Paras paikkakunta lapsiperheelle?

Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat turvattomia kaupunkeja. 

Lahti ja Oulu ovat paljon turvallisempia.

Tällainen kuva mullakin pk-seudusta, mutta täytyy sanoa, että Lahden katukuvassa näkyy vahvasti huumeriippuvuudet. Mikäli päihteitä liikkuu paljon, veikkaan, että ne voivat olla myös helposti lasten saatavilla. Oulusta en osaa sanoa, kun ehkä kerran käynyt.

???

EDIT: Haluan tarkentaa aloitusta toteamalla, että vanhemmilla on paikkakunnasta riippumatta tietysti ensisijainen kasvatusvastuu, ei kouluilla tai muilla ympäröivillä tahoilla. Lapsen ongelmakäyttäytymistä ei voi tuosta noin vain laittaa pelkkien perheen ulkopuolisten ympäristötekijöiden syyksi. 

Ei ole lyödä tähän mitään tilastoja, mutta suosittelen Hämeenlinnaa. Luonto lähellä, sopivan pieni kaupunki, kaikki kuitenkin löytyy, julkiset palvelut toimii. Rauhallisia pientaloalueita on sekä keskustan lähellä että kauempana liitoskunnissa. Hyvät liikenneyhteydet sekä Helsingin että Tampereen suuntaan. Pari päivää sitten oli juttu kaupunkien väkilukuun suhteutetuista rikostilastoista ja ainakaan siltä listalta Hämeenlinnaa ei löytynyt ollenkaan. 

Olen löytänyt oman kotini. Haluan sen myös pysyvän tällaisena, enkä esim halua tänne lapsiperheitä syömään kuormasta. 

Vierailija kirjoitti:

Olen löytänyt oman kotini. Haluan sen myös pysyvän tällaisena, enkä esim halua tänne lapsiperheitä syömään kuormasta. 

 

Siinä on vaan vähän sellainen hankala homma että harmaantuva kunta on yhtä kuin kuoleva kunta. Jos sua ei haittaa verotulojen ja palveluiden katoaminen niin sitten toki. 

Ei elämää vpi paeta. Suomi on kuitenkin siinä mielessä ainakin velä niin hyvä hyvä maa, että täällä ei huonommillakaan seuduilla perusterve ihminen joudu pelkäämään henkensä edestä tai näkemään nälkää, vaikka olisi työtön.

Mitä sinä teit tänään, että se voisi olla jatkossakin? - Teot voivat toisnaan pieniäkin. Tervehditkö naapuriasi? - Heititkö roskat maahan koska vout aattetelt, että hei koska tää on siisti seutu ja täällä pidetääm kadut puhtaane, eikä mun siksi tartte viedä niitä roskiin. (vai näin tehdessäsi ajattelitko oikeasti yhtään mitään).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen löytänyt oman kotini. Haluan sen myös pysyvän tällaisena, enkä esim halua tänne lapsiperheitä syömään kuormasta. 

 

Siinä on vaan vähän sellainen hankala homma että harmaantuva kunta on yhtä kuin kuoleva kunta. Jos sua ei haittaa verotulojen ja palveluiden katoaminen niin sitten toki. 

Tarinani päättyy minuun. Ja täällä on nyt sopivassa suhteessa lapsiperheitä eli heille toteutuu ne ap toiveet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen löytänyt oman kotini. Haluan sen myös pysyvän tällaisena, enkä esim halua tänne lapsiperheitä syömään kuormasta. 

 

Siinä on vaan vähän sellainen hankala homma että harmaantuva kunta on yhtä kuin kuoleva kunta. Jos sua ei haittaa verotulojen ja palveluiden katoaminen niin sitten toki. 

Tarinani päättyy minuun. Ja täällä on nyt sopivassa suhteessa lapsiperheitä eli heille toteutuu ne ap toiveet. 

No se ei toki yllätä ketään että tarinasi päättyy sinuun. 

Vierailija kirjoitti:

EDIT: Haluan tarkentaa aloitusta toteamalla, että vanhemmilla on paikkakunnasta riippumatta tietysti ensisijainen kasvatusvastuu, ei kouluilla tai muilla ympäröivillä tahoilla. Lapsen ongelmakäyttäytymistä ei voi tuosta noin vain laittaa pelkkien perheen ulkopuolisten ympäristötekijöiden syyksi. 

Hyvä tarkennus. - On hyvä muistaa, että myös se päihteiden väärin käyttäjä niin kuin se huumedrokarikin on alkuaan, jonkun 2. lapsi - Harva lapsi on kuitenkaan voinut valita omia vanhempiaan.

Ei Suomessa ole yhteisöllisyyttä oikein missään. Ihan samalla lailla täällä maallakin kyhjötetään omissa oloissa ja vältellään naapureita. Myös se ajatus, että asuinpaikka pitäisi valita sen mukaan ettei lapsi vaan kohtaa päihteitä missään, on vähän outo. Tuollainen maailmalta varjeleminen tarkoittaisi käytännössä että pitäisi muuttaa johonkin korpeen ja rajoittaa lapsen yhteyksiä ulkomaailmaan.  

Suomi nyt kaiken kaikkiaan on todella turvallinen maa.

Voihan sitä aina johonkin Pihtiputaalle muuttaa jos pelkää kaikkea mikä isoihin kaupunkeihin liittyy, vaikka eihän meillä edes ole yhtään suurkaupunkia edes koko Suomen väkiluku riittäisi tähän..

Vierailija kirjoitti:

Ei Suomessa ole yhteisöllisyyttä oikein missään. Ihan samalla lailla täällä maallakin kyhjötetään omissa oloissa ja vältellään naapureita. Myös se ajatus, että asuinpaikka pitäisi valita sen mukaan ettei lapsi vaan kohtaa päihteitä missään, on vähän outo. Tuollainen maailmalta varjeleminen tarkoittaisi käytännössä että pitäisi muuttaa johonkin korpeen ja rajoittaa lapsen yhteyksiä ulkomaailmaan.  

Itse asun noin 1300 asukkaan kunnassa ja täällä nuorilla on todella paha huumeongelma. Eikä se vaatinut kuin yhden saramäestä vapautuneen ja ongelma levisi laajalle. Isommalla paikkakunnalla nämä häviää siihen massaan. Ei esim harrastuksilla tietenkään voi kaikkea estää, mutta kyllä sitä järkevää tekemistä on tarjolle esim Hämeenlinnassa enemmän kuin Kärsämäellä. 

Vierailija kirjoitti:

Ei Suomessa ole yhteisöllisyyttä oikein missään. Ihan samalla lailla täällä maallakin kyhjötetään omissa oloissa ja vältellään naapureita. Myös se ajatus, että asuinpaikka pitäisi valita sen mukaan ettei lapsi vaan kohtaa päihteitä missään, on vähän outo. Tuollainen maailmalta varjeleminen tarkoittaisi käytännössä että pitäisi muuttaa johonkin korpeen ja rajoittaa lapsen yhteyksiä ulkomaailmaan.  

Helsingistä maalle muuttaneena sanoisin, että ero helsinkiläisten ja näiden pikkukunnan teinien välillä on siinä että täällä nuoriso on jotenkin aika jyrkästi jakautunut sellaisiin lapsekkaan oloisiin pyhäkoulutyyppeihin ja häirikkötapauksiin, jotka ajelevat jo 16-vuotiaana autoilla, juovat kaljaa ja polttavat ihan avoimesti. Helsingissä nuorisossa sen sijaan näkyy laajempi kirjo, on hyvin pärjääviä ja äärettömän fiksuja nuoria ja sitten on niitä, joilla menee todella huonosti, ja ihan kaikkea siltä väliltä. Mikään ei lähtökohtaisesti takaa ettei teini löytäisi jostain 2000 asukkaan pikkukunnasta juuri sitä huonoa seuraa. Omasta kasvatuksestahan se on kiinni. 

Kirkkonummi on huippu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei Suomessa ole yhteisöllisyyttä oikein missään. Ihan samalla lailla täällä maallakin kyhjötetään omissa oloissa ja vältellään naapureita. Myös se ajatus, että asuinpaikka pitäisi valita sen mukaan ettei lapsi vaan kohtaa päihteitä missään, on vähän outo. Tuollainen maailmalta varjeleminen tarkoittaisi käytännössä että pitäisi muuttaa johonkin korpeen ja rajoittaa lapsen yhteyksiä ulkomaailmaan.  

 

Helsingistä maalle muuttaneena sanoisin, että ero helsinkiläisten ja näiden pikkukunnan teinien välillä on siinä että täällä nuoriso on jotenkin aika jyrkästi jakautunut sellaisiin lapsekkaan oloisiin pyhäkoulutyyppeihin ja häirikkötapauksiin, jotka ajelevat jo 16-vuotiaana autoilla, juovat kaljaa ja polttavat ihan avoimesti. Helsingissä nuorisossa sen sijaan näkyy laajempi kirjo, on hyvin pärjääviä ja äärettömän fiksuja nuoria ja sit

Täällä maalla vanhempien pitää olla tosi sitoutunut kuskaamaan sitä lasta harrastuksiin, kavereille, jne ettei se lapsi jämähdä näihin paikkakunnille pesiytyneisiin juoppo, syrjäytynyt, jne jo ties kuinka monessa sukupolvessa jengeihin. 

Ulvila on aika hyvä.

Muurame, Ulvila ja muut vastaavat kaupungin kyljessä olevat itsenäisenä pysyneet kunnat. Itsenäisenä kuntana pysyminen kuntaliitosten alueella tarkoittaa, että kunnan talous on kunnossa. Näiden kuntien ympäriltä muut kunnat on liitetty Jyväskylään ja Poriin.