Mistä tietää, että haluaa lapsia?
Kysyisin teiltä perheellisiltä, mistä tietää haluavansa lapsia?
Olen jo 25 vuotias ja muutama entinen koulukaverikin on jo saanut lapsen. Ajatus lapsista ahdistaa, mutta toisaalta jotenkin kadehdin kavereitani. Kuitenkin minusta tuntuu, että olen liian nuori, enkä ole vielä valmis hankkimaan lapsia. Tuntuu että elämä on niin kesken. Asumme poikakaverini kanssa vuokralla, olen viimeiset kolme vuotta tehnyt pätkätöitä, nyt aloitin uudestaan opiskelut uuteen ammattiin. Kärsin alkuvuodesta keskivaikeasta masennuksesta. Tuntuu, että ennen kun voi edes harkita lapsia minun pitää olla naimisissa, omistaa oma asunto ja olla vakityössä. Nyt ei ole ollut vuosiin edes varaa matkustella rahatilanteen takia. Pelottaa että aika loppuu kesken enkä saa kaikkea haluamaani. Mutta ei kai näin epävarmassa työ ja taloustilanteessa voi tehdä lasta? Kärsin lisäksi vaikeasta unettomuudesta. Neuvoja? Ahdistaa.
Kommentit (8)
Mulla ikää 35 ja on korkeakoulutus, vakiduuni, omistusasunto, säästöjä, auto ja avomies. Naimisissa emme ole. En vieläkään koe että olen valmis saamaan lapsia.
Rahatilanne on mielestäni aika toissijainen syy olla tekemättä lapsia. Tietysti jollain on elettävä, mutta kyse on vain siitä, mistä olette valmiita luopumaan. Kyllä kotihoidontuella ja äitiysrahalla elää, jos ei kaipaa luksusta.
Lapsi itsessään ei tule kovin kalliiksi, jos ostatte tarvikkeet käytettyinä jne. Se, mikä heilauttaa taloutta, on työtulojen väheneminen ja hoitokulut. Vaikka menisit töihin heti äitiysloman jälkeen, joudut silti maksamaan päivähoitomaksuja jne. ja jos teillä ei ole lähipiirissä innokkaita vapaaehtoisia, joudut maksamaan myös lapsenvahdille jos haluat esim. lääkäriin, leffaan, jne.
sinun kannattaisi ensin hakea terapeutilta apua, jos et ole sitä tehnyt, vaikka vain muutaman kerran.
Naimisissa tai ainnakin vakisuhteessa, jossa mieskin halua lapsen kannattaisi olla, mutta asuntoa ei tartte omistaa (ei mekään ja neljäs tulossa, vasta kolmannen kanssa muutettiin 4 huoneen asumisoikeusasuntoon). Vakityökään ei ole mitenkään välttämätön. JOtkuthan haluavat vaihtaa alaa, kun ovat tehneet lapsia. Minä ja eräs muu olemme vakivirastamme luopuneet lapset tehtyämme. Tutulla tuli täysi kyllästyminen työhönsä, minä taas hoidan edelleen lapsiani ja muutimme kauemma. Elämä on epävarmaa monin tavoin, mutta kyllä sitä lapsen kanssa selviää. Itse löysin kirpparit vasta toisen lapsen ollessa jo yli 2v., mutta ne tosiaan kannattaa käydä läpi, koska hyvää tavaraa voi saada tosi edullisesti. Toisaalta ehkä ei ole sinun aikasi vielä lapsia hankkia, varsinkaan jos poikaystäväsikään ei ole vielä asiasta innostunut. Minä 32v. kun menin naimisiin ja 33v. kun eka syntyi enkä olisi tuntenut itseäni valmiiksi äidiksi tuloon aiemmin. Ehkä pari vuotta tuota ennen alkoi tuntua siltä, että lapsen aika voisi tulla pian. En ollut pitemmässä parisuhteessakaan, mentiin aika nopeasti naimisiin.
Hoida ensin rauhassa itsesi kuntoon ja mieti sitten vasta, mitä elämältä haluat. Olen itse saanut lapset nuorena ja köyhänä ja hyvin ollaan pärjätty. Materia ei ole niin tärkeää, miksi se nykyään nostetaan.
Mutta lapsia ei saa myöskään hankkia pelkästään täyttämään jotain epämääräistä reikää elämässä. Sinulla on ap vielä hyvinkin kymmenen vuotta aikaa miettiä, haluatko sinä lapsia vai et.
olen jo 28 ja luultavasti haluan lapsia joku päivä, mutta tuskinpa niitä nyt kannattaa alkaa tekemään kun ei ole miestä, ei tuloja, ei työtä..siinä mielessä ärsyttää, että jotkut syyllistävät siitä, ettei ole vielä lisääntynyt, kun en minä halua tehdä lapsia huostaanottoon ja yhden illan suhteen kanssa..
Joo yritin taas hakea terapautilta apua. Tereveyskeskuksen terapeutti lopettaa ja uusi aloittaa tammikuussa. Ei voi ottaa ennen tammikuuta uusia potilaita. Näin siis Keravalla. Haluaisin paljon puhua jollekin ammattilaiselle, mutta minkäs teet...
Poikaystäväni haluaisi aika pian jo lapsia ja on sanonut että jos en koskaan halua lapsia hän ei halua jatkaa suhdetta.
olen jo 28 ja luultavasti haluan lapsia joku päivä, mutta tuskinpa niitä nyt kannattaa alkaa tekemään kun ei ole miestä, ei tuloja, ei työtä..siinä mielessä ärsyttää, että jotkut syyllistävät siitä, ettei ole vielä lisääntynyt, kun en minä halua tehdä lapsia huostaanottoon ja yhden illan suhteen kanssa..
Ei mustakaan oo tuntunu viksulta idealta tehdä lapsia ollessani työttömänä duunien välissä.
Sulla on vielä ihan hyvin aikaa. Ei lapsia tarvitse tehdä 25-vuotiaana.
Lapsen kanssa elämä on sen verran vaativaa, että ei kannata tehdä ellei ole varma. Vaikka lapsi olisi ns. helppo eli nukkuisi hyvin ja viihtyisi itsekseen, elämäsi muuttuu silti aika paljon. Äitinä omat tarpeesi tulevat aina vasta lapsen tarpeiden jälkeen. Saati sitten, että lapsi olisi koliikkivauva ja perustyytymätön kanniskeltava.
En halua pelotella, mutta vanhemmuus ei ihan oikeasti ole aina sitä, miltä se näyttää kun vierailette jonkun hymyilevän lapsiperheen luona. Se on sitoutumista 24/7.