Lue keskustelun säännöt.
Kokemuksia vieraannuttamisesta?
16.11.2023 |
Onko kukaan kokenut tätä kamaluutta? Vertaistukea kaipaisin kipeästi. Koskaan en olisi uskonut näin voivan käyvän. Menetin 2 lasta avioerossa.
Kommentit (32)
Kiitos sulle. Ja voimia sinullekkin. Kamalaa tämä on. Niinku raaja olis leikattu irti ja sydän revitty rinnasta. Heikompi olis jossain lataamossa tai hukuttais surun päihteisiin. Viha exää kohtaan on todella suurta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole mahdollista, jos olet kunnon vanhempi ja oikeasti haluat lapset luoksesi. Jos lapsen etu ei toteudu toisen huoltajan luona niin se on peruste lähihuoltajuuden vaihtoon ja jopa yksinhuoltajuuteen.
Paitsi kun lapset jo isoja ja heitä itseään kuullaan ja lapset saatu pitämään toista vanhempaa sairaana sekopäänä. Vaikka tämä "sairas sekopää" on aiemmin yksin hoitanut lapset ja ollut heidän kanssaan hyvissä väleissä.
Eli, on mahdollista. Jos lapset olisi pieniä, pätisi tuo kommenttisi. Annetaan keskenkasvusten päättää itse elämästään
Joku vieraannuttaja ilmestyi alapeukuttamaan?
Oletko vaatinut tapaamisia oikeusteitse?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko vaatinut tapaamisia oikeusteitse?
Ei ole olemassa vanhemman oikeutta tavata lasta, vaan tapaamisoikeus on lapsen oikeus tavata vanhempaansa.
Biologinen isä syytti äitiäni vieraannuttamisesta kun en halunnut enää tavata häntä. Varsinkin silloinkin oli jo vankilassa. Todellisuudessa pelkäsin biologista isää hänen käytöksensä vuoksi siitä asti kun olin jotain 5v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli, kenelläkään ei ole oikeasti kokemusta siitä, että aivan hyvänä, tavallisena, normaalina, täyspäisenä vanhempana menettää lapset elämästään siksi, että ex puoliso saa lapset käännettyä itseä vastaan.
Itse olin ennen aivan samaa mieltä, että ei normaalilta täyspäiseltä ihmiseltä voi lapset elämästä kaikota. Että aina siinä on oltava joku syy miksi lapset haluaa laittaa välit poikki.
Mitä hyödyttää hakea tapaamisia oikeusteitse? Lapset niin isoja että sanovat etteivät tule, niin sit eivät tule. Taputellaan päälaelle ja sanotaan että no sulla on oikeus päättää tapaatko vai et.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mahdollista, jos olet kunnon vanhempi ja oikeasti haluat lapset luoksesi. Jos lapsen etu ei toteudu toisen huoltajan luona niin se on peruste lähihuoltajuuden vaihtoon ja jopa yksinhuoltajuuteen.
Esitäpä ennakkotapaus tai pari tästä huoltajuuden vaihdosta. Kyllä minun kokemus on, että "vakiintuneet olosuhteet" lasketaan lapsen eduksi, vaikka lähi tekisi mitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monesti kyseessä on miehen passiivinen käytös, eron jälkeenkin hän odottaa että nainen jotenkin luonnostaan hoitaa lapsien tapaamisen. Ja vielä että lapset haluavat tavata ja heillä on turvallinen olo tapaamisissa.
Lisäksi kritisoin tuota omien lapsien "tapaamista". Kyllä siinä lasten arjessa pitää vanhemman pysyä kiinni, oli eronnut tai ei.
Kerropa, millä tavalla se ex muka kääntää lapset vastaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkä ikäisistä lapsista puhutaan? Jos välit on kunnossa ja lapset sen ikäisiä, että osaavat jo ajatella omilla aivoillaan, he haluavat kyllä tavata sitä etävanhempaa myös. Tapaamiset voi sopia suoraan lasten kanssa, jos exän kanssa ei halua olla yhetyksissä. Pienten lasten kohdalla tilanne on tietysti eri.
Missä on hippejä ja hamppua, siellä tarvitaan Nokian kumipamppua
On kokemuksia. Biologisen isän sukulaiset yritti vieraannuttaa minua äidistäni ja perheestäni. He puhuivat heistä töykeästi, suorastaan haukkuivat ja esittivät heistä perättömiä asioita. Biologinen isä kuoli kun olin 7v. Biologisen isän suku käyttäytyi sen jälkeen kuin olisi omistanut minut ja biologisen isän toisen lapsen. Sitten ihmettelivät, kun minua tai tätä toista lasta ei kiinnostanut olla tekemisissä heidän kanssaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On kokemuksia. Biologisen isän sukulaiset yritti vieraannuttaa minua äidistäni ja perheestäni. He puhuivat heistä töykeästi, suorastaan haukkuivat ja esittivät heistä perättömiä asioita. Biologinen isä kuoli kun olin 7v. Biologisen isän suku käyttäytyi sen jälkeen kuin olisi omistanut minut ja biologisen isän toisen lapsen. Sitten ihmettelivät, kun minua tai tätä toista lasta ei kiinnostanut olla tekemisissä heidän kanssaan.
He on kuitenkin oikeita sukulaisianne. Ehkä löytäisitte toisenne uudestaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kokemuksia. Biologisen isän sukulaiset yritti vieraannuttaa minua äidistäni ja perheestäni. He puhuivat heistä töykeästi, suorastaan haukkuivat ja esittivät heistä perättömiä asioita. Biologinen isä kuoli kun olin 7v. Biologisen isän suku käyttäytyi sen jälkeen kuin olisi omistanut minut ja biologisen isän toisen lapsen. Sitten ihmettelivät, kun minua tai tätä toista lasta ei kiinnostanut olla tekemisissä heidän kanssaan.
He on kuitenkin oikeita sukulaisianne. Ehkä löytäisitte toisenne uudestaan?
Valitettavasti biologisia, ei oikeita.
Vieraannumista tapahtuu yleensä siihen suuntaan että toinen syyttää toista vanhempaa vieraannuttamisesta, ilman mitään syytä.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mahdollista, jos olet kunnon vanhempi ja oikeasti haluat lapset luoksesi. Jos lapsen etu ei toteudu toisen huoltajan luona niin se on peruste lähihuoltajuuden vaihtoon ja jopa yksinhuoltajuuteen.
Teoreetikko taas vauhdissa. Lapseton kissanainen taitaa olla yksi niistä rikollisista sossuista, jotka auttaa vieraannuttamisessa rikkomalla lakia.
Olen sitä mieltä, että jokainen etävanhempi voi katsoa peiliin. Miten käykin niin, että heti eron jälkeen vain välit etääntyy? Yleensä etävanhempi (yleensä isä) vain huitelee eron jälkeen viettämässä sinkkuelämää eikä edes yritä pysyä siinä lasten arjessa mukana ja tavata säännöllisesti. Voi myös kieltäytyä lastenvalvojan luona sopimasta elatuksesta eikä anna rahaa.
Sitten joku päivä vain tupsahtaa oven taakse "Hei nyt olisi yksi ilta aikaa olla isä". Kun lähivanhempi sanoo ettei onnistu, vaan pitää olla sopimus niin sitten häivytään ja huudetaan vieraannuttajaksi ja asia jää siihen. Ei edes haluta yrittää.
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä mieltä, että jokainen etävanhempi voi katsoa peiliin. Miten käykin niin, että heti eron jälkeen vain välit etääntyy? Yleensä etävanhempi (yleensä isä) vain huitelee eron jälkeen viettämässä sinkkuelämää eikä edes yritä pysyä siinä lasten arjessa mukana ja tavata säännöllisesti. Voi myös kieltäytyä lastenvalvojan luona sopimasta elatuksesta eikä anna rahaa.
Sitten joku päivä vain tupsahtaa oven taakse "Hei nyt olisi yksi ilta aikaa olla isä". Kun lähivanhempi sanoo ettei onnistu, vaan pitää olla sopimus niin sitten häivytään ja huudetaan vieraannuttajaksi ja asia jää siihen. Ei edes haluta yrittää.
Hirtä ITTES SIKA!
Aivan kamalaa. Voi tapahtua kenelle vain, jolla tarpeeksi sairas ex-puoliso. Voimia kovasti. Ei siitä selviä kunnolla koskaan. Lohduttaudun sillä, että lapset kuitenkin on elossa. Vaikken heitä enää tapaa.