Miksi vanhat ihmiset horjuvat helposti kävellessään?
Onko syy lihasvoimassa, nivelissä vai tasapainossa? Mitä kannattaisi treenata, että pystyisi kävelemään varmoin ottein vanhanakin? Eilisistä hautajaisista tuli tämä mieleen.
Kommentit (20)
Kaikki nuo mitä mainitsit. Lihasvoima heikkenee nopeasti, siitä pidettävä huolta. Siihen liittyy sitten tasapaino. Kaatuminen ja lonkkamurtumat saattavat olla hengenvaarallisia vanhukselle, siksi.
Lääkkeet, lihasjumit kylmällä selässä ja niskassa? Sairaudet, kaulasuonet, reumaattiset tilat, lääkkeen haittavaikutus, migreenitaipumus? Osa voi olla uupuneita tai tarvii suola-sokeri-nestetasapainon ja parempaa ravintoa. On nuorilla ja keski-ikäisilläkin joskus huimausta, autoilijoiden pitäisi pieneillä teillä huomioida se - ihmiset horjuvat tien sivussa ja voi kaatua. Tasapaino voi olla hieman huonompi jos sairastaa usein sitä sun tätä, muttei täysin huono. -Paasaaminen nivelistä ja lihaksista ei auta kaikkia. Korvissa on myös jokin kide. Jos on todella voimakas lääkitys horjuu entistä todennäköisemmin ja osa kompastuu helpommin.
Monet lääkkeet aiheuttaa vanhuksilla huimausta.
Luulisi tuon olevan itsestään selvää. Kaikki toimintakyky heikkenee ellei liiku säännöllisesti. Lihaskunnosta täytyy pitää huolta. Vanhuksilla on nivelkipuja, mutta niiden takia ei pidä jäädä kiikkustuoliin vaan lenkille.
Nuoremmillakin niskajumit voi aiheuttaa huippausta
Oliko tämä jotenkin tyhmä tai epäkorrekti kysymys alapeukkujen määrästä päätellen?
Syy voi olla myös aivoissa. Esim. muistisairaus voi jo alkuvaiheessa aiheuttaa kävelyvaikeuksia ja horjumista kun aivot ei enää pelaa kunnolla.
Lihasvoimaa liian vähän. Varsinkin sairaalajaksojen jälkeen mummun kävely oli aina heikkoa. Hän oli liikunnallinen ihminen ja kävi rollolenkillä vielä viimeisinä viikkoinaan. Mutta jo viikon makuu sairaalavuoteessa vei kävelykykyä huonommaksi. Hän eli 94-vuotiaaksi.
Itse olin ison leikkauksen jälkeen pitkään sairaalassa ja vaikka siellä nostettiin ylös ja kävelemään heti, kun silmät pysyi auki, niin käveleminen oli pitkään huteraa. Voimakas lääkitys vaikutti myös tasapainoon. En vieläkään uskalla lähteä esim pitkospuille, joilla ei ole tilaa harha-askelille.
Vierailija kirjoitti:
Oliko tämä jotenkin tyhmä tai epäkorrekti kysymys alapeukkujen määrästä päätellen?
Yritäpä käyttää niitä kahta aivosolua mitä sulla siellä päässä on...
Se pitää askarrella kävelytuki. Kainaloiden alta joku pehmustettu tukeva rengas. Siitä kartiomainen rakenne alas jossa tukirenkaat. Paikat juomapullolle, bongille ja poppivehkeille. Tehkää tietä vanhukselle!
Kummitädillä oli korvissa sakkaa, joka aiheuttaa huimausta. Aivotkin on kuvattu. Pari kertaa lentänyt niin että on loukkaantunut aika pahasti. Eka kerralla murtui käsi ja toisella kertaa löi kasvonsa. En tiedä mikä on tosiasiallinen syy, mutta huimaus on todella yleistä vanhoilla ihmisillä.
Kaikki mainitsemasi alueet, kuten nuoremmillakin. Lihaskato alkaa melko varhain, viimeistään keski-iässä. Sairauksia ja vammautumisia tapahtuu erittäin paljon!! työikäisille, mutta usein esimerkiksi murtumista toipuminen etenee helpommin kuin iäkkäillä. Ikääntyminen on kuitenkin myös kaikkia koskeva prosessi, johon ei lopulta varmasti voi vaikuttaa. Yleensä ikä tuo jotain sairautta. On hyvä yrittää huolehtia omasta toimintakyvystään. Jos aistii ärtymystä muiden huonosta liikuntakyvystä, kannattaa etsiä viisautta, myötätuntoa ja inhimillisyyttä itsestään.
Vierailija kirjoitti:
Ainakin Aira Samulin kehotti kaikkia pitämään huolta tasapainoaististaan päivittäisillä harjoituksilla. Yhdellä jalalla seisomista vaikka hampaita pestessä jne. Omasta äidistäni näin tuon tasapainoaistin heikentymisen, kun hän ei meinannut millään pysyä tasapainolaudan päällä, vaikka muuten olikin ihan hyvässä kunnossa.
Ja silti se meni ja kuoli.
En ole vielä kovin vanha, mutta käynti horjuvaa kuin humalaisella. Suurin syy on aivoinfarkti pikkuaivoissa, mikä vaikuttaa tasapainoon. Toinen syy on kulumat nivelissä niin, että jalat eivät toimi niin kuin ennen.
Ja mitenkö kannattaisi treenata? Ainakin liikkua mahdollisimman paljon ja monipuolisesti. Tuo yhdellä jalalla seisominen on ainakin helppo harjoitus, eikä enää minulla onnistu.
Lihasvoima jaloissa olematon. Treenatkaa sitä alakrooppaa että kävely sujuu vanhana. Se myös vahvistaa luustoa ja pitää huolen tasapainosta.Saa monta aktiivista vuotta vanhana kun ei lonkkamurtuman takia jää pyörätuoliin
Voi myös olla ollut lievä aivoinfarkti, mitä ei ole diagnosoitu, se voi näkyä kompastelevana kävelynä.
Minulla syynä on tukirangan rappeuma. Jäykkyyttä ja kipuja siellä ja täällä, niin kavelykin on aika jäykkää hommaa.
Tähän ei mikään treeni tai venyttely auta, kun vika ei ole lihaksissa. Lihaskunto on ihan hyvä.
Eihän suomalaiseen kulttuuriin kuulu säännöllinen liikkunta, kun elämässä tärkeintä on vain se typerä omistusasunto, jossa tuijotetaan telkkaa ja keksitään uusia ihmisryhmiä, joita vihata, joten tässä tulos. Kaikki Kela-tuet pitäisi poistaa kaikilta joiden paino ylittää tietyn rajan eikä viitti edes rappusia kävellä. Ei pitäisi olla yhteiskunnan asia kustantaa asennevammoista aiheutuneet sairaudet.
Ainakin Aira Samulin kehotti kaikkia pitämään huolta tasapainoaististaan päivittäisillä harjoituksilla. Yhdellä jalalla seisomista vaikka hampaita pestessä jne. Omasta äidistäni näin tuon tasapainoaistin heikentymisen, kun hän ei meinannut millään pysyä tasapainolaudan päällä, vaikka muuten olikin ihan hyvässä kunnossa.