Lue keskustelun säännöt.
Krooninen sairaus ja työelämä - taistella vaiko luovuttaa?
14.11.2023 |
En oikein tiedä mitä tällä aloituksella haen, vertaistukea tai ajatuksia kenties. Sairastan endometrioosia, joka on päässyt pahaksi eli minut operoitiin viime kesänä. Leikkausta ennen oli lukuisia lääkekokeiluja, mikään ei auttanut. Endometrioosi on levinnyt palleaan, vatsakalvolle, kohtuun, kohdun taakse, virtsarakkoon ja munasarjoihin. Pidin kaksi viikkoa leikkauksen jälkeen sairaslomaa ja palasin sitten normaaliin työaikaan. Siitä asti minulla on ollut päivittäisiä kipukohtauksia. Kipuja oli, vaikka lääkityksenä käytin hormoneita ja hermokipulääkkeitä. Käytössä ollut mm. Gabrion ja Panacod. Buranaa minulla menee melkein 10 päivässä. Kipu on polttavaa, iskiasmaista, viiltävää, puuduttavaa, painon tunnetta.. Yleensä sellaista, että tuntuu kuin puukolla veistettäisiin vatsaa.
Tänä syksynä olen lopettanut lääkkeet, koska yritän tulla raskaaksi, mikä on ollut lääkärin suositus (olenhan jo 28-vuotias). No arvannette, että kivut ovat yltyneet vielä entisestään. Olen joutunut lähtemään töistä monta kertaa kesken päivän kotiin, koska kivut ovat niin voimakkaita, että tunnen kaatuvani kun vatsa kramppaa. Häpeän poissaolojani uudessa työpaikassa ja joudun aina kertomaan niistä työkavereille. Työ sisältää seisomista tuntien ajan ja se pahentaa kipuja entisestään. Kokoaikatyön lisäksi minulla on vielä opiskelupaikka. Yritänkin tienata parhaillaan rahaa, jotta voisin suorittaa tutkinnon loppuun. Työ uuvuttaa (varhaiskasvatus), sairaus uuvuttaa ja pelkään, mitä tämä kaikki tekee henkiselle puolelle ja parisuhteelle.
Olen menossa tapaamaan endometrioosiin erikoistunutta gynekologia ja aion kertoa tilanteesta hänelle. Mutta miten? Olen sijainen töissä eli en ole kuulemma oikeutettu työterveyshuoltoon. Olen pohtinut esim. lyhennetyn työajan mahdollisuutta, mutta miten tällainen järjestyy? Mitä tekisit tilanteessani? En pysty enää ajattelemaan järkevästi. Nukun, mutta olen väsynyt. Lähden kivuissa joka aamu töihin. Poissaolot tuntuvat ns. hassuilta, koska minulla on koko ajan kipua.
Kiitos
Kommentit (22)
Jos tuolla diagnoosilla ei saa sairauslomaa tai pääse eläkkeelle niin mielenterveysongelmilla pääsee paljon helpommin. Varmasti tilanne aiheuttaa ihan oikeastikin ahdistusta tai masennusta. Noihin vetoamalla sitten sitä sairauslomaa ja eläkettä hakemaan. Kannattaa suosiolla luovuttaa, sillä eihän tilanne nykyisellään ole hyvä kenenkään kannalta katsottuna. Toisaalta taas jos on mahdollisuus hakeutua johonkin etätyöhön, jota voi tehdä kotona niin tuollaista kannattaa myös yrittää. Itse olen pitkäaikaistyötön ja vaikka ns. oma vikani onkin päässäni eli autismikirjo, ahdistus ja näistä johtuvat ongelmat niin on selvää, että en työllisty koskaan. Ahdistuksesta en ole saanut edes diagnoosia eli diagnoosini on vain autismikirjo, eikä sillä pelkästään pääse Suomessa eläkkeelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelen harkitsemaan alan tai työpaikan vaihdosta. Siis sellaiseen, missä ei ole kipuja pahentavaa seisomista.
Mä sairastuin vähän päälle 30v nivelreumaan ja tiesin heti diagnoosin saatuani, että en tule pääsemään sairaanhoitajan työstä vanhuuseläkkeelle. Lähdin opiskelemaan it -alalle ja nyt olen tehnyt jo yli 10 vuotta etätöitä.
Suosittelen myös juttelemaan lääkärin kanssa ja tarvittaessa kivun hoitoon erikoistuneen lääkärin kanssa. Kokeilemaan erilaisia vaihtoehtoja. Myös joku vertaistukiryhmä voisi auttaa jaksamisessa. Läheisiä kun ei voi määräänsä enempää rasittaa omilla murheillaan.
Kivuttomia päiviä mulla ei ole ollut kuin muutama viimeisen 30 vuoden aikana, mutta koitan ajatella muita asioita kuin kipuja. Ei se tietenkään aina onnistu.
T. Reipas ja tunnollinen lammas
Vaikutais siltä, että aapeen kívuista osa on muuttunut neuropaattisiksi. Silloin kannattaa miettiä myös fysioterapian ja psyykkisien kivunhallinnnan käyttöä. Ja neuropaattiseen kippuun on vähemmän riippuvuutta aiheuttaviakin lääkkeitä kuin gabapentiini.
Lisäksi minusta kannattaisi ottaa vähän selvittää, että mitä on mennyt pieleen jos leikkaus on lisännyt kipuja sen sijasta että olisi ainakin joksikin aikaa vähentänyt niitä. Onko osa kivuista nyt itse asiassa jotain muuta kuin endometrioosia?
Työpaikalla (varhaiskasvatuksessakin) voi yrittää etsiä sellaisia työtapoja ja työtehäviä, jotka ei vaadi yhtämittaista seisomista. Jos se ei ole mahdollista, on pitkällä tähtäimellä syytä etsiä toista työpaikkaa ja kenties ihan kokonaan toista alaa. Tämä voi vaatia kouluttautumista.
En tiedä, millaisia työsopimuksia sijaisilla on, mutta jos sijaisuus on kuukautta pitempi, sun kyllä PITÄISI olla oikeutettu työterveyshuoltoon. Jollei ole, kannattaa suoraan etsiä parempi työpaikka.
Kiitos kommenteista, olen otettu. Etätyö tai ylipäätään työ, jossa vain istutaan, olisi minulle lottovoitto. Opiskelen parhaillaan luokanopettajaksi. En ole varma siitä, kuinka hyvin kykenisin terveyden puolesta niihin hommiin. Päivät olisivat ainakin lyhyempiä kuin varhaiskasvatuksessa.
Sijaisuus on 12kk mittainen. Kuulemma koeajalla en ole oikeutettu työterveyden palveluihin ja meillä koeaika on 6kk.
Ap
Oletko kokeillut auttaako istuminen yleensä kipuihin? Tietysti jos voit työskennellä istuen niin sitten jatkat työelämässä.
Kannattaisi kuitenkin kertoa lääkärille kaikki nykyiset oireet ja ongelmat.
Minulta on leikattu endometrioosi kahdesti ja nyt kivut on siedettävän vähäiset mutta olen jäänyt miettimään sitä kun ennen toista leikkausta lääkäri ihmetteli ohimennen etten ole sairaseläkkeellä. Olin silloin niin sen ajatuksen vallassa, että toinen leikkaus lopulta parantaisi sairauteni, etten kysynyt tarkemmin olisiko sairauteni riittävän paha ja levinnyt sairaseläkkeelle jäämiseen. Nyt se kaduttaa kun toisen leikkauksen jälkeen tulikin kiinnikkeitä ja ne aiheuttavat ongelmia. Olisi pitänyt silloin kysyä olisinko saanut B-lausunnon. Sairaseläkkeeltähän voi palata takaisin työelämään jos oireet helpottavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
10 Buranaa? Onko varma, ettei tuo kipu ole jo pääosin vatsahaavasta johtuvaa?
Vierailija kirjoitti:
10 Buranaa? Onko varma, ettei tuo kipu ole jo pääosin vatsahaavasta johtuvaa?
Miten ap edes annostelee itselleen 10 Buranaa ilman yliannostusta? -sivusta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko kokeillut auttaako istuminen yleensä kipuihin? Tietysti jos voit työskennellä istuen niin sitten jatkat työelämässä.
Kannattaisi kuitenkin kertoa lääkärille kaikki nykyiset oireet ja ongelmat.
Minulta on leikattu endometrioosi kahdesti ja nyt kivut on siedettävän vähäiset mutta olen jäänyt miettimään sitä kun ennen toista leikkausta lääkäri ihmetteli ohimennen etten ole sairaseläkkeellä. Olin silloin niin sen ajatuksen vallassa, että toinen leikkaus lopulta parantaisi sairauteni, etten kysynyt tarkemmin olisiko sairauteni riittävän paha ja levinnyt sairaseläkkeelle jäämiseen. Nyt se kaduttaa kun toisen leikkauksen jälkeen tulikin kiinnikkeitä ja ne aiheuttavat ongelmia. Olisi pitänyt silloin kysyä olisinko saanut B-lausunnon. Sairaseläkkeeltähän voi palata takaisin työelämään jos oireet helpottavat.
Kiitos kokemuksesta ja onneksi sinulla on kivut vähentyneet. Oman kokemukseni mukaan tämän sairauden kanssa hoitoa on pitänyt itse oikein vaatimalla vaatia. Minäkin toivoin paljon leikkaukselta. Mutta läheskään kaikkea ei saatu poistettua, koska endokudos on saanut myllätä vapaasti yli 10 vuotta. Tässä vaiheessa hormonit kivunhallintaan ovat turhia. Yritimme ennen leikkausta keinotekoisia vaihdevuosia, tuloksetta. Kaikki pillerit on kokeiltu. Lantionpohjan fysioterapiassa käyty ja teen itse liikkeitä kotona jumppapallon kanssa. Olen käynyt psykologilla ja hän diagnosoi, että kärsin lapsettomuuden pelosta.
Joku kysyi, olisiko leikkaus pahentanut tilannetta. Kiinnikkeitä on varmasti tullut lisää ja mikäli tulen raskaaksi, tulen varmaan tuntemaan kiinnikkeet kun vatsa kasvaa. Raskaus on tällä tietoa viimeinen oljenkorteni: elättelen toivoa, että synnytyksen jälkeen kivut hellittäisivät hetkeksi. On varauduttava toki siihenkin, että hoidan vauvaa tässä kunnossa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lopeta se valittaminen, tekosyiden keksiminen ja turha saikuttelu. Et tule pääsemään eläkkeelle, kun ei sinua mikään oikeasti vaivaa. Töihin vaan mars, vaikka ei aina niin kiinnostaisikaan.
Olisin töissä erittäin mielelläni, jos ei olisi kipuja. Eläkkeelle en varsinaisesti haluamalla halua (myös taloudelliset asiat), mutta tilanne ei voi jatkua näin. Varmaan oikeasti ymmärrätkin nämä asiat, mutta haluat vähän provoilla.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Jos tuolla diagnoosilla ei saa sairauslomaa tai pääse eläkkeelle niin mielenterveysongelmilla pääsee paljon helpommin. Varmasti tilanne aiheuttaa ihan oikeastikin ahdistusta tai masennusta. Noihin vetoamalla sitten sitä sairauslomaa ja eläkettä hakemaan. Kannattaa suosiolla luovuttaa, sillä eihän tilanne nykyisellään ole hyvä kenenkään kannalta katsottuna. Toisaalta taas jos on mahdollisuus hakeutua johonkin etätyöhön, jota voi tehdä kotona niin tuollaista kannattaa myös yrittää. Itse olen pitkäaikaistyötön ja vaikka ns. oma vikani onkin päässäni eli autismikirjo, ahdistus ja näistä johtuvat ongelmat niin on selvää, että en työllisty koskaan. Ahdistuksesta en ole saanut edes diagnoosia eli diagnoosini on vain autismikirjo, eikä sillä pelkästään pääse Suomessa eläkkeelle.
Älä puhu paskaa. Eläkkeelle ei nykyään pääse vaikka olisi kuinka vakavia mielenterveyden ongelmia tai itsemurhayrityksiä. Eläkepaperien sijaan kannattaa hankkia hirttoköysi niin ei tarvitse kärsiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tuolla diagnoosilla ei saa sairauslomaa tai pääse eläkkeelle niin mielenterveysongelmilla pääsee paljon helpommin. Varmasti tilanne aiheuttaa ihan oikeastikin ahdistusta tai masennusta. Noihin vetoamalla sitten sitä sairauslomaa ja eläkettä hakemaan. Kannattaa suosiolla luovuttaa, sillä eihän tilanne nykyisellään ole hyvä kenenkään kannalta katsottuna. Toisaalta taas jos on mahdollisuus hakeutua johonkin etätyöhön, jota voi tehdä kotona niin tuollaista kannattaa myös yrittää. Itse olen pitkäaikaistyötön ja vaikka ns. oma vikani onkin päässäni eli autismikirjo, ahdistus ja näistä johtuvat ongelmat niin on selvää, että en työllisty koskaan. Ahdistuksesta en ole saanut edes diagnoosia eli diagnoosini on vain autismikirjo, eikä sillä pelkästään pääse Suomessa eläkkeelle.
Älä puhu paskaa. Eläkkeelle ei nykyään pääse vaikka olisi kuinka vakavia mielenterveyden
Oletpa törkeä! Häpeä puheitasi.
Vierailija kirjoitti:
Lopeta se valittaminen, tekosyiden keksiminen ja turha saikuttelu. Et tule pääsemään eläkkeelle, kun ei sinua mikään oikeasti vaivaa. Töihin vaan mars, vaikka ei aina niin kiinnostaisikaan.
Rääkyti rääkyti. Eikö ole ylikseen rahaa? :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Selvitä mahdollisuutesi opiskella vakuutusyhtiön tuella. Tällöin saat kuntoutustukea opiskelujen ajan. Kysy vaikka te-toimistosta neuvoa 🙂 tsemppiä sulle!
Kiitos kaikille asiallisista kommenteista! Päivä kerrallaan eteenpäin..
Ap
Oletko kokeillut mitään muutoksia ruokavalioon yms? Itse olen huomannut suurta apua, pätkäpaasto esim on yksi mikä on auttanut paljon.
Kovasti tsemppiä ap.
Itsekin pitkäaikaissairaana täällä kommentoin (monta erilaista sairautta jo nuoresta lähtien, jotka aiheuttaneet paljon poissaoloja - huonot geenit, sukuvikoja). Nyt olen 46v ja työelämässä edelleen, voi sanoa että voin paremmin kuin koskaan. Omalla kohdallani tässä on ollut monta tekijää. Etätyö on yksi niistä, olen lähes 100% etätyössä. Siirryin myös tekemään neljän päivän työviikkoa, jolloin saan yhden ekstrapäivän palautumiseen. Olen myös sinnikkäästi hakenut apua sairauksiini ja kääntänyt kiviä löytääkseni oikeat hoitokeinot. Lääkärit eivät aina pysty auttamaan. Itse olen saanut apua kiputiloihin osteopatiasta, suosittelen lämpimästi kokeilemaan.
Avoimuus auttaa myös. Juttele esimiehen kanssa ja sanot hänelle, että sinulla on tällainen vaiva ja haluaisit tehdä esim. lyhennettyä työaikaa tai neljän päivän viikkoa.
Vierailija kirjoitti:
Avoimuus auttaa myös. Juttele esimiehen kanssa ja sanot hänelle, että sinulla on tällainen vaiva ja haluaisit tehdä esim. lyhennettyä työaikaa tai neljän päivän viikkoa.
Olen koeajalla, joten en ole viitsinyt ottaa lyhennettynä työaikaa tai neljän päivän viikkoa puheeksi esimiehen kanssa. Pelkään, että he tekisivät koeaikapurun, jos kertoisin.
Ap
Miten te olette ratkaisseet tilanteen, kun kivut ovat päivittäisiä eivätkä katoamassa minnekään?
Ap