Lue keskustelun säännöt.
Poika ei puhu asioistaan-muita?
03.11.2023 |
Välillä on iloinen, välillä taas hyvinkin alakuloinen. Pohtii päässään kaikenlaista, mutta on melko introvertti ja sulkeutunut. Ikää jo 18v, elämä on heitellyt suuntaan ja toiseen. Saako mitenkään enää avautumaan asioistaan? Liikaa kysely ei auta, eikä sekään ettei kysele lainkaan
Kommentit (14)
Pidä ilmapiiri välittävänä ja vakaana, oikeastaan et muuta voi. Kunnioita hänen rajojaan. Hyväksy, että välttämättä hän ei valitse avautua juuri sinulle. Kysy kuulumisia, mutta älä utele. Hän varmaan tietää, että voi kertoa halutessaan asiansa sinulle. Jutelkaa kevyemmistä asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivottavasti kukaan ei erehdy naimisiin tuollaisten kanssa. Itse olen sen erehdyksen tehnyt ja nyt kärsin siitä kun mies ei puhu. Riitoja ei tietenkään ole kun mitään ei saa suustaan. Olisi pitänyt suhteen alkuvaiheessa ymmärtää mitä anoppi sanoi, kun mainitsi, että miehellä näkee silmistä, jos joku vaivaa. Sanokaa te nyt sitten selvästi mahdollisille tyttöystäville, ettei kannata naimisiiin mennä tai ainakaan lapsia alkaa tuollaisten kanssa tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti kukaan ei erehdy naimisiin tuollaisten kanssa. Itse olen sen erehdyksen tehnyt ja nyt kärsin siitä kun mies ei puhu. Riitoja ei tietenkään ole kun mitään ei saa suustaan. Olisi pitänyt suhteen alkuvaiheessa ymmärtää mitä anoppi sanoi, kun mainitsi, että miehellä näkee silmistä, jos joku vaivaa. Sanokaa te nyt sitten selvästi mahdollisille tyttöystäville, ettei kannata naimisiiin mennä tai ainakaan lapsia alkaa tuollaisten kanssa tekemään.
Mun kaveri on tälläisen miehen kanssa. Ei osaa oikeasti edes väitellä, mykistyy vaan. Itse koitan vielä opettaa poikani puhumaan, ehkä teinissä on toivoa, mutta viiskymppisessä ukossa ei. Heillä on hyvä parisuhde kuulemma kun ei riitoja, eivät toki koskaan puhu mistään hankalasta asiastakaan :D
Juu, ei myöskään puhu, vaikka yrittäisi kysyä ihan suoraan. 20-vuotias, kotona asuva on, vasta sitten puhuu, kun paska lentää tuulettimeen (huomataan ulosottokirje postista tai vastaavaa)
Vierailija kirjoitti:
Juu, ei myöskään puhu, vaikka yrittäisi kysyä ihan suoraan. 20-vuotias, kotona asuva on, vasta sitten puhuu, kun paska lentää tuulettimeen (huomataan ulosottokirje postista tai vastaavaa)
Sama homma! Mitä ihmettä pitäisi tehdä että saisi toista kuorestaan eikä vasta kun ollaan vaikeuksissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietin onko pojalla joku asperger? No, eipä se tuohon auta. Moni mies on samantyyppinen, ei osaa puhua etenkään vaikeista asioista. Itselle, naisena, on vaikea tuota katsella. Miten saisi ikiaikaisen ketjun poikki? Ollut pienestä asti vaikea tuoda ulos ajatuksiaan, sosiaalisesti estynyt.
Puhutko omista asioistasi pojalle? Eli opetat, että vaikeuksista voi puhua toiselle ihmiselle. Ei kukaan halua leimautua ongelmalliseksi eikä puhua kaikista asioistaan vanhemmilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisiko löytyä joku paikka tai tekeminen jossa pojan olisi helpompi lähteä mukaan keskusteluun? Meillä on ihan kaksi suhteellisen jurnoa teinipoikaa, mutta toisen kanssa saan keskustelun aina auki saunassa ja toisen kanssa autossa.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti kukaan ei erehdy naimisiin tuollaisten kanssa. Itse olen sen erehdyksen tehnyt ja nyt kärsin siitä kun mies ei puhu. Riitoja ei tietenkään ole kun mitään ei saa suustaan. Olisi pitänyt suhteen alkuvaiheessa ymmärtää mitä anoppi sanoi, kun mainitsi, että miehellä näkee silmistä, jos joku vaivaa. Sanokaa te nyt sitten selvästi mahdollisille tyttöystäville, ettei kannata naimisiiin mennä tai ainakaan lapsia alkaa tuollaisten kanssa tekemään.
Et voi sitten rakastaa ehdoitta. Kyllä ihminen oppii puhumaan vaikka aikuisena, kun siihen mahdollistetaan. Entisen tuppisuun vaimona sanon. Lapsetkaan eivät ole tuppisuita. Kaikki poikia, useampi löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oo tukena äläkä missään nimessä tee pojan olosta ahdistavaa kotona tai muuten se tulee pahentumaan ja tulette olemaan etäisissä väleissä tulevaisuudessakin. Puhun kokemuksesta pojan näkökulmasta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti kukaan ei erehdy naimisiin tuollaisten kanssa. Itse olen sen erehdyksen tehnyt ja nyt kärsin siitä kun mies ei puhu. Riitoja ei tietenkään ole kun mitään ei saa suustaan. Olisi pitänyt suhteen alkuvaiheessa ymmärtää mitä anoppi sanoi, kun mainitsi, että miehellä näkee silmistä, jos joku vaivaa. Sanokaa te nyt sitten selvästi mahdollisille tyttöystäville, ettei kannata naimisiiin mennä tai ainakaan lapsia alkaa tuollaisten kanssa tekemään.
Mun kaveri on tälläisen miehen kanssa. Ei osaa oikeasti edes väitellä, mykistyy vaan. Itse koitan vielä opettaa poikani puhumaan, ehkä teinissä on toivoa, mutta viiskymppisessä ukossa ei. Heillä on hyvä parisuhde kuulemma kun ei riitoja, eivät toki koskaan puhu mistään hankalasta asiastakaan :D
Ei naisten kanssa kannata väitellä, kun ne aina projisoi ja kääntää kaiken miehen viaksi. Kokemusta on. Enpä ole sellaista naista nähnyt, joka kykenisi myöntämään vian olevan edes joskus hänessä itsessään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oo tukena äläkä missään nimessä tee pojan olosta ahdistavaa kotona tai muuten se tulee pahentumaan ja tulette olemaan etäisissä väleissä tulevaisuudessakin. Puhun kokemuksesta pojan näkökulmasta
Miten sitten koittaa saada avautumaan? Ahdistavaa ei ole tarkoitus tehdä mutta jos jätän oman rauhaan niin sinne voi sitten jäädä pitkiksi ajoiksi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti kukaan ei erehdy naimisiin tuollaisten kanssa. Itse olen sen erehdyksen tehnyt ja nyt kärsin siitä kun mies ei puhu. Riitoja ei tietenkään ole kun mitään ei saa suustaan. Olisi pitänyt suhteen alkuvaiheessa ymmärtää mitä anoppi sanoi, kun mainitsi, että miehellä näkee silmistä, jos joku vaivaa. Sanokaa te nyt sitten selvästi mahdollisille tyttöystäville, ettei kannata naimisiiin mennä tai ainakaan lapsia alkaa tuollaisten kanssa tekemään.
Mun kaveri on tälläisen miehen kanssa. Ei osaa oikeasti edes väitellä, mykistyy vaan. Itse koitan vielä opettaa poikani puhumaan, ehkä teinissä on toivoa, mutta viiskymppisessä ukossa ei. Heillä on hyvä parisuhde kuulemma kun ei riitoja, eivät toki koskaan puhu mistään hankalasta asiastakaan :D
Ei naisten kanssa kannata väitel
No nytkään et näe, luet. Olen nainen, joka pystyy myöntämään virheensä, väärässäolon. Kutsutaan empatiaksi.
Miten te opetatte lapsille anteeksi pyynnön, anteeksi annon? Minä olen kertonut lapsilleni, että äitikin voi olla väärässä. Äitikin erehtyy ja olen vielä kertonut, sanoittanut tilanteen.
Uskon, että en ole ainoa laatuani. Kaikki ei vain tällaisia ole tavannut.
Meillä samanlainen, aina ollut introvertti, tyttöystävä on, mutta suhde on-off, samoin jokunen kaveri on mutta harvakseltaan näkee. Oma-aloitteisesti ei puhu juuri, haastetta vähän kaikessa.