Joulunvietossa oon kyllä elämässäni mennyt jyrkkää alamäkeä
Meillä oli lapsuudessa tosi hienoa jouluna. Nyt ymmärrän kuinka paljon vanhemmat näki vaivaa. Oli tietyt perinteet, koristeet ja ruoat, ja ne tuntui lapsesta mukavilta. Tuli juhlava olo. Juhlavaatteet päällä käytiin kirkossa tai kyläilemässä.
Nykyään mulla on mies ja pieni lapsi. Lämmitin atrian laatikoita uunissa. Mies on maannut koko päivän paskaisissa vaatteissa sohvalla. Valinnasta voin syyttää vain itseäni, mutta en edes uskonut että tuollaisia ihmisiä on olemassa. Millään ei ole mitään väliä, ei edes yhtenä päivänä vuodessa lapsen takia. Olen itse masentunut tämän suhteen aikana niin etten jaksa yrittää. En jaksanut laittaa hienoa joulupöytää ja ruokia, mua olisi ärsyttänyt niin paljon että tuo sika käy parissa minuutissa kamalien äänitehosteiden kanssa hotkimassa ruoat ja takaisin sohvalle makaamaan. Tää on meidän viimeinen joulu yhdessä.
Kommentit (9)
No ei niillä jouluruuilla niin väliä ole, mutta se masentava sika kyllä kannattaa jättää, jos se masentaa vuoden jokaisena muunakin päivänä.
Niin et ennen rojuen ottamista ränniin, tai jo seurustelun aikana ei selvinnyt millanen mätisäkki puoliso on? no, voit vaan katsoa peiliin ja etsiä syyllistä sieltä p*skaan jouluun :D
Ei ole minullakaan enää punaista sametti mekkoa ja mustia lakerikenkiä jalassa kuten lapsena jouluisin eikä hiuksissa silkkinauhaa. Ei ole kuusen alla röykkiöittäin lahjoja ja pöydät notku ruokia. Täällä sitä kirjoitellaan keittiönvalon hohkeessa syöden aamupäivän tähteitä eikä nekää jouluruokia :D Onneksi oli ne joulut, hyviä muistoja rakkaista jo edesmenneistäkin ihmisistä :)
Huutista sohvalla makaavalle jännämiehelle :D
Voihan äitijuttuneuroosi.
Meidän perheessä päätettiin yksinkertaisesti vaan lopettaa joulunvietto, kun asuimme ulkomailla, eikä kummallakaan ole mitään halua aloittaa uudestaan.
Paras päätös ikinä.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole minullakaan enää punaista sametti mekkoa ja mustia lakerikenkiä jalassa kuten lapsena jouluisin eikä hiuksissa silkkinauhaa. Ei ole kuusen alla röykkiöittäin lahjoja ja pöydät notku ruokia. Täällä sitä kirjoitellaan keittiönvalon hohkeessa syöden aamupäivän tähteitä eikä nekää jouluruokia :D Onneksi oli ne joulut, hyviä muistoja rakkaista jo edesmenneistäkin ihmisistä :)
Tämä. Voi kun voisikin matkata aikakonella niihin lapsuuden kultaisiin jouluihin, ja tavoittaa sen saman tunteen ja tunnelman. Nyt, kun vanhemmat ovat jo edesmenneitäkin, on joulusta tullut lapsettomalle sinkulle lähinnä kurjuuden multihuipentuma.
Sama. Just muistelin miten ihmeessä äiti on jaksanut tehdä helkkari vie jotain konvehtejakin itse! Meitä on neljä lasta vielä, ja isästä ei tasan hänelle apua ollut.
Viime vuonna oli mun ja miehen eka joulu. Olin laittanut ruuat. Olin syömässä alkupaloja kun toi otti tuolissansa ison takakenon, taputti pötsiänsä ja sanoi "nytpä on taas jouluruuat syöty!" ja röyhtäisi ja lähti. Kaks tuntia siitä niin oli sammunut koneen ääreen.
Älkää kysykö miten tuli vielä tämä joulu. Mut tää oli tasan viimenen.
Tsemppiä ap. Sä pärjäät kyllä lapsesi kanssa, paremmin kuin hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Sama. Just muistelin miten ihmeessä äiti on jaksanut tehdä helkkari vie jotain konvehtejakin itse! Meitä on neljä lasta vielä, ja isästä ei tasan hänelle apua ollut.
Viime vuonna oli mun ja miehen eka joulu. Olin laittanut ruuat. Olin syömässä alkupaloja kun toi otti tuolissansa ison takakenon, taputti pötsiänsä ja sanoi "nytpä on taas jouluruuat syöty!" ja röyhtäisi ja lähti. Kaks tuntia siitä niin oli sammunut koneen ääreen.
Älkää kysykö miten tuli vielä tämä joulu. Mut tää oli tasan viimenen.
Tsemppiä ap. Sä pärjäät kyllä lapsesi kanssa, paremmin kuin hyvin.
Niin tutulta kuulostaa. Kiitos tsempeistä ja samaa sulle! Ap
Toivotan parempia jouluja jatkossa :/