Kertokaa tarinoita, miten olette löytäneet rakkauden juuri silloin kun ette ole sitä etsineet?
Tai siis ei tarinoita, vaan teille oikeasti tapahtuneita juttuja. Kaipaan romantiikkaa ja vähän toivoakin tähän iltaan!
Kommentit (96)
No mulle tapahtui noin, mutta en uskaltanut toimia, joten mitään "juttua" ei koskaan tullutkaan :(
Olin kaksi viikkoa ennen miehen tapaamista jättänyt pettämisen takia exäni, joka kävi kimppuuni, kun käskin kerätä kamppeensa ja poistua asunnostani. Lähdin tosiaan pari viikkoa siitä ravintolaan ja mielialani oli tosi hyvä, vaikka olin ollut ihan romuna tapahtuneesta. Mutta en ikimaailmassa olisi kuvitellut törmääväni nykyiseen mieheeni, jonka kanssa nyt 4 vuotta yhdessä ja kihloissa. Täysi kultakimpale Elämä osaa todellakin yllättää!
Vierailija kirjoitti:
No mulle tapahtui noin, mutta en uskaltanut toimia, joten mitään "juttua" ei koskaan tullutkaan :(
Ounouuu, onko siitä kauan?
Whatsapista yks tyyppi jonka ghostasin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mulle tapahtui noin, mutta en uskaltanut toimia, joten mitään "juttua" ei koskaan tullutkaan :(
Ounouuu, onko siitä kauan?
On siitä useampi vuosi. Entinen työpaikka kyseessä.
Kun olin sinkku, kyttäsin miehiä joka paikassa ja olin ehkä jo vähän huvittavakin. Tuli sitten yhdet juhlat ja päätin, että sinä iltana keskityn vain hyvään ruokaan & juomaan ja viihdyn kavereiden kanssa. No, sinä iltana en kai sitten vaikuttanut epätoivoiselta sinkulta, koska tapasin miehen, jonka kanssa oltu jo 22 vuotta yhdessä.
Olin kavereiden kanssa paikallisessa ja juttelin tutun miehen kanssa. Hänen kaverinsa tuli siihen juttelemaan ja me päädyttiin sitten juttelemaan kahdestaan. Nyt ollaan puolitoista vuotta oltu yhdessä.
Pliide lisää, tulin just saunasta!
Ihana aihe, mäkin haluan kuulla lisää. T: onneton ja epätoivoinen sinkkunainen
Menin kuokkimaan naapureiden bileisiin, ja sieltä löysin mieheni.
Heräsin keskellä yötä ja oli tullut lunta ,niin lähdin takaveto autolla "leikkimään" sillä reisulla löytyi ja nyt yli 21v myöhemmin tämä rakkaustarina on lopuillaan näillä näkymin juuri ennen joulua..😔 olipa reissu kumminkin
Kaveri järjesti isot häät, oli esiintyjiä, paljon vieraita, upeat tarjoilut. Nautin esityksistä ja vaihdoin välillä paikkaa löytääkseni parhaimmat näköalat lavalle - ja jotenkin siihen mun ja lavan väliin niihin otollisimpiin kuvakulmiin löysi tiensä myös tilaisuuteen värvätty valokuvaaja, jonka takaa jouduin kurkistelemaan jotain nähdäkseni. Näin alkuun tyypistä vain takaraivon. Myöhemmin juhlien loppumetreillä näin kasvotkin, joita oon nyt katsellut kohta 13 vuotta.
Olin muuttamassa Lontoosta takaisin Suomeen. Viimeisenä iltapäivänä opiskelukaverini kirjoitti servettiin: "Woud you go out with me?"
Niinpä menimme ulos ja kahvittelu muuttui treffeiksi, yhteiseksi yöksi ja avioliitoksi. Siitäkin on jo neljännesvuosisata.
Olin hetki sitten muuttanut uudelle paikkakunnalle ja irtisanoutunut työstä, jossa olin ollut lähes 10 vuotta. Muuttaessani tiesin, että yhtä tiettyä työkaveria jäisin kaipaamaan. Osallistuin valtakunnalliseen koulutukseen, jossa tapasin juuri tämän tietyn entisen työkaverini. Rakastuimme tuossa koulutuksessa. Nyt olemme avioliitossa ja lapsikin on.
Erosin hyvin vaikeasta ja pitkästä liitosta.
Juuri, kun olin saanut sisäisen varmuuden lopullisesta erosta ja päättänyt, että olen nyt yksin pitkään, ehkä loppuikäni, törmäsin sattumalta uskomattomaan ihmiseen.
Oli pakko uskaltaa tutustua ja antaa rakkaudelle mahdollisuus. Hän toi elämääni suuren onnen ja rakkauden, jollaista en uskonut koskaan kokevani. Yhdessä nyt vuosia ja rakkaus vain kasvaa.
Ihastuin työkaverimieheen. Oltiin oltu työkavereita jo vuosia. Hän oli sinkku, minä surkeassa avioliitossa. Pari vuotta kaukaa ihastelin, sitten tapasimmee juhlissa työn ulkopuolella, muutamat viestit ja se oli menoa.
Erosin todella huonosta suhteesta voituani fyysisesti ja henkisesti todella huonosti pitkään ja vannoin että oli viimeinen mies mun elämässä. Muutaman viikon kuluttua kirjaimellisesti törmäsin mieheen, jonka kanssa kaikki meni yksiin ensi hetkistä lähtien. Juttu luisti ja kemia oli mieletöntä. Sillä tiellä. Elämäni rakkaus.
Olin seurustellut lyhyitä aikoja muutaman miehen kanssa vuoden aikana ja kaikki suhteet meni pieleen. Sydän oli aika särkynyt ja päätin etten ala seurustelemaan nyt pitkään aikaan. Kerään itseni kasaan ja nautin tulevasta kesästä ja elämästä ystävien kanssa.
Ravintolassa yksi miespuolinen kaverini, sanotaan vaikka Mikko, tuli tunnustamaan että hän on aina rakastanut minua, ja haluaisi alkaa seurustella kanssani. Olin aika järkyttynyt, ja pahoitellen sanoin ettei mulla ole mitään tuollaisia tunteita häntä kohtaan, ei mitään Hän pettyi pahasti ja meni baaritiskille vetämään päätä täyteen.
Kun olin lähdössä, kävin huolissani juttelemassa Mikon kaverille ja kerroin mitä tapahtui, ja pyysin että hän katsoisi vähän Mikon perään, ettei vaan satu mitään. Lupasi. Huomasin kyllä miten symppiksen oloinen tyyppi, ja hänen söpöytensä olin huomannut jo aiemmin, mutta ei sen kummempaa.
Parin viikon kuluttua tapasin tämän kaverin samassa baarissa ja hän tuli juttelemaan. Myöhemmin haki tanssimaan. Ja yhtäkkiä suudeltiin. Siitä viikon päästä kutsuin hänet kahville luokseni. Hän lähti siitä yöksi töihin, ja sen jälkeen tuli mun luo jäädäkseen. Unohtui se sinkkupäätökseni 😄
Tänään tuosta on melkein 30 vuotta aikaa ja edelleen ollaan yhdessä ja rakastuneita 😊
Ihan perinteinen: baarissa oltiin samassa kaveriporukassa ja jotenkin juttu luisti ja naama miellytti molemmin puolin. Sitten pyydettiin molemmat seuraavana päivänä yhteisiltä tutuilta vähän konsultaatiota tilanteistamme ja mies laittoi viestiä somessa. Ja minä olin siinä vaiheessa jo luovuttanut minkään parisuhteen osalta 😄