Tulin siihen lopputulokseen, että ihmisille (naapureille) ei kannata olla ystävällinen
Olen nyt muuttamassa uuteen asuntoon ja tulen tekemään, niin että en aio edes moikata ketään. Edellisessä talonyhtiössä kävi, niin että kaksi iäkkäämpää naista liimautui lähes kiinni, koko ajan suu kävi ja kauhea kiinnostus minun tekemisiä ja elämää kohtaan.
Ymmärrän toki jos ihminen on eläkkeellä eikä ole oikein elämää, muiden tekemiset kiinnostaa. On vain raskasta jauhaa jotain small talkkia ventovieraiden ihmisten kanssa ja esittää, että me mukamas ollaan jotain kavereita. Kun tuollaisille ihmisille antaa edes pikkuisen siimaa heistä ei pääse ikinä eroon.
m
Kommentit (66)
Itse tein sen virheen että aloin aikoinaan tutustua naapureihin. Suuri virhe! Todellakaan ei kannata.
Vierailija kirjoitti:
Miehiin ei kannata tutustua lainkaan, eikä varsinkaan jättää lapsia hetkeksikään ilman huoltajaa pihalle leikkimään.
T.kokemusasiantuntija
En koe asiaa sukupuolittuneeksi, kyse on vain siitä että minulla ei ole mitään yhtäläistä eläkeikäisten mummojen kanssa, enkä ymmärrä miksi joidenkin pitää väkisin änkeä seuraan ja yrittää jutella. Nämä nyt sattuivat olemaan naisia, ihan hyvin he olisivat voineet olla miehiä. Kun kerran erehtyy olemaan ystävällinen, niin joillekin se tarkoittaa että pitää olla jatkuvasti juttelemassa, udellaan yksityisasioita ja elämästä jotka ei edes kuulu heille.
Meillä on ihania ja vähemmän ihania naapureita. Mekin ollaan samaa sorttia.
Itse tein nuorempana sen virheen olin ystävälinen ja kiltti.Huomasin koko aikuisikäni olinkin sitten naapurien lasten ilmainen hoitaja. Kun se alue muutin pois 30 vuoden jälkeen. Olen nykyinen vuokra talo missä asun vain kohtelias. Moi ,moi jatkan matkaani. Mutamalla on käytös ollut häiritsevää. Yritys lainaa rahaa ymm. Joka aihdistaa.
Kyllä kannattaa olla ystävällinen, sillä pääsee pitkälle. Ei kumminkaan ole järkevää jakaa kaikkea yksityiselämään liittyvää naapureiden kesken.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kannattaa olla ystävällinen, sillä pääsee pitkälle. Ei kumminkaan ole järkevää jakaa kaikkea yksityiselämään liittyvää naapureiden kesken.
En ole jakanut mitään, katsos kun tuo ihmistyyppi utelee koko ajan, se on se tyyli. Ja se on kuule rasittavaa. Ehkä joskus sinäkin törmäät samanlaisiin ihmisiin. Heillä tuntuu olevan loputtomasti aikaa pyöriä talonyhtiön ympäristössä, elämä pyörii sen ympärillä, kauheasti ei muuta elämää tunnu olevan.
Itse moikkaan aina kaikkia paitsi jos molemmilla sellaiset energiat ettei moikata. Mutta ei tosiaan kannata muuta. Paitsi äsken juttelin hetken yhden mummon kanssa liukkaudesta pihallamme joka on ihan huomattava asia, kun siinä voi kuka vaan loukata itsensä.
Entisessä asunnossa juttelin usein yksinäisten eläkeläisnaapurien kanssa. Aina jotain yhteiseen taloon liittyvää asiaa. Sillä on valtava merkitys heidän hyvinvoinnille, että saa edes hetkeksi sanoa jonkun asian ja toinen katsoo silmiin.
Olen tullut kylläkin elämäni aikana päinvastaiseen lopputulokseen. Varmaan on joitakin eläkeläisiä, joilla ei ole muuta tekemistä kuin kytätä naapureita, mutta sitähän te haluattekin: eläkeläiset yksiöön toljottamaan ikkunasta tai istumaan sängyn reunalle ja odottamaan kuolemaa. Eläkeläisiä on aivan yhtä paljon erilaisia kuin muitakin ihmisiä. Ja ei, en ole eläkeläinen vielä, mutta minulla on useita puuhakkaita ja meneviä eläkeläistuttavia ja sukulaisia. Naapureitteni kanssa on ollut vuosia hyvät välit, eikä kukaan ole tunkenut iholle vaikka kaikkia tervehdin ja joskus kysyn mitä kuuluu, parin minuutin juttutuokio vaikka säästä ei maksa aikaa ei rahaa.
Kannattamisesta en tiedä, pyrin aina olemaan lähimmäisille ystävällinen ja jopa avulias. En nyt suorastaan rahaa lahjoita, joten vaikea ajatella kannattaako vai ei.
Outoa niputtelua ap ja muutkin: miehet sitä, naiset tätä ja nyt eläkeläisetkin ovat kaikki samanlaisia. Voi teitä.
Meidän talossa on huomenna pikkujoulut. Kesäjuhliakin on pidetty. Naapurisovulla on menty, hyvä fiilis asua täällä.
Vierailija kirjoitti:
Olen tullut kylläkin elämäni aikana päinvastaiseen lopputulokseen. Varmaan on joitakin eläkeläisiä, joilla ei ole muuta tekemistä kuin kytätä naapureita, mutta sitähän te haluattekin: eläkeläiset yksiöön toljottamaan ikkunasta tai istumaan sängyn reunalle ja odottamaan kuolemaa. Eläkeläisiä on aivan yhtä paljon erilaisia kuin muitakin ihmisiä. Ja ei, en ole eläkeläinen vielä, mutta minulla on useita puuhakkaita ja meneviä eläkeläistuttavia ja sukulaisia. Naapureitteni kanssa on ollut vuosia hyvät välit, eikä kukaan ole tunkenut iholle vaikka kaikkia tervehdin ja joskus kysyn mitä kuuluu, parin minuutin juttutuokio vaikka säästä ei maksa aikaa ei rahaa.
Maksaa se sen kaksi minuuttia, eikö kiinnosta kyl yhtään säästä juttelu, johan sen pihalla molemmat näkee.
Vierailija kirjoitti:
Itse moikkaan aina kaikkia paitsi jos molemmilla sellaiset energiat ettei moikata. Mutta ei tosiaan kannata muuta. Paitsi äsken juttelin hetken yhden mummon kanssa liukkaudesta pihallamme joka on ihan huomattava asia, kun siinä voi kuka vaan loukata itsensä.
Entisessä asunnossa juttelin usein yksinäisten eläkeläisnaapurien kanssa. Aina jotain yhteiseen taloon liittyvää asiaa. Sillä on valtava merkitys heidän hyvinvoinnille, että saa edes hetkeksi sanoa jonkun asian ja toinen katsoo silmiin.
Ajattelin tästä eteenpäin keskittyä ainoastaan omaan hyvinvointiini, en koe että on minun velvollisuuteni huolehtia muiden. Haluan yksinkertaisesti vain olla rauhassa, varsinkin oman kotini ympäristössä jossa lataan akkuja. Minulla kävi jopa niin, että toinen näistä mummoista tuli pimputtelemaan ovikelloakin eli se vain menee jo häiriköinniksi.
-aloittaja
Naapureille ollaan kohteliaita hyvänpäivän tuttuja.
Annetaan ensiapua tarvittaessa ja soitetaan ambulanssi.
Eikä sitten muuta.
T. kokemusasiantuntija 2
Vierailija kirjoitti:
Outoa niputtelua ap ja muutkin: miehet sitä, naiset tätä ja nyt eläkeläisetkin ovat kaikki samanlaisia. Voi teitä.
Kunpa voisinkin olla samaa mieltä kanssasi. Toivon, ettei kukaan, ikinä, tee samaa virhettä, minkä me teimme. Luotimme naapuriin. Tavalliseen perheenisään. Antaisin kaikki luovutettavissa olevat elimeni välittömästi pois, jos saisin peruutettua tapahtumat.
Joten, ainoa neuvoni on:älkää luottako naapuriin.
Mummoja tervehdin, muutoin välttelen naapureita. Maailma on täynnä elimellään ajattelevia itsekkäitä kus i p äitä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kannattaa olla ystävällinen, sillä pääsee pitkälle. Ei kumminkaan ole järkevää jakaa kaikkea yksityiselämään liittyvää naapureiden kesken.
En ole koskaan, ikinä, missään asuessani tervehtinyt naapureitani enkä varsinkaan ole yrittänyt olla ystävällinen. Tällä tavoin olen päässyt aivan helvetin pitkälle, eikä ole tarvinnut ryhtyä rapussa jauhamaan paskaa.
Vierailija kirjoitti:
Mummoja tervehdin, muutoin välttelen naapureita. Maailma on täynnä elimellään ajattelevia itsekkäitä kus i p äitä.
Myös se on itsekästä, jos häiritsee muita. Antakaa ihmisten olla rauhassa, jos he eivät kaipaa seuraasi. Miksi pitää väkisin kaveerata, kuulosta aika itsekkäältä, jos minulta kysytään.
No voi kamala paikka! Kai oot ok? Kyllä on ihminen päässy helpolla jos mummelien hölinät ottaa noin koville. Luulin, että tässä on kyse jostain oikeasti paskoista ihmisistä ja oot sen takia kyynistyny.
Onnittelut, itse hoksasin tuon jo noin kaksi vuosikymmentä sitten että korkeintaan voi moikata, mutta juttelemaan ei pidä alkaa. Sama pätee myös työkavereihin.