Puolet vaistoaa tuijotuksen
Jouduin jouluksi kerrostaloon. Istuskelin nyt aamupäivällä parvekkeella kaiteen takana toisessa kerroksessa. Näin kadulla kulkevat ihmiset mutta he eivät nähneet minua, elleivät nostaneet päätään.
Tein ihan epävirallisen testin, kun oli niin hyvä paikka. Katselin ohikulkevia ihmisiä ja mietin heidän kasvojen piirteitään, kävelytyyliään ja pukeutumistaan.
Puolet ihmisistä vaistosi tuojotuksen, ainakin he nostivat päänsä kadusta ja katsoivat kohdallani ympärilleen. Noin 20% kulkijoista osasi katsoa heti suoraan oikeaan suuntaan.
Ohikulkijoita oli kaikkiaan 25 minuutin aikana 41, joten eihän tämä iso otos ole. Yksinkulkijat olivat herkempiä, kaverin/kavereiden kanssa kulkevat eivät ilmeisesti olleet niin vastaanottavaisia.
Kaikenlaista hupia sitä keksii kerrostalossa...
Kommentit (27)
Jos tuijotuksen voisi vaistota, olisi vaikkapa tarkka-ampujilla ja sotilastiedustelijoilla aika kusinen homma.
Kokeilin nuorena telepatiaa. Katsoin bussista yhtä miestä ja sanoin käänny, mies kääntyi ja ihmetteli, katseli ympärilleen. Mitään pahaa en halunnut.
Sille on olemassa ihan oma termikin mutta mä en muista nyt äkkiseltää mikä se oli , jotkut ihmiset on kykeneväisiä aistimaan asioita paremmin kuin toiset.
Tää saattaa näkyy niin esim, että sä mietit jotain henkilöä ja yhtäkkii se soittaa sulle
Tai että sä saatat miettiä jotain ihmistä ja samantien sen jälkeen se kävelee sua vastaan kadulla
Korjaan en siis sanonut ääneen bussissa, vaan ajatuksissa.
Vierailija kirjoitti:
Sille on olemassa ihan oma termikin mutta mä en muista nyt äkkiseltää mikä se oli , jotkut ihmiset on kykeneväisiä aistimaan asioita paremmin kuin toiset.
Tää saattaa näkyy niin esim, että sä mietit jotain henkilöä ja yhtäkkii se soittaa sulle
Tai että sä saatat miettiä jotain ihmistä ja samantien sen jälkeen se kävelee sua vastaan kadulla
Sattuma on sana jota etsit.
Ihmisen aivot ja niiden mahdollisuudet ovat vielä suurimmaksi osaksi tuntematonta aluetta. Ehkä joskus parinsadan vuoden kuluttua ihan peruskauraa asiat, joita nykyään kutsutaan esim.telepatiaksi.
Kävin joskus elokuvissa mutta piti lopettaa. Muut katsojat eivät tykänneet kun näyttelijät aina minua mulkoilivat kun tuijotin heitä. Ihme homma mutta AP puhuu kyllä aisijata.
Vierailija kirjoitti:
Sille on olemassa ihan oma termikin mutta mä en muista nyt äkkiseltää mikä se oli , jotkut ihmiset on kykeneväisiä aistimaan asioita paremmin kuin toiset.
Tää saattaa näkyy niin esim, että sä mietit jotain henkilöä ja yhtäkkii se soittaa sulle
Tai että sä saatat miettiä jotain ihmistä ja samantien sen jälkeen se kävelee sua vastaan kadulla
Sekopää? Se termi siis.
Mäkin vaistoan vähän liikaa ihmisistä. Asioita joita en halua tietää. On muutaman kerran mennyt kylmät väreet joistakin tuntemattomista ihmisistä.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen aivot ja niiden mahdollisuudet ovat vielä suurimmaksi osaksi tuntematonta aluetta. Ehkä joskus parinsadan vuoden kuluttua ihan peruskauraa asiat, joita nykyään kutsutaan esim.telepatiaksi.
Ei ole.
Ihminen tuntee energiakentässään tuijotuksen.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen aivot ja niiden mahdollisuudet ovat vielä suurimmaksi osaksi tuntematonta aluetta. Ehkä joskus parinsadan vuoden kuluttua ihan peruskauraa asiat, joita nykyään kutsutaan esim.telepatiaksi.
Kyllä. Ihmisen aivot on kuin meren pohja. Pimeät ja märät.
Vierailija kirjoitti:
Jos tuijotuksen voisi vaistota, olisi vaikkapa tarkka-ampujilla ja sotilastiedustelijoilla aika kusinen homma.
Jos on tarpeeksi lähellä, niin sen kyllä vaistoaa.
Vierailija kirjoitti:
Mäkin vaistoan vähän liikaa ihmisistä. Asioita joita en halua tietää. On muutaman kerran mennyt kylmät väreet joistakin tuntemattomista ihmisistä.
Tai siis kuvittelet vaistoavasi.
Noita ilmiöitä kun tutkitaan kontrolloiduissa oloissa, ne katoavat.
Niitä siis ei ole.
Tosin telepatiaan yms. uskovat selittävät tämänkin puhuvan ilmiöiden puolesta...
Vierailija kirjoitti:
Ihminen tuntee energiakentässään tuijotuksen.
Kyllä. Kuten jääkiekkokenttä tuntee ylimääräisen pelaajan. Pilliin vihellys kun on niin outoa.
Vierailija kirjoitti:
Noita ilmiöitä kun tutkitaan kontrolloiduissa oloissa, ne katoavat.
Niitä siis ei ole.
Tosin telepatiaan yms. uskovat selittävät tämänkin puhuvan ilmiöiden puolesta...
Ei aina. Ingo Svan tuijotti teletaappisesti kuun pimeällä puolella oleskelevia avaruusötököitä ja he huomasivat polttavan katseen. Seeiiai oli hämmentynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tuijotuksen voisi vaistota, olisi vaikkapa tarkka-ampujilla ja sotilastiedustelijoilla aika kusinen homma.
Jos on tarpeeksi lähellä, niin sen kyllä vaistoaa.
No jos olet niin lähellä, että aistit toisen.
Jos sinulle tulee kaupassa olo, että joku katsoo, vilkuilet ympärillesi.
Jos kukaan ei katso, hälvenee tunne, jos satut kohtaamaan jonkun toisen katseen, saa tuntemuksesi vahvistuksen. Näin kuvitelma siitä, että voit aistia tuijotuksen, saa vahvistusta, vaikka kyse on pelkästä kuvitelmasta tai korkeintaan tiedostamattomasta ympäristön tarkkailusta.
Meillä on luontainen taipumus tulkita epämääräiset aistimukset uhaksi, se oli hyödyllistä olosuhteissa, joissa heinikossa väijyi peto tai naapuriheimon soturi.
Havaitsin eetteristä että keskustelijat turhautuivat. He ajattelivat että empäs jatkakkaan koska säikeesen tuli peikko joka laskee lekkeriä. Tarkemmin aistittuani, he pitävät minua nyt typeryksenä joka ei usko yliluonnolliseen. Mutta ovat väärässä, sillä minä olen yliluonto.
Ne näki kun sinä polttelit norttia ja savu nousi