Tiedätkö tai tunnetko ihmisiä, jotka lukuisista neuvoista ja opastuksista huolimatta eivät opi taloudellista rahankäyttöä?
Miten heitä on ohjeistettu olemaan velkaantumatta?
Kommentit (10)
Vierailija kirjoitti:
Tunnen. Mitkään neuvot eivät auta: ei nätisti neuvominen, ei liioin huutaminen. He ovat addiktoituneita kaikenlaiseen ostelemiseen niin kauan, kun tilillä on vähänkään rahaa. Olen luovuttanut.
Aviopuoliso?
Elämäntyyli on sellainen, että ei välitä mistään muustakaan niin ei raha-asiatkaan kiinnosta
.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen. Mitkään neuvot eivät auta: ei nätisti neuvominen, ei liioin huutaminen. He ovat addiktoituneita kaikenlaiseen ostelemiseen niin kauan, kun tilillä on vähänkään rahaa. Olen luovuttanut.
Aviopuoliso?
Ei, vaan tytär. Hänen isänsä on taloudellinen ihminen, kuten minäkin. On lisäksi erittäin ikävä huomata, että leväperäinen rahankäyttö on periytynyt lapsenlapsiimmekin. En tiedä, miksi näin on käynyt. (sama)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen. Mitkään neuvot eivät auta: ei nätisti neuvominen, ei liioin huutaminen. He ovat addiktoituneita kaikenlaiseen ostelemiseen niin kauan, kun tilillä on vähänkään rahaa. Olen luovuttanut.
Aviopuoliso?
Ei, vaan tytär. Hänen isänsä on taloudellinen ihminen, kuten minäkin. On lisäksi erittäin ikävä huomata, että leväperäinen rahankäyttö on periytynyt lapsenlapsiimmekin. En tiedä, miksi näin on käynyt. (sama)
Haloo, luottotoimisto!
Vierailija kirjoitti:
Raha on luotu käyttämistä varten.
Ihanko totta?
Ai että tunnenko? Puoli sukua on tyhjätaskuja. Että siltä pohjalta!
Minä. Ikää on, ei viisautta. Nykyään työkkäreiden ja toimeentulon varassa. Kaksi viikkoa "törsään", ostan hyvää juustoa, keliaakikkona sikakallista leipää ja jopa valmisruokaa. Kaksi viikkoa meneekin sitten ankeemmissa merkeissä. Enkä ole vieläkään oppinut säännöstelemään, on niin helpottavaa, jos edes viikon voi elää, niin ettei koko ajan, joka ikistä ostosta tarvi laskea. Mielummin "törsään" viikon ja kituutan loput. Ei kestä loputonta harmautta ilman pieniä, tyhmiäkin valintoja. On harhaluulo, että saa itse muka valita. Ja tällä mä huijaan itseäni vuodesta toiseen.
Lähipiirin adhd:t. Voivat olla myös saitoja älyttömissä asioissa. Joko tai.
Tunnen. Mitkään neuvot eivät auta: ei nätisti neuvominen, ei liioin huutaminen. He ovat addiktoituneita kaikenlaiseen ostelemiseen niin kauan, kun tilillä on vähänkään rahaa. Olen luovuttanut.