Kannattaako yliopisto-opinnot keskeyttää?
Olen opiskellut DI-alalla nyt kaksi kuukautta. Pääsin sisään todistusvalinnalla ja otin paikan vastaan ajatellen, että tuo vaikuttaa ihan kelpo paikalta. Mitään unelma-alaa ei minulla ole oikein koskaan ollut. Nyt kuitenkin vähän kaduttaa ja ahdistaa, ehkä välivuosi olisi sittenkin ollut parempi vaihtoehto.
Ensimmäisen jakson kursseista pääsin kaikista läpi, mutta laskeminen alkaa jo puuduttaa. Tätäkö pitäisi sitten jaksaa vuosia? Sinänsä opin asiat tarpeeksi hyvin jne. mutta en taida sittenkään pitää matikasta ja fysiikasta riittävästi. Vähän jopa masentaa olla täällä.
Nyt sitten mietin opintojen keskeyttämistä ja kevään yhteishaussa hakua muualle. Ensikertalaisuus on menetetty, joten pääsykokeisiin pitäisi lukea. Olisi tosi rankkaa lukea sellaisiin näiden opintojen ohella. Toisaalta varavaihtoehto olisi hyvä, jos en saisikaan toista opintopaikkaa.
Mitä ihmettä minä teen? Pitäisikö minun mennä juttelemaan tästä jonnekin?
Kommentit (26)
Kaikki DI-opinnot eivät ole matemaattisia tai fysiikan/kemian laskuja vaativia sen fuksivuoden jälkeen.
Olisiko sinun mahdollista tai kiinnostavaa suuntautua tuotantotalouteen, tietotekniikkaan, rakennus/kiinteistötalouteen, maanmittaukseen, tai ympäristötekniikkaan?
Näin DI:nä sanoisin, että tässä on koulutus, jota _ei_ kannata keskeyttää vain keskeyttämisen ilosta. Suuntautumisen aloja on useita, ja erityisesti työmarkkinat ovat hyvät.
Suosittelen toimimaan ennemmin kuin myöhemmin. Jos nyt koet ettet pidä matematiikasta, fysiikasta ja laskemisesta riittävästi, niin todella puuduttava työura on edessä. Sen lisäksi tulet olemaan vielä ympäröity ihmisillä, jotka pitävät matematiikasta, fysiikasta ja laskemisesta eivätkä juuri muusta puhukaan.
Ei ole mikään epäonnistuminen kokeilla jotain ja tuumata, ettei tämä ollut minun juttu. Se on rohkeampi vaihtoehto kuin jäädä suohon tarpomaan.
Ammattilaisen kanssa jutteleminen voi olla sekin hyvä idea. Ei kuitenkaan koulupsykologin, sillä he yrittävät vain saada sinut tekemään tutkintosi loppuun - sillä tavalla koulu saa sinusta rahat.
Itse en lähtisi pois. Vaikea päästä enää mihkään. Tee nyt edes se kandi ja hae sitten maisteriopintoihin vaikka muualle. Tsempit
Ei kai opintoja tarvitse kokonaan keskeyttää. Valitset vain vähemmän kursseja siksi aikaa, kun luet pääsykokeisiin. Jos et pääsekään toiseen pääaineeseen, sulla on vielä tää hyvä opiskelupaikka olemassa. Alun peruskurssien jälkeen voi helpottaa.
Jatka opintoja ja hae siinä rinnalla uutta paikkaa. Selviät kyllä pääsykokeista.
Minä päädyin juuri kuvailemallasi tavalla myös DI-opintoihin todistusvalinnan kautta. Mitään visiota siitä, kuka olen ja mitä haluan tehdä elämälläni ei ollut vielä lukion aikana muodostunut, mutta matematiikka ja fysiikka sujui niin DI-ura vaikutti järkevältä.
Lyhykäisyydessään itse masennuin ja lopetin opinnot toisen vuoden aikana. Välivuosi työn ja itsetutkiskelun parissa auttoi löytämään uutta suuntaa ja tänä syksynä valmistuin kasvatustieteen maisteriksi.
Vastauksena kysymykseen uskon, että itse tiedät parhaiten oman tilanteensa. Vielä en löisi hanskoja tiskiin sillä onhan kevään yhteishaku myös aikaa. Joka tapauksessa omaan elämään liittyvien päätösten tekeminen vaatii rohkeutta, mutta usko itseesi ja asiat varmasti järjestyvät.
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen toimimaan ennemmin kuin myöhemmin. Jos nyt koet ettet pidä matematiikasta, fysiikasta ja laskemisesta riittävästi, niin todella puuduttava työura on edessä. Sen lisäksi tulet olemaan vielä ympäröity ihmisillä, jotka pitävät matematiikasta, fysiikasta ja laskemisesta eivätkä juuri muusta puhukaan.
Ei ole mikään epäonnistuminen kokeilla jotain ja tuumata, ettei tämä ollut minun juttu. Se on rohkeampi vaihtoehto kuin jäädä suohon tarpomaan.
Ammattilaisen kanssa jutteleminen voi olla sekin hyvä idea. Ei kuitenkaan koulupsykologin, sillä he yrittävät vain saada sinut tekemään tutkintosi loppuun - sillä tavalla koulu saa sinusta rahat.
Tuo pätee korkeintaan johonkin tefyyn. Kone- ja raksateekkarit ovat yliopistomaailman amiksia ja tutalaiset isimaksaaliimalettejä, joille matikka on vain työkalu rahan saamiseksi. Suurinta osaa kiinnostaa pllun paneminen enemmän kuin mafy. Oikeat matikka-autistit löytyvät matlusta eikä DI-puolelta.
t. molemmissa opiskellut
Jos löytyy oikeasti kiinnostava toinen ala, niin hae vaan keväällä uusiin opintoihin. Voit vaikka olla suorittamatta keväällä kursseja, jotta ehdit lukemaan pääsykokeisiin. Mielestäni ei kuitenkaan kannata vielä täysin lopettaa opintoja, jos sinulla ei ole varmaa muuta suuntaa. Yleensä alussa opinnot ovat tylsempiä, mitä ne ovat myöhempinä vuosina. Alkuun kuuluu perusteita, eikä päästä syvemmälle asioihin. Jos et vaikka pääse seuraavaksi vuodeksi opiskelemaan mitään muuta, niin voit jatkaa näitä opintoja. Ellei sitten ole jotain kiinnostavampaa työtä tarjolla, jota tekisit mielluummin kuin opiskelisit (ei kuluta tukikuukausia tulevia opintoja varten). Ellei lopeta opintoja ihan alussa, niin kannattaa tehdä edes kanditutkinto, niin opiskeluvuosista on jäänyt edes jotain käteen.
Pari ensimmäistä vuotta sisältää paljon matikkaa ja fysikkaa. Voi tuntua puuduttavalta. Kolmantena kandivuotena sitten alkaa olla jo enemmän siihen valittuun tekniikan alaan liittyviä opintoja. Maisterivaiheessa ei enää matikkaa ja fysiikkaa ole, mutta toki niitä oppeja voi joutua soveltamaan. Kaikkeen toki vaikuttaa mitä olet lähtenyt lukemaan. On täysin eri asia lukea esim. tekn. fysiikkaa kuin tuotantotaloutta. Tätäkin voit miettiä voisiko sinulle löytyä sieltä omasta yliopisto kiinnostavampi vaihtoehto tai sitten jostain muusta tekn. yliopistosta. Olen ymmärtänyt, että vaihtaminen onnistuu suht helpolla. Apua voit kysyä myös omasta yliopistosta (ja YTHS.ltäkin).
Sinuna en kuitenkaan ihan vielä luovuttaisi, varsinkaan kun sinulla ei nyt ole muutakaan paikkaa. Ainahan voit pitää tuon paikan ja hakea muualle, jos löytyy ala joka motivoi enemmän. DI.t tekevät kyllä monipuolisia tehtävä ja työssä ei yleensä matikkaa ja fysiikkaa enää tarvitse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen toimimaan ennemmin kuin myöhemmin. Jos nyt koet ettet pidä matematiikasta, fysiikasta ja laskemisesta riittävästi, niin todella puuduttava työura on edessä. Sen lisäksi tulet olemaan vielä ympäröity ihmisillä, jotka pitävät matematiikasta, fysiikasta ja laskemisesta eivätkä juuri muusta puhukaan.
Ei ole mikään epäonnistuminen kokeilla jotain ja tuumata, ettei tämä ollut minun juttu. Se on rohkeampi vaihtoehto kuin jäädä suohon tarpomaan.
Ammattilaisen kanssa jutteleminen voi olla sekin hyvä idea. Ei kuitenkaan koulupsykologin, sillä he yrittävät vain saada sinut tekemään tutkintosi loppuun - sillä tavalla koulu saa sinusta rahat.Tuo pätee korkeintaan johonkin tefyyn. Kone- ja raksateekkarit ovat yliopistomaailman amiksia ja tutalaiset isimaksaaliimalettejä, joille matikka on vain työkalu rahan saamiseksi. Suurinta osaa kiinnos
Tämä DI-slangia täynnä oleva viesti kuvaa sitä, mitä kirjoitin ympäröivistä ihmisistä.
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen toimimaan ennemmin kuin myöhemmin. Jos nyt koet ettet pidä matematiikasta, fysiikasta ja laskemisesta riittävästi, niin todella puuduttava työura on edessä. Sen lisäksi tulet olemaan vielä ympäröity ihmisillä, jotka pitävät matematiikasta, fysiikasta ja laskemisesta eivätkä juuri muusta puhukaan.
Ei ole mikään epäonnistuminen kokeilla jotain ja tuumata, ettei tämä ollut minun juttu. Se on rohkeampi vaihtoehto kuin jäädä suohon tarpomaan.
Ammattilaisen kanssa jutteleminen voi olla sekin hyvä idea. Ei kuitenkaan koulupsykologin, sillä he yrittävät vain saada sinut tekemään tutkintosi loppuun - sillä tavalla koulu saa sinusta rahat.
Ei ne kaikki DI:t työelämässä käytä matikkaa ja fysiikkaa.
Hmm, ei kannata kovin paljoa miettiä sitä, mitä ne opinnot on, vaan sitä mitä tulevat työnkuvat tulisivat olemaan. Esim. itse olen IT-puolella, ja vaikka opinnoissani oli paljon minulle sekä vaikeaa että tympeää matematiikkaa, niin en minä sen takia toki lopettanut, koska tiesin, että pystyn hakeutumaan alan töihin, joissa ei matematiikkaa juuri tarvita. Joten sisulla puskin ne opinnot vaan läpi, vaikka kuinka tympäisi. Ja kyllä kannatti, kauan jo tässä tehty IT-alalla hyväpalkkaista, mukavaa hommaa. Matematiikkaa ei ole tarvittu ala-astetasoa enempää, tyyliin että joskus täytyy ehkä yhteen-, vähennys-, kerto- tai jakolaskua käyttää.
"Ympäröivät ihmiset" ovat useimmiten toimistoporukkaa, eli HR:n, myynnin, taloushallinnon kauppistaustaista väkeä tai sitten tuotannon ja logistiikan duunareita.
Kaikki DI:t eivät suinkaan tee työuraansa tuotekehityksessä tai teknisen suunnittelun parissa matemaatikkojen ympäröiminä.
Jos ei ole muuta paikkaa valmiina, ei kannata missään nimessä luovuttaa.
Matemaattisilla aloilla on aina alussa paljon raskaita menetelmäkursseja. Niillä rakennetaan se työkalupakki, jolla pystyy sitten erikoistumaan melkein mihin vain. Hankalat laskemiskurssit ovat usein helposti siirrettävissä myös muihin tutkintoihin - eli jos olisit vaihtamassa jollekin samantyyppiselle alalle, siellä voi olla alussa edessä hyvin samanlaisia opintoja. Vaikka ei olisi, yliopistossa suoritetut vaativat menetelmäkurssit ovat aina plussaa työelämässä.
Tuo on se kohta, jossa motivaatiota testataan. Jos keskeyttäisi kaiken, voisi heti saada ruhtinaallisen 1500 euroa kuussa käteen työskentelemällä kaupassa tai siivoojana. Mutta entä sitten? Jos et pääsekään sinne mahdolliselle unelma-alalle sisään, niin mitä sitten? Ikätoverisi jatkavat opintojaan, verkostoituvat ja siirtyvät vähitellen koulutusta vaativiin harjoittelupaikkoihin. Palkat kasvavat. Valmistumisen jälkeen heillä on sekä rahaa että vapaa-aikaa. Jos jätät leikin kesken ilman että toinen opiskelupaikka on taskussa, sinä voit vuosien päästä edelleen olla illat ja viikonloput töissä sillä 1500 euron kuukausipalkalla.
Energiatekniikkaa opiskelen. Ehkä tosiaan parempi jäädä vielä tänne ja samalla yrittää hakea muualle ja miettiä kaikkia muita vaihtoehtoja. On hyvin vaikeaa miettiä ovatko tekniikan alat yleensäkään minua kiinnostavia, kun työllistyä voi niin moneen paikkaan ja tulevaisuuden työtehtävät vaikuttavat erittäin hämäriltä. Pitää varmaan rauhassa tässä vielä pohdiskella, etten hätiköiden tee isoja päätöksiä...
ap
Vierailija kirjoitti:
Energiatekniikkaa opiskelen. Ehkä tosiaan parempi jäädä vielä tänne ja samalla yrittää hakea muualle ja miettiä kaikkia muita vaihtoehtoja. On hyvin vaikeaa miettiä ovatko tekniikan alat yleensäkään minua kiinnostavia, kun työllistyä voi niin moneen paikkaan ja tulevaisuuden työtehtävät vaikuttavat erittäin hämäriltä. Pitää varmaan rauhassa tässä vielä pohdiskella, etten hätiköiden tee isoja päätöksiä...
ap
Kannattaa ehdottomasti jutella opinto-ohjaajan kanssa myös näistä mietteistä. Hänellä on niistä mahdollisista työnkuvista ainakin enemmän tietoa, ja muutenkin näkemystä asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen toimimaan ennemmin kuin myöhemmin. Jos nyt koet ettet pidä matematiikasta, fysiikasta ja laskemisesta riittävästi, niin todella puuduttava työura on edessä. Sen lisäksi tulet olemaan vielä ympäröity ihmisillä, jotka pitävät matematiikasta, fysiikasta ja laskemisesta eivätkä juuri muusta puhukaan.
Ei ole mikään epäonnistuminen kokeilla jotain ja tuumata, ettei tämä ollut minun juttu. Se on rohkeampi vaihtoehto kuin jäädä suohon tarpomaan.
Ammattilaisen kanssa jutteleminen voi olla sekin hyvä idea. Ei kuitenkaan koulupsykologin, sillä he yrittävät vain saada sinut tekemään tutkintosi loppuun - sillä tavalla koulu saa sinusta rahat.
Olet ihan pihalla DI:n opinnoista, työtehtävistä sekä meidän puheenaiheista.
Vierailija kirjoitti:
Energiatekniikkaa opiskelen. Ehkä tosiaan parempi jäädä vielä tänne ja samalla yrittää hakea muualle ja miettiä kaikkia muita vaihtoehtoja. On hyvin vaikeaa miettiä ovatko tekniikan alat yleensäkään minua kiinnostavia, kun työllistyä voi niin moneen paikkaan ja tulevaisuuden työtehtävät vaikuttavat erittäin hämäriltä. Pitää varmaan rauhassa tässä vielä pohdiskella, etten hätiköiden tee isoja päätöksiä...
ap
Energiatekniikan ala ei ole mitenkään erityisen laskemispainotteinen. Varsinkin jos suuntaudut energiatalouteen tai energiatuotannon ympäristötekniikkaan (esim LUT:ssa Sustainable Energy -maisteriohjelma). Ala, jonka ammattilaisia tarvitaan aina, ja jolla on ilmeinen yhteiskunnallinen merkitys.
Mikä ala? Katso nyt vielä pääaineopintoja kiinnostavatko ne. Alussa on raskaat perusmatikat ja -fysiikat ja siinä on monen moti kovilla.