Puolisosi jää kiinni työnantajalta varastamisesta, mitä teet?

Lukot vaihtoon.

Riippuisi aika lailla siitä, "varastiko" muistilehtiöitä ja kyniä vaiko jotain arvokasta/rahaa. 

Riippuu siitä, että olisiko pöllinnyt vessapaperirullan vai tehnyt jonkun isomman kavalluksen tai varkauden. Lidlistä saa potkut jos syö irtokarkin, eli kaikki on niin suhteellista.

Yrittäisin ymmärtää, mutta 30-vuotiaana varastelu ei mene mun mielestä mitenkään sormien läpi. Pitäisi todellakin tulla toimeen jo omillaan, olla oma asunto, auto, rahaa säästössä ja sijoituksia oli sitten mies tai nainen.

 

Jos on mennyt 18-vuotiaana töihin siinä on kerennyt rahaa säästämään, jos ei ole heti siitä lähtien törsäillyt merkkivaatteisiin ja ulkomaanmatkoihin, joihin ei ole oikeasti ollut rahaa. 

Ja 1. en ottaisi luottotiedotonta tai rahaongelmista kärsivää puolisoksi, se kertoo elämänhallinnanpuutteesta ja muista ongelmista, jos nyt ei ole esim. konkurssin tai pahan oikean sairauden takia niitä menettänyt. 

Arvostaisin. Kapitalistisialta kuuluu ottaa kaikki mitä irti saa.

Antaisin miehelle listan tarvitsemistani tavaroista.

Työkaverillani on kaksi tytärtä. Heillä on 9 vuotta ikäeroa ja ovat nykyään yli 30-vuotiaita. Vanhempi tytär menetti luottotiedot heti 18-vuotiaana ja aina pistänyt menemään sen mitä tulee ja on jäänyt kiinni varastamisesta, toisella oli 28-vuotiaana yli 100 000 e osakesalkku, käteisellä ostettu kiva auto ja oma asunto. Voi ottaa ulkomaanmatkoja omilla rahoilla, ei tarvitse vanhempaa miestä elättämään. Tästä toisesta tyttärestä huokuu itsevarmuus ja luotto siihen, että hän pitää ensisijaisesti huolta itsestään. Käyn välillä valoilemassa IG:ssa, koska on samalta kylältä. Välillä käy kateeksi, mutta tämän tarinan innoittamana aloin itsekin säästämään muutama vuosi sitten. 

Menis maku miehestä. Mä en ole rikollisen kanssa.

Kun lukee tällaisia (vaikka onhan täällä provojakin) arvostan jälleen ystäviäni, joilla on tausta pitkäaikaisasunnottomien asuntolassa ja jotka nyt keski-iässä painavat raskaassa työssä pienellä palkalla, josta ulosotto vie kolmasosan monta vuotta. Jos joku ei ottaisi minua kumppaniksi siksi, etten omista autoa, olisipa siinä menetys...

Seura tekee kaltaisekseen. En mennyt naimisiin petturin ja valehtelijan kanssa. Joutuisin jättämään.

Jos varastaa minulta, niin sitten ero. Muutoin ok, mutta parempi ettei jää kiinni. Vain tyhmä jää kiinni tai myöntää yhtään mitään. 

Ei kuulu meidän sukuun varkaat. Soittaisin vanhalle ystävälleni vankilaan, että haluaako exästäni uuden vaimon, kun en tahdo sitä ihan kenelle tahansa varkaalle antaa.

Riippuu mitä varastaa. Mä olen varastanut työpaikalta. Lapsena varastin muutaman kerran kaupasta. Aikuisena olen varastanut pari kertaa kaupasta.

Ongelma on siinä, että jos ihminen varastaa, se varastaa kaikilta. Hehän aina väittävät, että en minä nyt sinulta varastaisi, mutta kokeilepa jättää rahaa näkyville, jos toinen on rahapulassa...

Ei takuulla tee mitään tuollaista! 😍 

Työnantaja on palkannut jonkun syystä, Suomessa on useita työttömiä. Kunnioitan omaa työnantajaani ja olen kiitollinen työpaikasta enkä voisi heiltä koskaan anastaa. Ja kun mennään vielä tuhansien eurojen puolelle, joilla aiheutetaan työnantajalle ongelmia 

En voisi antaa anteeksi. Tuollaista typeryyttä ei pestä millään pois. Ikuinen tahra. 

Minä joutuisin jättämään, vaikka se karma hoitelee kyllä yleensä loput.

Minkä nuorena varastaa sen vanhana omistaa

Luoja mitä työnantajan nuoleskelijoita palsta täynnä.

Riippuu paljolti siitä mitä varasti / yritti varastaa. Jos esimerkiksi kuulakärkikynän ja vessapaperirullan tai yritti miljoonien kavallusta, niin harmittelisin sitä että jäi kiinni ja ymmärtäisin tarkoituksen. Jotakin kymppitonnien kupruja en hyväksyisi.