Onko tämä paljon vai vähän sosiaalista kanssakäymistä?
Olen uupunut näkemään ystäviäni ja haaveilen ajasta, jolloin ei tarvitsisi nähdä ketään perheeni ulkopuolista vapaa-ajalla.
En vaan osaa sanoa, että onko mulla oikeasti "liikaa" kaveritapaamisia, eli olenko ns. syystäkin uupunut, pitäisikö siis jaksaa tavata ihmisiä tähän malliin, vai onko mussa jotain vialla, kun tunnen itseni uupuneen sosiaalisiin kontakteihin.
Tilanne esim. juuri parhaillaan tämä, ja suunnilleen tällaista ollut viime vuodet muutenkin:
Kuusi ihmistä on laittanut viestiä, että odottavat koska mulla olis aikaa kahvitella kanssaan tai tehdä jotain mukavaa. Kaksi näistä haluaisi tulla vähintään yhdeksi yöksi tai koko viikonlopuksi, koska asuvat kauempana. (Nämä eivät ole siis kukaan samaa porukkaa, eli jokainen tulisi erikseen).
Näiden lisäksi kalenterissa seuraavan 1,5 kuukauden sisään yhdet rippijuhlat, yksi viikonloppu läheisen sukulaisen luona, ja yhdet häät, ja olisi vielä yhdet syntymäpäivät, mutta ne skippaan päällekkäisyyksien vuoksi.
Olen työssäkäyvä, perheellinen keski-ikäinen nainen. Omat harrastukset vievät myös aikaa neljänä päivänä viikossa tunnin-kaksi kerrallaan.
Kommentit (10)
Tuohan on niin yksilöllistä. Mikä on liikaa kenellekin. Huippusosiaalinen ihminen ehkä haluaisi vieläkin enemmän toimintaa, "tavallisemmalle" tuossa on jo aika paljon. Riippuu työstäkin, kuinka kuormittavaa se on - nykyisin tahti on kova melkein joka paikassa. Ja tiivis harrastaminen vie aikaa ja iltoja myös.
Tärkeintä varmaan kuunnella omaa vointia ja jaksamista. Välillä jaksaa ehkä enemmän, välillä vähemmän. Elämän ei tarvitse olla jatkuvaa suorittamista. Vaihdevuodetkin voivat keski-iläistä naista koetella jollain kohtaa.
Hienoa, että on paljon ystäviä, mutta voihan heille sanoa esim. että mielelläsi tapaisit heitä mutta olet uupumisriskissä, katsotaanko syksyllä/talvella/keväällä uudestaan. Oikea ystävä yleensä ymmärtää.
No missä muut keski-ikäiset? Kuulostaako tutulta, vai ei kuulosta?
Kuulostaa tosi paljolta. Ei mulla ole edes noin paljon ystäviä, eikä joka kesä todellekaan ole mitään juhlia. En haluaisi, että viikonloput jo etukäteen varattu johonkin, että voi sään ja fiiliksen mukaan itse tehdä jotain kivaa. Olen siis introvertti.
Harrastuksia sulla on todella paljon. Niitä vähentämällä saisit arki-iltoihin aikaa nähdä ystäviä. Mutta jos sun mielestä on kivampi harrastaa kuin nähdä ystäviä, niin sitten tietysti priorisoit harrastukset.
Meinaatko että jossain on olemassa joku luku mikä on tarpeeksi sosiaalista elämää ? Kerron nyt totuuden ei ole olemassa, jokainen päättää itse mikä on riittävä määrä. Jos oma jaksaminen ei riitä, sitä sosiaalista elämää on liikaa. Toisten pitää olla jatkuvasti ihmisten ympäröimänä toisille riittää kerta pari vuodessa
Vierailija kirjoitti:
Harrastuksia sulla on todella paljon. Niitä vähentämällä saisit arki-iltoihin aikaa nähdä ystäviä. Mutta jos sun mielestä on kivampi harrastaa kuin nähdä ystäviä, niin sitten tietysti priorisoit harrastukset.
Harrastukset liittyvät tiettyyn itselleni merkitykselliseen tavoitteeseen, joten niitä en halua/voi kyllä jättää...
Ap
Mulla ei edes ole kuutta ystävää, joilta saada viestejä kahvitteluista tms. jos siitä lähdetään vertailemaan...
On. Ai kumpiko? Sossua. .... :)
Koulussa kemian tunnilla ope opetti: amfolyytti on aine, mikä voi toimia liuksessa sekä happona että emäksenä. Vesi on yksi amfolyyteistä.
Kysyi: onko vesi tässä liuoksessa happo vai emäs, pena (nimi muutettu). Pena vastasi: On. Ope jatkoi: kumpiko? Pena vastasi: vesi.
Mielipiteitä?
Ap