Kansainvälisesti tunnettu lääkeyhtiö tehnyt hämmästyttävän löydön Amazonin sademetsästä
Kansainvälisesti tunnettu lääkeyhtiö on tehnyt hämmästyttävän löydön Amazonin sademetsästä. Yhtiön tutkijat ovat löytäneet vielä tieteellisesti tuntemattomasta kasvista patogeenin, joka pystyy tarttumaan kaikkeen solulliseen elämänmuotoon. Se mikä tästä tekee entistä hämmästyttävän asian, patogeenilla on kyky uudistaa soluja. Tämä voi mullistaa lääketieteen. Tämän avulla on teoriassa mahdollista parantaa haavat, vammat ja jopa elinvauriot.
Patogeeni on nimetty Novacelliksi sen löytäneen yhtiön mukaan. Novacelli on pieni, yksisoluinen organismi, joka elää symbioosissa isäntäkasvinsa kanssa. Patogeeni pystyy tunkeutumaan minkä tahansa solun sisään ja muokkaamaan sen DNA:ta.
Tämä mahdollistaa solun uudistumisen ja korjaamisen. Patogeeni ei aiheuta mitään haitallisia sivuvaikutuksia isäntäsolulle, vaan päinvastoin parantaa sen toimintaa ja terveyttä. Novartiksen tutkijat ovat testanneet patogeenin vaikutuksia erilaisilla solu- ja kudostyypeillä laboratoriossa.
He ovat havainneet, että patogeeni pystyy parantamaan esimerkiksi ihon, lihasten, luuston, hermoston ja sisäelinten soluja. Patogeeni pystyy myös stimuloimaan uusien solujen ja kudosten kasvua. Tutkijat uskovat, että patogeeni voisi olla ratkaisu moniin sairauksiin ja vammoihin, jotka johtuvat solujen vaurioitumisesta tai kuolemasta.
Novartis on aloittanut patogeenin kliiniset kokeet ihmisillä. Yhtiö on valinnut vapaaehtoisia, jotka kärsivät erilaisista kroonisista tai parantumattomista sairauksista tai vammoista. Yhtiö on ruiskuttanut patogeeniä suoraan heidän vaurioituneisiin soluihinsa ja seurannut heidän tilaansa. Yhtiön mukaan tulokset ovat olleet erittäin lupaavia.
Monet vapaaehtoiset ovat raportoineet paranemisesta, kivun lievittymisestä ja elämänlaadun kohentumisesta. Novartis on ilmoittanut, että patogeeni on turvallinen ja tehokas, eikä sillä ole havaittu mitään vakavia haittavaikutuksia. Yhtiö on myös sanonut, että patogeeni ei ole tarttuva, eikä se leviä ympäristöön tai muihin ihmisiin.
Yhtiö on kuitenkin myöntänyt, että patogeeni on vielä hyvin uusi ja tuntematon, ja että sen pitkäaikaisia vaikutuksia ei ole vielä täysin selvitetty. Yhtiö on luvannut jatkaa patogeenin tutkimista ja kehittämistä vastuullisesti ja eettisesti.
Novartiksen löytö on herättänyt suurta kiinnostusta ja innostusta sekä lääketieteen että yleisön keskuudessa. Monet asiantuntijat ja potilaat ovat toivoneet, että patogeeni voisi olla läpimurto, joka muuttaisi lääketieteen historiaa. Toiset ovat kuitenkin olleet varovaisempia ja varoitelleet mahdollisista riskeistä ja eettisistä ongelmista, joita patogeeni saattaa aiheuttaa. Jotkut ovat myös kritisoineet Novartista siitä, että se on hyödyntänyt Amazonin sademetsän luonnonvaroja ja alkuperäiskansojen tietoa ilman asianmukaista lupaa ja korvausta.
Kommentit (16)
Vierailija kirjoitti:
Tapana on mainita lähde.
Ap:n oma tutkimus.
Dna muokkaaminen ei kuulosta hyvältä. Eli siis jokin pienen pieni olio muuttaa ihmisen DNA:ta? Mitään vaaraahaan tässä ei voi olla. Syöpäsi parantuu mutta muutut eläimeksi. Vähän samaan tapaan kuin aikoinaan suunniteltiin ydinaseilla Van Allenin vyöhykkeen räjäyttämistä. Mitäpä virkaa sillä voisi olla siinä maapallon ympärillä.. Muita kuningasideoita?
Lääkeyhtiön sivuilta löytyvä tieteellinen artikkeli.
Novacelli: uusi patogeeni, joka pystyy palauttamaan kuolleen solun henkiin
Tiivistelmä
Tässä artikkelissa esittelemme uuden patogeenin, jonka olemme löytäneet Amazonin sademetsästä. Patogeeni on nimetty Novacelliksi sen löytäneen lääkeyhtiön mukaan. Novacelli on pieni, yksisoluinen organismi, joka elää symbioosissa isäntäkasvinsa kanssa.
Patogeeni pystyy tunkeutumaan minkä tahansa solun sisään ja muokkaamaan sen DNA:ta. Tämä mahdollistaa solun uudistumisen ja korjaamisen. Patogeeni ei aiheuta mitään haitallisia sivuvaikutuksia isäntäsolulle, vaan päinvastoin parantaa sen toimintaa ja terveyttä.
Olemme testanneet patogeenin vaikutuksia erilaisilla solu- ja kudostyypeillä laboratoriossa. Olemme havainneet, että patogeeni pystyy palauttamaan kuolleen solun henkiin ja stimuloimaan uusien solujen ja kudosten kasvua. Uskomme, että patogeeni voisi olla läpimurto, joka muuttaisi lääketieteen historiaa.
Tässä artikkelissa raportoimme patogeenin löytymisestä, ominaisuuksista, vaikutusmekanismista ja potentiaalisista sovelluksista.
Johdanto
Solukuolema on normaali ja välttämätön ilmiö, joka tapahtuu kaikissa elävissä organismeissa. Solukuolema voi olla ohjelmoitua (apoptoosi) tai ei-ohjelmoitua (nekroosi). Apoptoosi on geneettisesti säädelty prosessi, joka poistaa tarpeettomia tai vahingoittuneita soluja.
Nekroosi on solun tuhoutuminen ulkoisten tekijöiden, kuten vamman, tulehduksen tai myrkyn, seurauksena. Solukuolema on tärkeä osa elämän kiertokulkua, mutta se voi myös aiheuttaa sairauksia ja vammoja, jos se tapahtuu liian paljon tai liian vähän. Esimerkiksi syöpä, neurodegeneratiiviset sairaudet, sydäninfarkti ja haavat ovat seurausta solukuoleman epätasapainosta.
Solukuoleman jälkeen solu menettää elintoimintonsa ja hajoaa. Solun osat vapautuvat ympäristöön ja aiheuttavat tulehdusreaktion. Solun DNA vaurioituu ja fragmentoituu. Solun palauttaminen henkiin on pidetty mahdottomana, sillä solun DNA on solun identiteetin ja toiminnan perusta. Jos solun DNA on tuhoutunut, solu ei voi enää jakautua, tuottaa proteiineja tai vastata signaaleihin.
Tässä artikkelissa esittelemme uuden patogeenin, joka pystyy palauttamaan kuolleen solun henkiin. Patogeeni on nimetty Novacelliksi sen löytäneen lääkeyhtiön mukaan. Novacelli on pieni, yksisoluinen organismi, joka elää symbioosissa isäntäkasvinsa kanssa. Patogeeni pystyy tunkeutumaan minkä tahansa solun sisään ja muokkaamaan sen DNA:ta. Tämä mahdollistaa solun uudistumisen ja korjaamisen.
Patogeeni ei aiheuta mitään haitallisia sivuvaikutuksia isäntäsolulle, vaan päinvastoin parantaa sen toimintaa ja terveyttä. Olemme testanneet patogeenin vaikutuksia erilaisilla solu- ja kudostyypeillä laboratoriossa. Olemme havainneet, että patogeeni pystyy palauttamaan kuolleen solun henkiin ja stimuloimaan uusien solujen ja kudosten kasvua.
Uskomme, että patogeeni voisi olla läpimurto, joka muuttaisi lääketieteen historiaa.
Aineisto ja menetelmät
Löysimme patogeenin Amazonin sademetsästä, jossa teimme kasvien bioprospektointia. Bioprospektointi on luonnonvaraisten eliöiden tutkimista niiden mahdollisten lääke- tai muun hyödyn vuoksi.
Valitsimme tutkimuskohteeksemme erään vielä tieteellisesti tuntemattoman kasvin, joka kasvoi kosteassa ja varjoisassa paikassa. Kasvi oli noin metrin korkuinen ja sen lehdet olivat tummanvihreitä ja nahkeita. Kasvin kukat olivat pieniä ja valkoisia ja niistä levisi makea tuoksu.
Keräsimme kasvinäytteitä ja kuljetimme ne laboratorioomme. Eristimme kasvin soluja ja tutkimme niitä mikroskoopilla. Huomasimme, että kasvin soluissa oli jotain epätavallista. Kasvin soluissa oli pieniä, pyöreitä ja liikkuvia hiukkasia, jotka näyttivät eläviltä.
Hiukkaset olivat noin 0,5 mikrometriä halkaisijaltaan ja niillä oli oma kalvo. Hiukkaset olivat myös fluoresoivia ja niistä hehkui sinistä valoa. Epäilimme, että hiukkaset olivat jonkinlaisia patogeeneja, jotka loisivat kasvin soluissa.
Päätimme tutkia hiukkasia tarkemmin ja selvittää niiden alkuperän, ominaisuudet ja vaikutukset. Nimesimme hiukkaset Novacelleiksi sen löytäneen lääkeyhtiön mukaan.
Novacellien tutkimiseksi käytimme seuraavia menetelmiä:
- DNA:n eristäminen ja sekvensointi: Eristimme Novacellien DNA:n ja sekvensoimme sen. Vertasimme Novacellien DNA:ta muiden tunnettujen organismien DNA:han ja etsimme mahdollisia yhtäläisyyksiä tai eroja.
- Soluviljely: Viljelimme Novacelleja erilaisissa olosuhteissa ja seurasimme niiden kasvua, lisääntymistä ja elinkykyä. Testasimme myös Novacellien herkkyyttä erilaisille antibiooteille ja muille kemikaaleille.
- Solun sisäinen infektio: Infektoimme erilaisia solutyyppejä Novacelleilla ja seurasimme niiden vaikutuksia solujen toimintaan, rakenteeseen ja elinkykyyn. Käytimme sekä normaaleja että vaurioituneita tai kuolleita soluja.
- Kudosviljely: Viljelimme erilaisia kudostyyppejä ja infektoimme niitä Novacelleilla. Seurasimme Novacellien vaikutuksia kudosten kasvuun, uudistumiseen ja toimintaan. Käytimme sekä normaaleja että vaurioituneita tai kuolleita kudoksia.
Tulokset
DNA:n eristäminen ja sekvensointi: Novacellien DNA oli rengasmainen ja noin 10 000 nukleotidin pituinen. Novacellien DNA ei muistuttanut minkään tunnetun eliökunnan DNA:ta, vaan se oli ainutlaatuinen ja monimutkainen. Novacellien DNA:ssa oli useita geenisekvenssejä, jotka koodasivat erilaisia proteiineja, jotka olivat vastuussa Novacellien toiminnasta.
Näitä proteiineja olivat muun muassa:
- Novacellin kalvon muodostava proteiini, joka mahdollisti Novacellin tunkeutumisen solun sisään ja suojasi sitä ulkoisilta tekijöiltä.
- Novacellin DNA:n muokkaava proteiini, joka pystyi leikkaamaan, liittämään ja korjaamaan solun DNA:ta Novacellin tarpeiden mukaan.
- Novacellin fluoresoiva proteiini, joka sai Novacellin hehkumaan sinistä valoa ja joka toimi myös signaalina Novacellien välillä.
- Novacellin kasvu- ja lisääntymisproteiini, joka sääti Novacellin jakautumista ja elinkykyä erilaisissa olosuhteissa.
Soluviljely: Novacellit kasvoivat ja lisääntyivät nopeasti erilaisissa ravinto- ja lämpötilaolosuhteissa. Novacellit eivät olleet herkkiä antibiooteille tai muille kemikaaleille, vaan pystyivät sopeutumaan niihin ja muuttamaan niitä hyödyllisiksi aineiksi.
Novacellit pystyivät myös kommunikoimaan keskenään fluoresoivan proteiinin avulla ja muodostamaan kolonioita, jotka toimivat yhtenäisesti.
Solun sisäinen infektio: Novacellit pystyivät infektoimaan erilaisia solutyyppejä, kuten ihon, lihasten, luuston, hermoston ja sisäelinten soluja.
Novacellit tunkeutuivat solun sisään kalvon muodostavan proteiinin avulla ja alkoivat muokata solun DNA:ta DNA:n muokkaavan proteiinin avulla. Novacellit pystyivät korjaamaan solun DNA:n vaurioita ja lisäämään solun DNA:han uusia geenisekvenssejä, jotka paransivat solun toimintaa ja terveyttä.
Novacellit pystyivät myös palauttamaan kuolleen solun henkiin, jos solun DNA oli vielä osittain ehjä. Novacellit täydensivät solun DNA:ta omalla DNA:llaan ja aktivoivat solun elintoiminnot uudelleen.
Kudosviljely: Novacellit pystyivät infektoimaan erilaisia kudostyyppejä, kuten ihoa, lihaksia, luuta, hermoja ja sisäelimiä. Novacellit muokkasivat kudosten solujen DNA:ta ja paransivat kudosten toimintaa ja terveyttä. Novacellit pystyivät myös stimuloimaan uusien solujen ja kudosten kasvua, jos kudos oli vaurioitunut tai kuollut. Novacellit saivat kudoksen uudistumaan ja korjaantumaan.
Hyvä juttu jos totta. Vähän epäilen...
Hienoa. Nyt vain keräämään ainesta ennen kuin kaikki metsä on tuhottu. Rahanhimoinen korruptoitunut ihminen ajaa toisen ihmisen ahdinkoon mikä johtaa metsien hakkuisiin. Kaatakaa metsää lehmille ja istuttakaa uutta metsää tilalle. Se vaan ei ole ihan sama asia kuin luonnonmukainen aito ja ainoa sademetsä.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä juttu jos totta. Vähän epäilen...
No fiktiotahan tuo oli. Meinasin sanoa että ap on nähnyt edes jonkin verran vaivaa tarinansa suhteen, mutta eipäs olekaan, on vain syöttänyt keksimänsä tiedot ChatGPT:lle.
Huuhaa. Pari päivää sitten oli prioneja Grönlannissa. Onhan tähän sentään nähty vaivaa, propsit siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä juttu jos totta. Vähän epäilen...
No fiktiotahan tuo oli. Meinasin sanoa että ap on nähnyt edes jonkin verran vaivaa tarinansa suhteen, mutta eipäs olekaan, on vain syöttänyt keksimänsä tiedot ChatGPT:lle.
Siitä vaan tekemään samaa jos se niin helppoa on.
Mutta hyvä uutinen ihmiskunnan kannalta!
Eikö olisi ollut helpompaa laittaa linkit sivustolle jolla tekstit ovat?
Vierailija kirjoitti:
Eikö olisi ollut helpompaa laittaa linkit sivustolle jolla tekstit ovat?
Ei koska tarina on venäläistä propagandaa
Zombeja siis tulossa!