Minulla oli lapsena pakkomielle yhteen tuttuuni.

Nyt aikuisena olen miettinyt tätä asiaa terapian aikana paljonkin ja ihmetellyt, että mitä tuolloin liikkui päässä. Kyseessä oli siis kaverini isosiskon kaveri, ja hullaannuin tähän ihmiseen ihan täysin. Siis kaivoin tästä kaikki tiedot ja profiilit sen aikaisesta netistä, ongin tämän puhelinnumeron itselleni... kun sain tietää missä tämä asui, aluin liikkumaan tuolla alueella siinä toivossa että törmäisin tähän. Aloin kävelyttää naapurin koiraa tuolla alueella jotta törmättäisiin, ja ajattelin että pystyn onkimaan koiranulkoilutuksen varjolla muilta tuolla asuvilta sen tiedon jotenkin. Menin niinkin pitkälle että esittäydyin feikkinimellä yhdelle tuolla asuneelle pariskunnalle, nämä luulivat minua samalla kadulla asuneen vanhemman parin lapsenlapseksi.

En ole tietenkään puhunut tästä oikein kenellekään, halusin postata tämän tänne jäsennelläkseni ajatuksiani ennen kuin otan tämän terapiassa esille ensi kerralla.