Lue keskustelun säännöt.
Äitiysloman/hoitovapaan aikana kodista on tullut minulle suorittamisen, ei levon tyyssija. :(
19.12.2010 |
Ollessani työelämässä oli niin ihana tulla kotiin. Koti oli paikka, jossa sai levätä, rentoutua ja nauttia rauhasta perheen kanssa.
Nyt kun olen ollut 3. lapsen kanssa äippälomalla ja hoitovapaalla, kaikki edellämainittu on kadonnut. :( Lapsen/lasten kanssa olosta sinänsä tykkään (isommat ovat jo koululaisia), mutta ongelmana on kaikki muu...
Tuntuu, että näen ympärilläni jatkuvasti pelkkää sotkua ja tekemättömiä kotitöitä. Eikä meillä edes ole kovin sotkuista, mutta en jaksaisi katsella edes sitä yhtä likaista lautasta pöydällä tai sukkaa lattialla. Kodista on tullut minulle jatkuva, loputon työsavotta - eiväthän kotityöt tekemällä lopu. Mies tekee pitkää päivää, joten olen käytännössä yksin lasten kanssa arkisin iltaan asti.
Onko kellekään muulle käynyt näin? Mikä tähän auttaisi? Töihin en aio palata vielä 1-2 vuoteen, joten sitä ei kannata ehdottaa. Harrastuksissa käyn 1-2 kertaa viikossa, mutta ei se auta tähän tunteeseen.
Kommentit (4)
ihan hyvä neuvo. Mutta vähän hankalaahan se toki on, kun asuu "työpaikallaan" ja muu elämä ja "työt" ovat osittain samoja juttuja, niistä on vaikea päästä eroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
usein pystyn vasta iltaisin oikeasti tekemään jotain miehen tultua kotiin. Taapero on täysin vahdittava ja päiväuniajan käytän itsekin lepoon (yöt vielä risaisia). Joudun siis pakon edessä touhuamaan iltaisin ja lepäämään päivällä, mikä taas ei istu luontaiseen rytmiini ollenkaan.
ap
...taaperosi kanssa ja otat urakat työn alle illasta. ei hän sitä auta mennä kuin tilanteen mukaan.
Mutta anna niiden tiskien olla päivällä, kuitenkin!
t:2
Eli otat itselesi vaikka työpäivän klo 8.00 - 17.00 ja sitten illalla lepäät tai sitten jaat jotenkin muuten, sinulle paremmin sopivalla aikataululla päiväsi.
Lepoa ei saa jos sitä ei ota. Ja jos et ota lepoa, opetat lapsesikin siihen, että äiti ei kotona koskaan lepää vaan aina siivoaa ja järjestelee - ei hyvä.
...ja vaikka neuvoni on mielestäni hyvä, niin muutosprosessia elän minäkin :)