Jäämme tahtomattamme yksilapsiseksi perheeksi :( Muita samassa tilanteessa?

Eikä ole aikaa odotella tilanteen korjaantumista, alan kuulua jo riskiryhmiin.



Joskus vaan käy näin. Kyllä harmittaa.

Ja tähän jää. Toinen on kehitysvammainen, joten meillä on vain yksi terve lapsi. Itsekin halusin suuren perheen, mutta oma sairauteni tuli esteeksi. En tiedä miten tästä etteenpäin. Vielä olisi teoreettinen mahdollisuus parantua, mutta enpä usko.

Maailmassa on paljon lapsia, jotka etsivät sijoituskotia.

mutta ihana se yksi lapsikin on. Mieheni on ainut lapsi, ja hänen vanhempansa ovat niin ihanalla tavalla kasvattaneet poikansa ettei sitä voi kuin ihailla. Muutenkin olen monesti itse monilapsisesta perheestä olevana miettinyt miten paljon mieheni saa rakkautta ja tukea nyt vielä aikuisenakin verrattuna itseeni. Eli keskittykää nyt rakastamaan sitä ihanaa ainokaistanne ja iloitkaa kaikista mahdollisuuksista joita yksilapsisuus avaa.

Mun kaveri sairasti kolmekymppisenä niin, että raskaus olisi ollut riski ja tarkassa seurannassa eikä sitten uskaltanut sitä riskiä ottaa ja jäivät siis lapsettomiksi

Yksi ihana lapsi on ja siitä olen ikuisesti kiitollinen. Mutta olen töissä lapsialalla ja olin itsekin haaveillut monesta lapsesta, joten välillä suuri suru valtaa mielen. Oman terveyteni takia useampi lapsi ei ole mahdollinen. Ehkä minä vielä joku päivä hyväksyn tämän tosiasian...

terveysongelmien vuoksi ei kannata hankkia enempää. Olen ihan tyytyväinen silti tähän. Tuskin jaksaisinkaan enempää kuin tuon yhden.

Sinulle jäi kuitenkin myös mies. Oma mieheni kuoli kun olin 35-vuotias ja ainoa lapsemme 2-vuotias. En ole seurustellut enää mieheni kuoleman jälkeen. On erittäin vaikeaa löytää uutta kumppania. Johtuu joko korkeasta iästäni tai yksinhuoltajuudesta, tai noista molemmista sekä huonosta tuurista. Nyt olen jo 42-vuotias ja näillä näkymin en enää ikinä saa lisää lapsia enkä parisuhdetta.

vuosikausia ollaan käyty hoidoissa, 1 lapsi saatu, joka on tietenkin äärimmäisen ihana ja rakas.

Hoidoissa käydään edelleenkin, mutta mahdollisuus on alle 5 % luokkaa, tällä hetkellä hoidot ovat vaan rahanmenoa ja turhaa toivoa.

Mutta olkaamme onnellisia yhdestäkin !