Pelkään sektiota, ahdistaa...

Mä tais jouduin kiireelliseen sektioon 2 tunnin ja 15 minuutin ponnistusvaiheen jälkeen. Silloin sektio tuntui taivaan lahjalta, olin jo niin huolissani pitkittyneen ponnistusvaiheen vaikutuksista vauvaan.

Jos se on kerta "pakko" tehdä niin sitten sillä mennää, ei auta märehtiä liikaa vaan varaudut siihen eli koti siihen kuntoon ettei tarvitse liikoja nostella jne. Ja jotenkin mä uskon että se menee jo paremmin, olethan sä harjotellut ja lisäksi lääkkeet ja muutkin on muuttunut parempaan jne.

Mulla on takana myös alatiet ja sektiot ja haluan tällä vain sanoa että paljon vaikuttaa myös se oma suhtautuminen asiaan. Sitä tavallaan vajoaa sinne sisään jos oikein haluaa uppoutua eli nyt psyykkaat itsei voittajaksi!



TSEMIÄ

ja toisessa repesi kohtu??? Eikö sulle oo sit sanottu että ei kannata riskeerata ja hankkiutua raskaaksi enää, kohturuptuura joka ei ole leikin asia ja riski suht suuri että se toistuu.??? En ymmärrä... tai sit olet niitä naisia jotka eivät usko kun heille sanotaan vaan toimii oman pään mukaan, viis siitä että lapsillasi ei olisi enää äitiä kunhan saat vielä lapsen(?).....huhu...

Minulle/meille sanottiin tuon kohdun repeämisen jälkeen, ettei ainakaan 2-3vuoteen saa tulla raskaaksi. Nyt tuosta kohdun repeämisestä on kohta 5v aikaa.

Sektiota on minulle perusteltu sillä, että alatiesynnytyksessä kohtu luultavasti repeää uusiks ja kun on jo tehty kaks sektiota niin seuraavatkin syntyy sektiolla.

ap

ja toisessa repesi kohtu??? Eikö sulle oo sit sanottu että ei kannata riskeerata ja hankkiutua raskaaksi enää, kohturuptuura joka ei ole leikin asia ja riski suht suuri että se toistuu.??? En ymmärrä... tai sit olet niitä naisia jotka eivät usko kun heille sanotaan vaan toimii oman pään mukaan, viis siitä että lapsillasi ei olisi enää äitiä kunhan saat vielä lapsen(?).....huhu...

Asennoidu tulevaan koitokseen siten, että suunniteltu keisarileikkaus on eri asia kuin hätä- tai kiireellinen sektio. Toipuminenkin on paljon nopeampaa ja komplikaatiot epätodennäköisempiä. Leikkaussalihenkilökunta on asiansa osaavaa ja kun leikkaus on suunniteltu, olet erittäin hyvissä käsissä. Myös mitä nopeammin kampeat itsesi (kivusta huolimatta) ylös sängyn pohjalta, sitä nopeammin tulet toipumaan. Koska takanasi on jo kaksi ikävämpää kokemusta, psykkaa itsesi siihen että kaikki menee tällä kertaa hyvin.

kiireellinen sektio ja alatiesynnytys.



Sektiosta toivuin viikossa.



Alatiesynnytyksestä nyt 4kk ja ensi viikolla taas lääkäriin kun kaikki ei ole alakerrassa vieläkään kunnossa.



Jos vielä meille lapsia niin sektion vaadin.

tulossa toinen lapsi, esikoinen syntyi alakautta ja alakerta ei vieläkään kunnossa, korjausleikkaukseen menen aikanaan.



Tämän lapsen synnytystavaksi vaadin sektion.

Asennoidu tulevaan koitokseen siten, että suunniteltu keisarileikkaus on eri asia kuin hätä- tai kiireellinen sektio. Toipuminenkin on paljon nopeampaa ja komplikaatiot epätodennäköisempiä. Leikkaussalihenkilökunta on asiansa osaavaa ja kun leikkaus on suunniteltu, olet erittäin hyvissä käsissä. Myös mitä nopeammin kampeat itsesi (kivusta huolimatta) ylös sängyn pohjalta, sitä nopeammin tulet toipumaan. Koska takanasi on jo kaksi ikävämpää kokemusta, psykkaa itsesi siihen että kaikki menee tällä kertaa hyvin.

kiireellisen sektion jälkeen minullakin kivut olivat todella kovia, enkä pystynyt liikkumaan niin, että toipuminen olisi päässyt vauhtiin jo sairaalassa.



Toisessa suunnitellussa sektiossa sain kipurannekkeen. Ranteessa oli ranneke josta sai itse annostella kipulääkkeitä. Ennen ylösnousua/kyljen kääntöä sai annostella lisää lääkettä jne. Tämän ansiosta sain liikuttua hyvin ja paraneminen oli todella paljon nopeampaa.



Tsemppiä!

Kovat on hingut lisääntyä - näemmä.



Well, anteeksi meni asian vierestä. Yritän vastata asiallisesti.



Lohduttaudu tällä:

suunnitelusta sektiosta paranet nopeammin kuin hätä- tai kiiresektioista.



Sain kuopukseni 43-vuotiaan (elektiivinen sektio) ja imetin lasta 2 h leikkauksen jälkeen, liikutin jalkojani jo heräämössä (ekassa kiiresektiossa liikutin jalkojani ekan kerran 24h kuluttua leikkauksesta). Olin leikkauspäivän illalla jalkeilla ja itse menin vessaan seuraavana päivänä omin avuin.

Lasta imetin koko ajan - mies toki hoiti nostot rinnalle.



Elektiivinen sektiosta paraneminen oli nopeaa.

ei kyllä sillä taustalla kukaan lääkäri meillä enää ikinä suosittelisi raskautta...noup...t kätilö (kyllä tosiaan vauvakuume tekee kaikenlaista)

Jos olet ollut sektion jälkeen todella kipeä, niin sitten on ollut väärät lääkkeet tai niitä ei ole ollut riittävästi. Imettäväkin äiti saa syödä kunnon särkylääkkeitä, eli ei kun riittävän vahvoja troppeja lääkäriltä vaatimaan! Itselläni meni toipumiseen n. kuukausi, mutta kipeä en ollut missään välissä (vain 1 yö sairaalassa kun vanhan koulukunnan hoitaja pihtasi lääkkeitä - aamulla sain taas kunnon lääkkeet). Lähinnä tuo toipuminen meni voimien palautumiseen, eli muistan kun pari ekaa viikkoa sektion jälkeen en päässyt yksinään vauvan kanssa vaunulenkille, kun en saanut hissimme painavaa ovea auki...



Hyvin se menee! Sektio on valittu kohdallasi juuri vähentämään niitä riskejä, eli alatiesynnytys olisi pahempi riski sen kannalta, että sinulle tai lapselle sattuisi jotain.

Juuri pari viikkoa sitten olin suunnitellussa sektiossa ja aiempiin kahteen kiireelliseen verrattuna kaikki oli helppoa ja toivuin tosi nopeasti. Uskon että näin käy sinullekin! Kerro sairaalassa peloistasi, niin osaavat huomioida sen.



Tämä suunniteltu oli kokemuksena eheyttävä, rauhallinen ja onnellinen. Kipuja oli huomattavasti vähemmän kuin aiemmin ja helpottivat nopeammin.



Muistat vaan ottaa särkylääkettä alkuun säännöllisesti. Kun sektio on suunniteltu, ei kohtu ole ehtinyt työstää synnytystä ja ei ole siis kerännyt itsensä verta ponnistuksia varten. Leikkaus on sen puolesta helpompi ja haava paranee paremmin. Ihaninta oli, kun sain pitää vauvaa hetken rinnalla synnytyksen jälkeen! Tätä en aiemmin ole kokenut. Ja suunniteltuna tomenpide on molemmille turvallisempi, vaikka varmasti alatiesyn. joka tapauksessa toipumisen kannalta helpoin?!



Hyvin se menee, usko pois ja puhu siellä asiasta!