Tulin siihen lopputulokseen, että ihmisille (naapureille) ei kannata olla ystävällinen
Olen nyt muuttamassa uuteen asuntoon ja tulen tekemään, niin että en aio edes moikata ketään. Edellisessä talonyhtiössä kävi, niin että kaksi iäkkäämpää naista liimautui lähes kiinni, koko ajan suu kävi ja kauhea kiinnostus minun tekemisiä ja elämää kohtaan.
Ymmärrän toki jos ihminen on eläkkeellä eikä ole oikein elämää, muiden tekemiset kiinnostaa. On vain raskasta jauhaa jotain small talkkia ventovieraiden ihmisten kanssa ja esittää, että me mukamas ollaan jotain kavereita. Kun tuollaisille ihmisille antaa edes pikkuisen siimaa heistä ei pääse ikinä eroon.
m
Kommentit (66)
Ainakaan teille ei ole murtauduttu luvattomasti sisään ja varastettu tavaroita.
Nyt sapettaa! Tuo pilkku! , niin että. Voi luoja.
niin, että
On sellaisiakin tätejä ollut jotka syöksyvät ovesta kun naapuri tulee käytävään. Miten silloin toimitaan?
Suurin virhe on päästää joku hallituksen jäsenistä kylään, vaikka olisi kuinka mukava kaveri.
Se paskanjauhaminen sinun asuntosi kunnosta, siisteydestä ja sisustuksesta sen jälkeen...
Itsellä on esimerkiksi huumorina kotona Leninin rintakuva :)
Ihmiset ottavat tuollaiset 100% vakavissaan.
Juu ei. Mitään vähääkään henkilökohtaista näille ei kannata lähteä avaamaan. Yksinkertainen naapurini ymmärtää kaiken kuulemansa järjestään väärin, ja sepittelee eri naapureittensa kanssa käymiään keskusteluja sitten ristiin rastiin. Keksii myös mitä erikoisempia höpöjuttuja milloin mistäkin hankkeista ja säännöistä joita ei ole olemassakaan. Tavallaan harmitonta, mutta riesa on koko akka.
Ja sitten suomessa valitetaan yksinäisyyttä ? Ei kaikki naapurit ole tuollaisia, kuin ketjun aloittaja valittaa. Mukaviakin naapureita on.
Ymmärrän tuskaantumisesi, mutta aina voisi olla pahemmin. Minua väijyi yksi naapuri jonkun aikaa, ja se oli aika ikävää. Jouduin kulkemaan kuin joku ninja välttääkseni kohtaamisia hänen kanssaan.
Vierailija kirjoitti:
Itse moikkaan aina kaikkia paitsi jos molemmilla sellaiset energiat ettei moikata. Mutta ei tosiaan kannata muuta. Paitsi äsken juttelin hetken yhden mummon kanssa liukkaudesta pihallamme joka on ihan huomattava asia, kun siinä voi kuka vaan loukata itsensä.
Entisessä asunnossa juttelin usein yksinäisten eläkeläisnaapurien kanssa. Aina jotain yhteiseen taloon liittyvää asiaa. Sillä on valtava merkitys heidän hyvinvoinnille, että saa edes hetkeksi sanoa jonkun asian ja toinen katsoo silmiin.
Ystävällistä kutsua heidät asuntoosi.
Ymmärrä nyt hyvä ihminen että asumalla yhteisössä hyväksyt yhteisön säännöt, ja teet yhteisön tavalla.
My way or high way.
😂
No vaihdan pari sanaa pihalla, sellaista on-ilmoja-pidellyt tyyppistä jutustelua. Jos ei halua, niin ei siitä nyt kukaan sen syvällisemmin ala puhumaan. Tai jos alkaa, niin voi ottaa jalat alle. En minä nyt naapureita kotiini kutsu.
Jos jutustelu venyy liikaa, aina voi sanoa, että anteeksi, on vähän kiire, pitää jatkaa matkaa, hei vaan. Tuosta ei voi kukaan loukkaantua.
Onko nyt kauhee painolasti jos joskus jonkun samassa talossa asuvan kanssa muutaman sanan vaihtaa? Normaalia kohteliaisuutta.
Yleensäkään pelkkä tervehdys on oikeutuksen hakua muilta olemassaololle.
Ei sellaista tarvita enää. Tervehdys aamuisinkin on pelkkää turhaa meteliä. Siitä voitaisi luopua.
Ei kukaan aidosti tarkoita tervehtiä muita.
Onneksi olen maailmalla käynyt ja tullut tutuiksi oikeanlaisesta naapuri olemisesta moikkaamisineen. Suomessa tosiaan ahdistustaan turhasta mutta toisaalta oikeaa vainoa ei haluta tietää. Olen jotenkin onnistunut lähinaapurien kanssa että ei sitä synkkää pälyilyä ole alkanut ja voi hissi matkalla puhua vain ilmoista jne .Mutta tämä suomalaisten pelko ettei vaan toiset tule pilaamaan minun elämää on raskasta ja haluaisin asua muualla.
Minä sanon huomenta mutta en koskaan juttele muuta
en pysähdy jne
Hybin toimii
Kyse ei ole valitettavasti vain naapureista, vaan ihan kaikista. Jotkut vaan on roikkujia. He ei KOSKAAN luovuta, irrota tai jaa saamaansa saalista, vaan todellakin vetävät ihmisiä vain ja ainoastaan syvemmälle omaan alhoonsa. Toiset taas tajuaa rajat ja on normaaleja, terveitä, hyvänpäivän tuttuja, joita on ilo moikata ohimennen. Ehkä vaihtaa muutama sanakin. Älkää vaatiko kaikille samanlaista kohtelua, koska se on a) vaarallista ja b) typerää ja lapsellista ja EI tule johtamaan mihinkään hyvään.
Ei naapurit ole ongelma minulle. Ei he voi ratkaista mun ongelmia, enkä minä heidän. Jos asumiseen liittyy muuta epämukavuutta niin kandee lähtee pois.
Jotkut kai hyötyisi jostain kauppa-avusta, mutta nykyään ne ostokset voi tilata omaan kotiin.
Jotkut toimettomana elää juoruista eikä tee muuta. Joillekin ihmiset on vähemmän ihmisiä, ja jotain manipuloitavia sätkynukkeja.
Olen itsekin ollut hyvin yksinäinen, ja osa entisistä naapureista ja elämästä laittoi huomaamaan, etten periaatteessa tarvitse ns seurakuntaa elämääni.
Kauheata energianviemistä, puolin ja toisin:(
Ja tyhmintä mitä ihminen voi tehdä on sössiä asiansa jonkun päiväkahvidraaman takia.
Kivaa asumista, hyviä harrasteita ja iloista joulua.
Ps. Kerrostalokytille ja häiriköille myös joulurauhaa<3