Miten korvatipat 2.5 vuotiaan korviin?

Onko kellään lisää vinkkejä? Oletteko laittanut vain väkisin?

Oikeasti miten kädettömiä! Se on lääke ja se pitää ottaa. Lapsi voi vaikka huutaa pää punaisena, mutta se laitetaan. Miten voi oikeasti voi olla näin hankalaa? Perustelee sen joka kerta lapselle vielä varoiksi, että jossain vaiheessa sit ymmärtää. Miten saatte lapset näyttämään korvia lääkärissä? No pitämällä kiinni!

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 14:39"]

Oikeasti miten kädettömiä! Se on lääke ja se pitää ottaa. Lapsi voi vaikka huutaa pää punaisena, mutta se laitetaan. Miten voi oikeasti voi olla näin hankalaa? Perustelee sen joka kerta lapselle vielä varoiksi, että jossain vaiheessa sit ymmärtää. Miten saatte lapset näyttämään korvia lääkärissä? No pitämällä kiinni!

[/quote]

Meidän lapsi on antanut ihan nätisti lääkärin katsoa korviin, mutta kotona ei anna äidin tai isän koskeakaan korvaan.

Pidän kiinni. Lääkkeet otetaan ja sillä selvä, en ymmärrä vanhempia jotka eivät pistä lasta siksi ajaksi nippuun että saadaan tärkeät lääkkeet ja rokotukset annettua. Pienempi trauma lapselle ilmoittaa että nyt laitetaan, otetaan tiukasti kiinni ja hups, sinne meni. 

t. neuvolatäti

Hyvä ote rauhoittaa molempia. Jos on kaksi aikuista niin toinen pitää lastaja toinen laittaa tipat. Lapsi istuu toisen reiden päällä, jalat vanhemman jalkojen välissä, aikuisen toinen käsivarsi on lapsen ympärillä pitäen samalla lasen käsivarret kiinni vartalossa, toisella kädellä aikuinen pitää lapsen päätä rintakehää vasten. Sitten tipat korvaan ja sama toiselle puolelle. Jos ei ole toistaaikuista niin lapsen vartalon ympärille pyyhekapalo ja toinen käsi jää vapaaksi. Toinen vaihtoehto on laittaa unien aikana, kunhan lapsi saa lääkkeen.  

Älä anna itsellesi lupaa olla antamatta lääkettä. Lapsi ei sitä valintaa tee. 

2,5-vuotiaan paikalla pitämiseen pitää käyttää jo kunnolla voimaa ja se tuntuu ainakin minusta kauhealta. Siihen päälle vielä se että lapsi itkee ja huutaa aivan hysteerisenä. Nukkuessa yritin laittaa, lapsi heräsi ja itkeä nyyhkytti pari tuntia sylissä sen jälkeen.

Olet rauhallinen ja sanot että nyt laitetaan nämä tipat. Tämä auttaa. Lapsi tiukkaan syleilyyn ja tipat korviin. Onhan se nyt haitallisempaa olla osoittamatta lapselle päättäväisyyttä ja jättää tipat laittamatta.

Lapsi ei mene rikki siitä. Ota langat käteen hyvä äiti ja ole johtaja.

Kerro ensin mitä teet ja tee sitten niin. Jälkikäteen kehu lasta ja kuinka hienosti kaikki meni, vaikka lapsi olisi pannut kaikin voimin vastaan. Palaa tilanteeseen kehuilla vielä jälkeenpäinkin, että kuinka hienosti selvisi vaikka oli ikävä tilanne. Ja sama uudestaan kunnes kuuri on ohi. Älä huijaa tai valehtele. Sinun tehtävänä on huolehtia lapsen terveydestä ja lääkkeen saannista, se on aikuisen vastuu. Aikuisen tehtävä ei ole estää pahaa mieltä vaan auttaa pääsemään siitä yli. 

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 15:17"]

Olet rauhallinen ja sanot että nyt laitetaan nämä tipat. Tämä auttaa. Lapsi tiukkaan syleilyyn ja tipat korviin. Onhan se nyt haitallisempaa olla osoittamatta lapselle päättäväisyyttä ja jättää tipat laittamatta.

Lapsi ei mene rikki siitä. Ota langat käteen hyvä äiti ja ole johtaja.

[/quote]

En ole kyllä huomannut että rauhallisuudesta ja nyt laitetaan tipat -sanomisesta oli mitään apua.

Lapsi makuulle esim sänkyyn ja istut sillai kevyesti päälle ja pidät lapsen päätä sivuttain. Sitten vaan tippa korvaan ja pään kääntö ja toinen korva. Rauhallisesti vaan. Tietenkin tipat laitetaan. Jos tuossa antaa periksi lapselle niin on isoja ongelmia edessä myöhemmin. Tiedän kyllä tapauksen jossa lääkäri ei suostunut katsomaan lapsen korvia kun lapsi itkee. Meillä olis jääny lapsen korvat sitten aina katsomatta koska pelkäsi niin lääkäreitä. pakko ne oli silti katsoa.

Pakottamalla, pitämällä kiinni ja jälkeen päin palkitsemalla. Eli näytät että äitiä on toteltava ja kun tottelee, annat palkan.

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 15:25"]

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 15:17"]

Olet rauhallinen ja sanot että nyt laitetaan nämä tipat. Tämä auttaa. Lapsi tiukkaan syleilyyn ja tipat korviin. Onhan se nyt haitallisempaa olla osoittamatta lapselle päättäväisyyttä ja jättää tipat laittamatta.

Lapsi ei mene rikki siitä. Ota langat käteen hyvä äiti ja ole johtaja.

[/quote]

En ole kyllä huomannut että rauhallisuudesta ja nyt laitetaan tipat -sanomisesta oli mitään apua.

[/quote]

Toisin kuin paniikkinomaisesta tunnelmasta ja yllätyshyökkäyksestä? Aikuisen kuuluu olla rauhallinen vaikka lapsi ei olisi. Lasta täytyy myös varoittaa kajoavista toimenpiteistä, jotta lapsi oppii ennakoimaan ja vähitellen luottamaan. Silloin lapsi myös uskoo, kun aikuinen sanoo, että nyt on kaikki ohi. Yllätyshyökkäykset rikkovat pahasti lapsen luottamusta aikuiseen. 

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 15:35"]

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 15:25"]

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 15:17"]

Olet rauhallinen ja sanot että nyt laitetaan nämä tipat. Tämä auttaa. Lapsi tiukkaan syleilyyn ja tipat korviin. Onhan se nyt haitallisempaa olla osoittamatta lapselle päättäväisyyttä ja jättää tipat laittamatta.

Lapsi ei mene rikki siitä. Ota langat käteen hyvä äiti ja ole johtaja.

[/quote]

En ole kyllä huomannut että rauhallisuudesta ja nyt laitetaan tipat -sanomisesta oli mitään apua.

[/quote]

Toisin kuin paniikkinomaisesta tunnelmasta ja yllätyshyökkäyksestä? Aikuisen kuuluu olla rauhallinen vaikka lapsi ei olisi. Lasta täytyy myös varoittaa kajoavista toimenpiteistä, jotta lapsi oppii ennakoimaan ja vähitellen luottamaan. Silloin lapsi myös uskoo, kun aikuinen sanoo, että nyt on kaikki ohi. Yllätyshyökkäykset rikkovat pahasti lapsen luottamusta aikuiseen. 

[/quote]

Ei, vaan lapsi on ollut aivan hysteerinen vaikka etukäteen sanottu mitä tehdään ja aikuinen on rauhallinen. Seuraava kerta ollut aivan yhtä vaikea. 

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 15:35"]

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 15:25"]

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 15:17"]

Olet rauhallinen ja sanot että nyt laitetaan nämä tipat. Tämä auttaa. Lapsi tiukkaan syleilyyn ja tipat korviin. Onhan se nyt haitallisempaa olla osoittamatta lapselle päättäväisyyttä ja jättää tipat laittamatta.

Lapsi ei mene rikki siitä. Ota langat käteen hyvä äiti ja ole johtaja.

[/quote]

En ole kyllä huomannut että rauhallisuudesta ja nyt laitetaan tipat -sanomisesta oli mitään apua.

[/quote]

Toisin kuin paniikkinomaisesta tunnelmasta ja yllätyshyökkäyksestä? Aikuisen kuuluu olla rauhallinen vaikka lapsi ei olisi. Lasta täytyy myös varoittaa kajoavista toimenpiteistä, jotta lapsi oppii ennakoimaan ja vähitellen luottamaan. Silloin lapsi myös uskoo, kun aikuinen sanoo, että nyt on kaikki ohi. Yllätyshyökkäykset rikkovat pahasti lapsen luottamusta aikuiseen. 

[/quote]

Samaa mieltä. Lapselle kannattaa aina puhua rauhottavasti, vaikka tuntuu ettei kuule eikä kuuntele mitään. Ja kun aina puhuu vielä samalla tavalla, tai vaikka laulaa tiettyä laulua niin lapsi oppii siitä yhdistämään ettei käy mitenkään. Lapset on älykkäitä, ei kannata aliarvioida heitä.

Kannattaa odotella kaikessa rauhassa että lapsi rauhoittuu, puheella saa paljon aikaan. Ehkä yksi tai kaksi kertaa ei vielä auta mutta luulisi että 15 kerran jälkeen huomaat eron. Omaa käytöstä tilanteessa kannattaa miettiä. Toimit vaan johdonmukaisesti ja päättäväisesti. Ole lempeä ja jämäkkä.

Esikoinen oli pienenä tosi herkkä ja arka. Pelkäsi kaikkea, suihkua, imuria, tukanleikkuuta, kynsienleikkuuta, lääkäriä. Kynnet ja hiuksetkin leikkasiin pitkään niin että nukkui. Toinen mitä käytin paljon oli laulaminen. Lauloin aina jotain rauhoittavaa laulua, rauhoitin samalla itseäkin, koska jatkuvasti itkevä lapsi saa kyllä hermon helposti kiristymään. Lisäksi laulu rauhoitti lasta myös. Lauloin kai niin paljon että pojasta tuli tosi musikaalinen, kävi musiikkiluokan, soittaa pianoa, kitaraa, bassoja ja rumpua ja tekee itse musiikkiakin. :D 

[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 15:43"]

Kannattaa odotella kaikessa rauhassa että lapsi rauhoittuu, puheella saa paljon aikaan. Ehkä yksi tai kaksi kertaa ei vielä auta mutta luulisi että 15 kerran jälkeen huomaat eron. Omaa käytöstä tilanteessa kannattaa miettiä. Toimit vaan johdonmukaisesti ja päättäväisesti. Ole lempeä ja jämäkkä.

[/quote]

Siis odottaa tippojen laittamisen jälkeen että rauhoittuu? Pitkät puheet ennen tippoja ei auta.

niin laitoin lapsen pään jalkojeni väliin ja tiputin korva/silmätipat.

Nykyään taitaa olla käytäntö, että ei laiteta väkisin kun lapsi ei kerta halua.

Illalla nukkumaan mentyä ja vaikka aamupäivän päikkäreillä tai ennen kuin herää aamulla :)

tappelin silmätippojen kanssa ja aiemmin syksyllä korvatippojen kanssa. En mä muuta keinoa keksinyt kuin pakottaminen ja yritin olla menettämättä hermojani. Eipä tuolle 3-v. lapselle traumoja jäänyt. Silmätipat ei aina oikein kunnolla osunut, mutta pääosin riittävän hyvin, koska parani. Nukkuessa laittamista (korviin tietysti...) en tullut ajatelleeksi. Mua vaan mietityttää, että jos herääkin inhottavaan tunteeseen, on lapsella varmaan "petetty" olo, jota yritän välttää. Että ei alkaisi pelkäämään nukahtamista.