Mitä outoja aivopieruja sinulle on tullut? Minä voin aloittaa kertomalla omani.
Puhuin miehen kanssa puhelimessa olin itse kotona ja mies töissä.
Pian puhelun jälkeen mulle tuli outo olo.
Aloin miettiä, että mitä helvettiä.
Eihän me edes päätetty puhelua normaalisti "heipoilla", minulla tuli aavistus, että olenko painanut puhelun poikki ihan yllättäin ja jatkanut omia touhujani.
En kehdannut kysyä suoraan, joten soitin miehelle uudelleen ja hän aloitti noniin menikö se äsken poikki.
Tajusin tilanteen, mutta en vieläkään tajua miksi ihan yllätäin löin luurin korvaan ja jatkoin omia touhujani.
Kommentit (4)
Ajoin autoa ja viereiselle kaistalle tuli saman merkkinen ja värinen auto. Hetken mietin, että onkohan meidän auto. Kurkotin katsomaan ajajaa ja rekkaria.
Sitten tajusin, että ei ole, koska itse ajoin sitä meidän autoa. :)
Jatkuvasti totean että pitää tehdä jotain ja sitten perhoset vie mennessään ja jonkin ajan kuluttua muistan että piti tehdä jotain.
Varmaan varhais dementian oireita näin alle 40v.
Tunnistamisen pelossa en kerro esimerkkejä, mutta mulla sellainen häiriö, että sanat menee helposti sekaisin (tiedän mikä on esim. oikea termi, mutta suusta tulee jotain ihan muuta) ja siihen päälle vielä suu toimii joskus ennen ajatusprosessia.
Tuosta sitten seuraa väkisin kaikenlaisia enemmän tai vähemmän noloja tilanteita. Toki niille monesti nauraa itsekin, mutta kun pitkälle aikuisikään mennessä on selvää, että nuo haitat ovat syvällä omassa persoonassa / geeniperimässä, niin ei se aina hauskaa ole. (Paitsi tietysti muiden mielestä)
Onneksi työelämä on nykyisin pitkälti sähköistynyt, niin ehtii muotoilla kommunikaatiota. (Ja saan olla enemmänkin tuurista kiitollinen, että edes on töitä näillä spekseillä.)
Nosto