Lue keskustelun säännöt.
Pystytkö aina antamaan anteeksi?
21.11.2023 |
Puolison reaktio persiilleen/pieleen menemisiin/mun toimiini on usein hillitön räyhääminen. Syytetään, aina etsitään syyllistä.
Kestän huonosti räyhäämistä ja syyttelyä. Ensin räyhään takaisin, lopuksi pahoitan mieleni ja vetäydyn. Puoliso pyytää anteeksi, hän ei tietenkään tarkoittanut olla niin jyrkkä ja minun pitäisi ymmärtää hänen kantansa.
Mä en vaan pysty enää antamaan anteeksi, vilpittömästi enkä unohtamaan. Nää jutut alkaa kasautua. Harkitsen jopa avioeroa.
Kommentit (5)
Saman kokeneena erosin.
Tajusin, että olen mennyt naimisiin isäni kaltaisen miehen kanssa. Lapsuudessa sain aina moitteita, minua vähäteltiin, en koskaan muista kuulleeni mitään positiivista itsestäni.
5 avioliittovuoden jälkeen tajusin että mieheni toimii samoin. Ulkopuolisten mielestä älyttömän mukava, puolisona ei. Minä olin aina syyllinen kaikkeen, jopa hänen ylipainoonsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä se siis räyhää? Ois kiva tietää?
Vierailija kirjoitti:
Mistä se siis räyhää? Ois kiva tietää?
Miksi? Kun se ei varsinaisesti vaikuta asiaan.
Mutta jotain linjoja voisin vetää. Eli jos tapahtuu vahinko, ne eivät hermostuta häntä, toki niihinkin mietitään syyllinen. Mutta jos esim toimin vastoin hänen ohjeitaan( joskus joutuu soveltamaan olosuhteiden pakosta), hänellä menee kuppi nurin. Mitään fyysistä väkivaltaa, edes pelkoa siitä ei toki ole.
Kuuullostaa Turkkilaiselta saippuaoopperalta.
Jossain kohtaa se viimeinen pisara tulee ja sinuna varoittaisin siitä puolisoa etukäteen. Voi olla, että hänellä on esim epävakaa persoonallisuushäiriö, jos ei pysty käytöstään kontrolloimaan eli silloin käytös ei tule myöskään muuttumaan. Jos häiriötä ei ole, niin hän parantaa tapansa, jos haluaa säilyttää avioliittonsa.
Itselleni on tapahtunut tuollaista vain eräässä ystävyyssuhteessa. Oltiin tunnettu lapsuudesta asti, mutta jossain kohtaa hänen ongelmansa vain muuttuivat niin pysyviksi ja intensiivisiksi, etten jaksanut enää.