Lue keskustelun säännöt.
Miten pitkään kummilapselle pitää ostaa lahjoja?
05.11.2023 |
Kummilapseni täytti 21 vuotta, enkä muistanut häntä enää lahjalla. Lähetin vain viestin. Kummilapsen äiti suuttui. Kummilapseni on etuoikeutettu monella tavalla: hyvästä perheestä, opiskelee yliopistossa, kiva poikaystävä jne. Ajattelin, että hän varmaan pärjäilee jo ilman lahjaa noin isona.
Teinkö väärin?
Kommentit (19)
Herranen aika "äiti suuttui" ??? Olen lopettanut 18-vuotissynttäreihin. Sen jälkeen muistan halutessani ja tavallani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tosissaan enää 18v jälkeen tarvitse miettiä mitään isompia lahjoja.
Itsekkin olen vähentänyt nyt lahjojen hinnan määrää kun vanhemmaksi on kasvanut. Voi jo itse tehdä töitä ja hankkia rahaa.
Myös kummilapsi tai kummilapsen vanhemmat ei ole koskaan edes korttia lähettänyt minulle kun mun synttärit on olleet tai on ollut joulu. Joten en ymmärrä miksi minun pitäisi muistuttaa kummilasta, kun ei minuakaan millään tavalla muisteta
No teit oikein. Juuri tuota pilalle hemmoteltu kakara kaipaa
Lahjat loppuivat rippijuhliin. Sen jälkeen yo/valmistujaislahja, kihlajaiset/häät, jos sellaisiin kutsutaan.
18 vuotiaaksi.
Jos haluat jostain syystä antaa jotain myöhemmin, anna rahaa. Krääsä on niin muinaismuistoa. Ei kukaan enää osta mitään tavaraa toiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis jos jengi ihmettelee niin voin kertoa, että näitä tällaisia on olemassa, jotka ajattelevat että elämä pyörii heidän ympärillään. Näitä ihmisiä ei kiinnostaa lähipiirin ihmisten yksinäisyys. Pääasia, että HEIDÄN JUHLAT JA TARPEET huomioidaan. Heidän perhe on se kaikista tärkein
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko kummin tehtävä olla lahja-automaatti?
Olet kuitenkin muistanut häntä viestillä.
Kummin velvollisuudet loppuu rippijuhliin. Valmistujais-, kihla- ja häälahjat on ollut vähän isompia, mitä tavallisesti. Näin siis meidän suvussa ollut tapana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lahjat loppuivat rippijuhliin. Sen jälkeen yo/valmistujaislahja, kihlajaiset/häät, jos sellaisiin kutsutaan.
Sama. Kihlajaiset ollut yhdellä, häät samoin. Yksi täytti 40 jo ja piti isot juhlat, silloin muistin. Valmistujaiset myös olen muistanut. Lahjoja/lahjakorttia/rahaa. Toki laittelen joulukortit, muitakin kortteja, viestejä laittelen, joskus jopa kirjeitä.
N62
Minulla oli kaksi maailman ihaninta kummia (nyt jo molemmat kuolleet).
Toisen kummitädin kanssa asuimme samassa kaupungissa ja tosi usein tapasimme. Minä olin muutaman vuoden kotiäitinä, ja ainakin kerran viikossa täti tuli meille koko päiväksi.
Toinen täti asui satojen kilometrien päässä, mutta jokaisen merkkipäivän muisti. Nämä lahjat ovat edelleen aarteitani (suomalaista designia).
Nämä tädit ovat kuolleet jo vuosia sitten, mutta usein rakkaudella muistan heitä Terveisiä pilvien päälle
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikuttaa tältä:
Saavutetusta edusta ei haluta luopua.
Viesti on riittävä. Et toiminut väärin.
Kummilapsesi äiti pitää sinua lahja-automaattina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikuista ei ole enää pakko muistaa, moni lopettaa lahjomisen ripille pääsyyn. Ja jos ei ole enää mitään yhteyttä eikä kummilapsi edes kiitä lahjoista, niin sitä suuremmalla syyllä voi lopettaa.
Itse aion noudattaa oman kummilapseni kohdalla samaa mitä omat kummini tekevät, eli annan aina joululahjan ja synttärilahjankin niin kauan kuin kutsutaan juhliin. Olen melkein nelikymppinen ja vaihdetaan edelleen kummien kanssa joululahjat.
Vierailija kirjoitti:
Herranen aika "äiti suuttui" ??? Olen lopettanut 18-vuotissynttäreihin. Sen jälkeen muistan halutessani ja tavallani.
Meillä on vanhempien sisarukset kummeina kaikille meille lapsille / serkuksille ristiin rastiin. Oma kummitätini keksi jostain lopettaa tuohon kun täytin 18 v, että "ei aikuinen enää tarvitse lahjoja kummilta", ei syntymäpäivä-, eikä myöskään joululahjoja. Muuten ihan kiva joo, mutta hän oli ainut joka lopetti ja muut serkukset paitsi minä taitavat edelleen saada joulu- ja syntymäpäivälahjoja nyt kolmi-nelikymppisinäkin :D Eihän se enää toki haittaa, mutta silloin 19 veenä tuntui aika ikävältä, eikä välit kummiin oikein koskaan ole korjaantuneet. Tämä nyt vähän ot kun tuli mieleen.
Ei ole pakko ostella lahjoja. Minulla ei ole kummilasta, mutta jos olisi, tähtäisin ihmissuhteen luomiseen alusta asti. Eli siihen, että kummilapsi muodostuisi rakkaaksi ja tärkeäksi ja myös minä muodostuisin kummilapselle tärkeäksi ja läheiseksi. Luultavasti haluaisin jatkaa pientä materiaalista muistamista aikuisiälläkin. Mutta en odottaisi sellaista muilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:Herranen aika "äiti suuttui" ??? Olen lopettanut 18-vuotissynttäreihin. Sen jälkeen muistan halutessani ja tavallani.
Meillä on vanhempien sisarukset kummeina kaikille meille lapsille / serkuksille ristiin rastiin. Oma kummitätini keksi jostain lopettaa tuohon kun täytin 18 v, että "ei aikuinen enää tarvitse lahjoja kummilta", ei syntymäpäivä-, eikä myöskään joululahjoja. Muuten ihan kiva joo, mutta hän oli ainut joka lopetti ja muut serkukset paitsi minä taitavat edelleen saada joulu- ja syntymäpäivälahjoja nyt kolmi-nelikymppisinäkin :D Eihän se enää toki haittaa, mutta silloin 19 veenä tuntui aika ikävältä, eikä välit kummiin oikein koskaan ole korjaantuneet. Tämä nyt vähän ot kun tuli mieleen.
Muistitko kummiasi koskaan millään tavalla ja olitko mitenkään yhteydessä, vai menikö niin että vain kummin piti?
Kyllä heillä pysyvät välit jotka myös antavat aikuisena takaisin sille kummitädille. Mutta jostain syystä jotkut kummilapset olettaa, että sen kummin tehtävä on vain antaa loppuikänsä sille kummilapselle.
Ai suuttui? Jouduitko oikein kutsumaan poliisin?
Huoh, no et tehnyt.