ovat olleet niin älyttömän helppoja, ettei sitä voi edes sanoin kuvailla! Nukkuneet yössä 14h putkeen 2kk eteenpäin, syöneet mitä vain, haluavat mieluummin kävellä kuin istua rattaissa tai kantoliinoissa ym, vaippojen kulutus tosi vähäistä, kavereiden kanssa voi olla ja mennä ihan niin kuin ennenkin, mies on ihan hurahtanut lastenhoitoon, ja niin päin pois...
Tytöt ovat nyt 3v ja 1v, joten eihän sitä tiedä, mitä kamaluuksia sitä tulevaisuus tuo tullessaan. Mutta ainakin tähän asti tämä elo on ollut äärimmäisen helppoa. Miljoona kertaa helpompaa, kuin silloin lapsettomana kuvittelin...
Minä kun haaveilin vauvasta, oli mulla kyllä paljon kamalammat kuvitelmat arjesta kuin mitä se todellisuudessa oli.
Ajattelin, että nukkua ei nyt sitten saa ainakaan vuoteen, ruokalaskut kasvavat kamalasti, hyvällä äidillä on kantoliinat, kestovaipat sun muut systeemit käytössä, yöllä pitää jatkuvasti kuunnella, että lapsi varmasti hengittää, mihinkään ei voi enää lähteä kavereiden kanssa ym ym.
Todellisuudessa molemmat tytöt ovat olleet niin älyttömän helppoja, ettei sitä voi edes sanoin kuvailla! Nukkuneet yössä 14h putkeen 2kk eteenpäin, syöneet mitä vain, haluavat mieluummin kävellä kuin istua rattaissa tai kantoliinoissa ym, vaippojen kulutus tosi vähäistä, kavereiden kanssa voi olla ja mennä ihan niin kuin ennenkin, mies on ihan hurahtanut lastenhoitoon, ja niin päin pois...
Tytöt ovat nyt 3v ja 1v, joten eihän sitä tiedä, mitä kamaluuksia sitä tulevaisuus tuo tullessaan. Mutta ainakin tähän asti tämä elo on ollut äärimmäisen helppoa. Miljoona kertaa helpompaa, kuin silloin lapsettomana kuvittelin...
Nyt lapsi 1v6kk ja olen tosi yllättynyt miten paljon tuonikäinen jo tajuaa ja osaa. Lapsettomana suunnilleen kuvittelin, että kaikki alle 3v:t on ihan tolloja jotka ei tajua mitään. Ja meidän 1v6kk osaa jo vaikka mitä ja ymmärtää puheitakin jo.
Minut on ainakin yllättänyt se, miten nopeasti lapsesta tulee "itsenäinen"!
Luulin lapsettomana ihan tosissani, että jotku 1vkk-2v olisi vielä ihan täysi vauva.
mielikuva, että vain raskaaksitulo, raskaus ja synnytys ovat vaikeita, mutta kaikki muu sen jälkeen hoituu lähes "itsestään"...
-kyllä se on aikamoinen MUUTOS uranaisella...
turha muistella vaalenpunaista lapsetonta aikaa---ei ehdi harrastaa jne---ellei ole rahaa maksaa tukiverkostolle- tosin monella uraperheellä ON varaa maksaa tilapäiselle lastenhoitopalvelulle- uraystävät kun eivät ehdi auttaa useinkaan lastenhoidossa- eikä uramummitkaan ehdi...
t. ap
Yritimme lasta 3 vuotta. sitten hoidoilla tuli ja vielä luomustikin. Kyllä se arki yllätti! Myös mies ja parisuhde...
Ei kai kukaan muuten hankkisi lapsia. Luonto haltsaa nää hämäyshommat. ;)
Ei kai kukaan muuten hankkisi lapsia. Luonto haltsaa nää hämäyshommat. ;)
lapsettomilla ei todellakaan ole tuollaisia kuvitelmia. He ovat tietoisempia kaikesta mitä tulevaisuus voi tuoda ja valitsevat helpomman tien.
Toisaalta me ollaan kaikki oltu joskus lapsettomia, eli ehkä sittenkin olet oikeassa. Miten päin sen sitten ajattelee.