7-luokkalaisen konenumerot

asiaan vaikuttaa myös lukihäiriö ja siitä johtuva koepaniikki, jotka yhdessä saa aikaan sen, että ei saa esitettyä edes sitä, minkä osaisi. Tai oikeastaan meidän poika osaisikin, kun esim kyselen kotona ennen koetta, mutta just ei saa sitä esitettyä siellä kokeessa enää. Meillä se yksi pelastunut aine on matematiikka, jossa numerot parempia. Mut kielet sit sitäkin surkeampia.



Ja rehellisesti sanottuna: en tiedä, pääseekö näillä nykyään edes ammattikouluun. Kutosilla ja seisoilla pääsee varmaan kyllä, etenkin jos seiskoja en enemmän kuin kuutosia, mutta meidän pojalle on luvassa yksi viitonenkin.



Oppispoimuskoulutus, kymppiluokka, ja epätoivoinen haave siitä, että aika ja kasvaminen tekisivät jotain ennen ysiluokkaa.

siinä mielessä, että seiskaluokan syksyllä monissa aineissa lähinnä kertaillaan alakoulun asioita. Nyt jos saa vain kutosta ja seiskaa, niin jatkossa on vaikeeta saada ees sitä kutosta (ehkä vitostakin). Jotenkin olis syytä yrittää poikaa motivoida koulunkäynnin suhteen (tai oikeestaan se ois pitäny tehdä jo aikoja sitten). Vuoden päästä, kun poikalapsen murkkuikä jyllää pahimmillaan, on todellakin myöhäistä enää mikään motivointi. Seiskan keskiarvolla kyllä pääsee ammattikouluun (ei ehkä just sille linjalle, mille haluaa), mutta kannattaa muistaa se, että koko ajan on ammattikoulun suosio kasvanut ja sitä myötä keskiarvorajat nousseet huimasti muutaman vuoden takaisista. Eli nyt vain tiukka linja siihen, että läksyt on tehtävä (ennemmin ei ole asiaa kylille, kavereille, koneelle tms) ja samaten kokeisiin tulee lukea eikä poika saa esim. lähteä kavereiden kans hengaileen / koneelle illalla jos seuraavana päivänä on koe. Ja nyt puhut ihan tosissaan siitä, miten pirusti se sitten kaduttaa, kun ei voikaan mennä sitä kiinnostavinta ammattia lukemaan, kun ei arvosanat riitä.



Terv. Yläkoulun erityisope, joka lähes päivittäin tuskailee näiden asioiden parissa työssään

mitään neuvoa siihen, että mitä mä tekisin noille lukihäiriölle ja koepaniikille, jotka molemmat vaan pahenee sitä mukaa kun "motivaatio" kasvaa. Mitä enemmän poika lukee ja yrittää ja tietää, että pitäisi saada parempi numero, sitä vaikeammiksi fonologinen prosessointi, nopean muistin jumittuminen ja koepaniikki kasvavat. Asioita, jotka tiesi ennen koetta ja minuutin kokeen jälkeen, ei vaan pysty tuottamaan paperille.

mitään neuvoa siihen, että mitä mä tekisin noille lukihäiriölle ja koepaniikille, jotka molemmat vaan pahenee sitä mukaa kun "motivaatio" kasvaa. Mitä enemmän poika lukee ja yrittää ja tietää, että pitäisi saada parempi numero, sitä vaikeammiksi fonologinen prosessointi, nopean muistin jumittuminen ja koepaniikki kasvavat. Asioita, jotka tiesi ennen koetta ja minuutin kokeen jälkeen, ei vaan pysty tuottamaan paperille.

mutta oletko tehnyt lapselle itse harjoituskokeita, joilla voisi harjoitella sitä koetilannetta etukäteen?

mutta oletko tehnyt lapselle itse harjoituskokeita, joilla voisi harjoitella sitä koetilannetta etukäteen?

se auttaa vähän, muttei tarpeeksi.

Lisäksi minusta on hämmentävää, että viime vuonna kokeet olivat selvästi vaikeampia ja poika selvisi niistä silti nykyistä paremmin. Kuutosella opettaja harrasti esimerkiksi reaaliaineissa esseekysymyksiä, jotka tietty olivat meidän pojan kompastuskivi, mutta aina niistäkin silti jotain sai ja ne muut kysyykset menivät suurin piirtein hyvin. Nyt esseekysymyksiä ei tehdä ja koe sillä tavalla on helpompi, mutta silti tulokset huonompia ja väärinymmärryksiä jms on paljon.

oppilaat, joilla on vaikeita ongelmia muistamisen, lukemisen tai kirjoittamisen kanssa, (tai koepaniikki) tekevät kokeet suullisesti erityisopettajan avustamana. Tilanne on rento ja oppilaat voivat luontevasti täydentää koevastauksia sitä mukaa kun asioita tulee mieleen.



Mielestäni seiska ei ole huono numero. Kyllä seiskan todistuksella ja huonommallakin (ainakin meillä päin) pääsee ammattikouluun. Mutta töitä kannattaa tehdä säännöllisesti.

oppilaat, joilla on vaikeita ongelmia muistamisen, lukemisen tai kirjoittamisen kanssa, (tai koepaniikki) tekevät kokeet suullisesti erityisopettajan avustamana. Tilanne on rento ja oppilaat voivat luontevasti täydentää koevastauksia sitä mukaa kun asioita tulee mieleen.

Jostain syystä koulussa ei ole oltu innokkaita asian kanssa. Minusta jotain koesuorituksia voisi korvata myös esimerkiksi esitelmän pitämisellä tunnilla tai kotiesseiden kirjoittamisella (olisihan sitä kirjoittamista hyvä kumminkin harjoitella nii nse tulisi helpommaksi). Mutta jostain syystä se koe on niin tärkeä pitää... Ja mietin sitäkin, että vaikka koulussa on diagnoosipaperia iso nippu ja luokanvalvojalle ja rehtorille ja erityisopettajalle ja kuraattorille on puhuttu, niin ehkä informaatio lukihäiriön todellisuudesta ei mene perille. Kaipa ne vaan pitävät poikaa tyhmänä ja ajattelevat että se siitä.

mitään neuvoa siihen, että mitä mä tekisin noille lukihäiriölle ja koepaniikille, jotka molemmat vaan pahenee sitä mukaa kun "motivaatio" kasvaa. Mitä enemmän poika lukee ja yrittää ja tietää, että pitäisi saada parempi numero, sitä vaikeammiksi fonologinen prosessointi, nopean muistin jumittuminen ja koepaniikki kasvavat. Asioita, jotka tiesi ennen koetta ja minuutin kokeen jälkeen, ei vaan pysty tuottamaan paperille.

Mä tiedän, että joillekin niitä on vastaavassa tilanteessa järjestetty. VOisi helpottaa lasta paljonkin, jos saisi hyvää palautetta jonkin aikaa, ja huomaisi, että voi pärjätä koetilanteessakin.

Seiskaaluokalla oleva poikani saa vain kuutosia ja seiskoja kokeista. Ainut poikkeus on englanti, josta kaseja ja ysejä.

Autan häntä myös lukemaan kokeisiin,mutta oma-alotteisesti ei koskaan lue kokeisiin.

Onko muita,joiden nuori ei saa parempia numeroita. Itseä vähän kauhistuttaa, kun itse sain aina parempia ja esikoinen pärjäsi paljon paremmin. Pääseekö kutosilla ja seiskoilla edes ammattikouluun?

ilmeisesti minun täytyy ottaa suullisten kokeiden mahdollisuus uudestaan esiin. Olen vain koettanut sitä kerran aikaisemmin vähän vastaavanlaisessa vaiheessa lapsen koulunkäyntiä (vaiheita on siis ollut aika monenlaisia) ja silloin opettaja löi mulle puhelimenluurin korvaan. Mut ehkä korvaavat suoritusmenetelmät siis ovat tosiaan mahdollisia myös peruskoulussa.



t kakkonen ja mitä muita olen kirjoittanut

Amikseen ei välttämättä pääse, mutta ei hätää, lukioon pääsee

Tässä kaupungissa alimman lukioiden keskiarvoraja oli vime vuonna 7,4 ja loput on sit yli kasin.

joihin pääsee 6,0 keskiarvolla ja jos tyhjiä paikkoja jää, sen allekin. Katso koulutusnetistä.

Mun kotikaupungissa taas amiksen koneautomaatio, lentokoneasennus ja sähköpuolelle ei päässyt alle 8,72 keskiarvolla. Siitä oli oikein juttu parissa valtakunnanlehdessäkin, kun kaksoistutkintolaiset nostavat amiksessa tiettyjen linjojen ka-rajat taivaisiin.

joihin pääsee 6,0 keskiarvolla ja jos tyhjiä paikkoja jää, sen allekin. Katso koulutusnetistä.

Mun kotikaupungissa taas amiksen koneautomaatio, lentokoneasennus ja sähköpuolelle ei päässyt alle 8,72 keskiarvolla. Siitä oli oikein juttu parissa valtakunnanlehdessäkin, kun kaksoistutkintolaiset nostavat amiksessa tiettyjen linjojen ka-rajat taivaisiin.

Liika on sentään liikaa.