Kannattaako yliopisto-opinnot keskeyttää?

Vierailija kirjoitti:

Oletko mies vai nainen?

Miten tämä kysymys liittyy mihinkään?

Lisään vielä yhden näkökulman.

Jos sinua sattuisi todellisuudessa kiinnostamaan eniten vaikkapa muusikon, kirjailijan tai kuvataiteilijan ura, niin olet juuri nyt helpoimmalla polulla kohti sellaista.

Tiedän niin monta, jotka ovat hakeutuneet opiskelemaan taidetta pyrkimyksenään saada toteuttaa luovuuttaan maksimaalisesti. Tuloksena on lähes aina köyhyys, eläminen pikkuruisesta apurahasta toiseen ja varsinainen ura esim. baarimikkona. Paitsi niillä, jotka jaksavat tehdä esim. soittaa hääkeikkaa joka ikinen viikonloppu, joulu ja juhannus, tai niillä, jotka löytävät itselleen pestin vaikka kuviksenopettajana. Työtä aamusta iltaan eikä voimia enää luomiseen.

Mutta jos oikeasti haluaa aikaa ja vapautta vaikka maalata ja kirjoitaa, niin mikään ei ole parempi kuin hvyin palkattu insinöörityö, jossa illat ja viikonloput on oikeasti aikaa tehdä mitä haluaa. Ja palkalliset vuosilomat myös. Nykyaikaisista työpaikoissa voi saada jopa osapäiväisen sopimuksen - ja silläkin elää loistavasti.

Itse opiskelin tuotantotaloutta, tykkäsin tosi paljon kun alussa oli matikkaa ja fysiikkaa, mutta opintojen loppupuolella tuli eräänlainen eksistentiaalinen kriisi kun opinnot eivät enää kiinnostaneetkaan eikä mitään laskemista enää ollut. Nyt toki töissä ollessani olen iloinen, että tuo tutkinto tuli käytyä, joskus kyllä mietin että olisiko parempi ollut opiskella jotain laskennallisempaa kun siihen oli taitoa ja kiinnostusta. Vaikka tosiasiassa yliopistossa jopa DI-aloilla opintojen sisältö ei välttämättä vastaa tulevaa työnkuvaa. En siis olisi noista matikoista huolissani, todennäköisesti et tule kauheasti niitä työssäsi käyttämään. Insinöörityöt ovat yleensä excelin ja suunnitteluohjelmistojen käyttöä.

Kannattaa ottaa sekin huomioon, että itse opiskeluala ei määritä sitä, mitä työkseen tulee tekemään. Kanditutkinnon ala vielä vähemmän kuin maisterivaiheen.

Työpaikkailmoituksissa tyypillisesti lukee "hakijalta odotamme soveltuvaa teknisen alan korkeakoulututkintoa". Harva loppujen lopuksi työurallaan tekee ihan täsmälleen sitä, mikä olisi kaikkein stereotyyppisin käsitys siitä alasta.

Itse olen vaihtanut tekniikan puolelta kauppakorkeakoulun puolelle. Uusi opiskelupaikka ei ole mahdoton, vaikka ensikertalaisuus olisi menetetty.

Kannattaa katsoa opintoja kokonaisuutena ja miettiä, onko valmistumisen jälkeen työllistymisvaihtoehdot kuitenkin mielekkäitä ja tavoittelemisen arvoisia. Ensimmäinen vuosi voi olla aika puuduttava ja raskas monella alalla ja motivaatiota testataan, mutta maisterivaiheessa opinnot muuttuvat merkittävästi. Se peruskaura pitää jaksaa jauhaa alalla kuin alalla, siitä ei pääse mihinkään. Olet käyttänyt ensikertalaiskiintiön, joten ihan järkiperustein sanoisin että harkitse monta kertaa opintojen keskeyttämistä koska uudelleen yliopistoon pääsy tulee olemaan vaikeampaa. Jos haluat vaihtaa alaa, niin ota sivuaineopintoja itseäsi kiinnostavalta alalta ja yritä vaihtaa alaa jahka saat sivuaineista riittävästi opintoja tehtyä. Silloin edistät opintoja ja opinto-oikeus pysyy. Jos tarvitset tukea, ole yhteydessä YTHS:n opintoneuvojaan ja kannattaa myös jutella vanhemmille alan opiskelijoille ja kysellä, millaiseksi he kokevat opinnot. Ja jos oikeasti haluat keskeyttää etkä näe mahdollisuutta jatkaa, niin tee se, mutta kannattaa miettiä sitten valmiiksi joku vaihtoehto B ettet jää ihan tyhjänpäälle. Tsemppiä, yliopistoon siirtyminen on iso juttu ja menee hetki että siellä opiskeluun pääsee kiinni.

- luonnontieteiden opiskelija