Jännittää mennä syömään porukalla, kun olemme niin hiljaisia
En ole itse mikään suupaltti, kahden kesken enemmänkin.
Paras ystäväni on myös ujo tutussakin porukassa, jonka kanssa menemme syömään, kahden kesken juttelemme ja parannamme maailmaa kyllä. Hänen mukaansa tulee vielä hiljaisempi puolisonsa.
Lisäksi tulee uusi puolisoni, jota kukaan ei ole nähnyt, ja tiedän, että ruokailusta tulee kiusallinen, hiljainen tapahtuma. En tiedä, miksi ystäväni väen vängällä haluaa mennä syömään ja tutustuttaa kaikki yhdessä, vaikka tietää kaikkien hiljaiset, sosiaalisesti taitamattomat luonteet, kun päädymme porukkaan. Kukaan ei puhu mitään, muutakuin väkinäisesti yrittää.
Miten selvitä ruokailusta? Mistä oikein keskustelisi?
Kommentit (33)
Jos kaikki olette hiljaisia, miksette vain rennosti hyväksy asiaa? Ei suomalaisiin tapoihin kuulu, että olisi pakko väkisellä vääntää juttua, hiljaiset hetket ovat ihan ok.
Jos todella kovasti jännittää, keksi etukäteen puheenaiheita. Ruoka, ravintolan sisustus, säätila ovat neutraaleja aiheita. Joulun tai joululoman vietosta voi olla kiva kysellä myös.
Älä ota asiasta liikaa paineita ja vastuuta. Välillä esität kysymyksen ja sitten voit rauhassa odottaa että on jonkun toisen vuoro. Ei ole maailmanloppu, jos koko ajan ei ole joku äänessä tai tunnet olosi hieman kiusaantuneeksi.
Jos ei ota siitä stressiä, siitä ei tule stressiä.
siellähän on sit oikein hiljaisten karnevaalit
Vierailija kirjoitti:
Pari snapsia avaa kyllä kielenkannalta myös hiljaisemmalta.
tää
Vierailija kirjoitti:
XD
Ai, susta on oikein nauraa toisen ongelmalle!
Ps ite hiljaisena inhoan näitä konekiväärinaurajia!
Tuo mitä joku muukin sanoi että miettii etukäteen puheenaiheita on hyvä idea. Puheenaiheiden kannattaa olla neutraaleja ja mukavia, helppoja, vaikka juuri joulu tai oman kaupungin tapahtumat tai vaikka joku uusi kauppa tai ravintola joka on juuri avattu. Tv-sarja, vaikka joku hauska ja typerä julkkisjuoru tms mutta ei välttämättä kannata puhua ihmisten töistä tai kovin vakavista aiheista ettei tule sellaista oloa että tässä nyt tentataan ja kuulustellaan jokaisen työt ja harrastukset ja arki ja ongelmat läpi, vaan jokainen voi halutessaan kertoa omista asioistaan niin paljon tai vähän kuin haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Pari snapsia avaa kyllä kielenkannalta myös hiljaisemmalta.
Alkaa suut napsuun!
Puhuminen vain hidastaa ateriointia. Siis turhat pulinat pois.
Tuohan on ihannetilanne, että kaikki ovat samalla viivalla ja saavat puheenvuoron kun sellaisen haluavat. Inhoan sitä, että joukossa on yksi suupaltti, erityisesti jos tuossa tilanteessa ottaa paineita "voi ei jonkun on puhuttava koko ajan, hiljaisuus on täytettävä" ja sitten kuunnellaan sen yhden monologia
Mä olen tommonen hiljainen, mieluummin hiljaa. SItte saan puheripulin ja sitte nolottaa vielä enemmän.
Siksi olen enemmän hiljaa.
Mutta hei, aatteles jos se uusi ihminen nauttii siitä, että tilaisuus on rauhallinen, ei ole väkisin keskusteltava jostakin joutavasta!
Riittäs "onpas hyvää ruokaa" "joo, niin on" :D
Vierailija kirjoitti:
Puhuminen vain hidastaa ateriointia. Siis turhat pulinat pois.
Et ole tainnut ikinä käydä porukalla ravintolassa syömässä. Idea siinä nimenomaan on hitaus ja yhteinen aika.
Vierailija kirjoitti:
Puhuminen vain hidastaa ateriointia. Siis turhat pulinat pois.
Sun kannattaa harrastaa syömistä vain yksinään kotona. Saat syödä rauhassa hiljaa niin nopeasti kuin haluat.
Miks sitten yleensä meette? Typerää järkätä kiusallisia tilanteita, lisäksi vielä maksaa siitä. Jättäsin menemättä.
Kiitos, tuli hyvä mieli teidän kommenteista! Tosiaan, miksi pitäisi olla väkinäinen, miksi pitäisi olla muunlainen kuin on? Jos ollaan hiljaisempia, niin sitten ollaan. Pitää vaan hyväksyä luonteensa. Kaikkia tänne mahtuu, hiljaisia ja puheliaita.
Kerran baarista (Amarillo) työntekijä tuli kommentoimaan pikkujoulukautena, että olemme hiljaa ja ei täällä tarvi olla ihan noin hiljaa syödessä. Olimme kai huonoa mainosta sitten.
Vierailija kirjoitti:
Tuohan on ihannetilanne, että kaikki ovat samalla viivalla ja saavat puheenvuoron kun sellaisen haluavat. Inhoan sitä, että joukossa on yksi suupaltti, erityisesti jos tuossa tilanteessa ottaa paineita "voi ei jonkun on puhuttava koko ajan, hiljaisuus on täytettävä" ja sitten kuunnellaan sen yhden monologia
Jep, pälättäjät ovat pahimpia, kun siinä ei itse meinaa saada suunvuoroa ellei epäkohteliaasti keskeytä toista. Pitäisi varmaan nostaa käsi pystyyn ja varata suunvuoro. Pah. Rauhallisempien ja toisia kunnioittavien kanssa on helpompi kommunikoida.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos, tuli hyvä mieli teidän kommenteista! Tosiaan, miksi pitäisi olla väkinäinen, miksi pitäisi olla muunlainen kuin on? Jos ollaan hiljaisempia, niin sitten ollaan. Pitää vaan hyväksyä luonteensa. Kaikkia tänne mahtuu, hiljaisia ja puheliaita.
Kerran baarista (Amarillo) työntekijä tuli kommentoimaan pikkujoulukautena, että olemme hiljaa ja ei täällä tarvi olla ihan noin hiljaa syödessä. Olimme kai huonoa mainosta sitten.
Eikä. :D
Punkkua pullo, niin alkaa puhe luistamaan.
Näytä tissit seurueelle ja muihin pöytiin ja ole sitten kuin et olisikaan. Tulee rupateltavaa.
Pari snapsia avaa kyllä kielenkannalta myös hiljaisemmalta.