Yle: lääkäri tutkii 200 terveydenhuollon asiakasta etänä viikossa. Kuitenkin pakotettu ottamaan vastaanotollekin asiakkaita.

Mitä väliä onko diagnoosi oikea vai väärä jos hoitoa ei joka tapauksissa saa?

Norjassa ja Ruotsisakin pystyy jättä mään vietejä omalääkärille, joka sitten niihin vastaa. Ruotsissa pystyy jopa määräämään labranäytteotä itselleen.

Terveyskeskuksissa on aika paljon samoja mt-ongelmista kärsiviä potilaita. Näitä voi hoitaa ihan hyvin etänä. Ei niiden mieltä pääse sen paremmin ronkkimaan lähikäynnillä.

Yleislääkärin haaste on bongata oikeasti sairaat yksinäisistä ja buranaa kaipaavista lumesairaista.

Ihmiset aina kuvittelevat, että jokainen nipistys on jonkun eksoottisen ja vaarallisen taudin oire, jonka tutkimiseen tarvitaan lääkärin tunnustelun lisäksi vähintäänkin kokokehon magneettitutkimus. Tosiasiassa varmaan yli 85% oireista ei tarvitse edes vastaanottokäyntiä. Korkeintaan muutama laboratoriotutkimus, jotka lääkäri voi tulkita potilaalle ilman vastaanottokäyntiäkin. Jos oireilu jatkuu pidempään, saatetaan tarvita konetutkimuksia, mutta ei jokaisen ensioireen vuoksi voida mitään tietokonetomografioita tai megneettikuvauksia tehdä. Tavalliset vaivat ovat tavallisia ja harvinaiset vaivat harvinaisia.

Vierailija wrote:

Yleislääkärin haaste on bongata oikeasti sairaat yksinäisistä ja buranaa kaipaavista lumesairaista.

Onko yksinäisyys sairaus ja miten terveyskeskuslääkäri voisi sitä hoitaa?

Eihän tuossa tutkita, tuossa vastataan välivouhkana olevalle sairaanhoitajalle että klikkaako Burana-reseptiä vai masennuslääkereseptiä. Kyse ei ole lainkaan hoitamisesta tai sairauksista, kyse on siitä, että saadaan osoitettua digilääkärin olevan tehokas. Hoitoa saadakseen pitää mennä yksityislääkärille.

Kolmen päivän sairausloman saa kertomalla hetunsa, edes oireita ei tarvitse kertoa!

Kyseessä varmaan chat-lääkäri joka on oikeasti kätevä kun tarvitsee vaan reseptin vanhaan vaivaan. Itse olen käyttänyt työterveyden kautta palvelua pari kertaa ja ihan hyvin on osunut diagnoosi, toinen oli valokuvan perusteella ja toinen oireet kertomalla.

Vierailija wrote:

Ihmiset aina kuvittelevat, että jokainen nipistys on jonkun eksoottisen ja vaarallisen taudin oire, jonka tutkimiseen tarvitaan lääkärin tunnustelun lisäksi vähintäänkin kokokehon magneettitutkimus. Tosiasiassa varmaan yli 85% oireista ei tarvitse edes vastaanottokäyntiä. Korkeintaan muutama laboratoriotutkimus, jotka lääkäri voi tulkita potilaalle ilman vastaanottokäyntiäkin. Jos oireilu jatkuu pidempään, saatetaan tarvita konetutkimuksia, mutta ei jokaisen ensioireen vuoksi voida mitään tietokonetomografioita tai megneettikuvauksia tehdä. Tavalliset vaivat ovat tavallisia ja harvinaiset vaivat harvinaisia.

Tämäpä se on ongelmana. Ihmiset menevät tarpeettomasti lääkäriin, vaikka on pelkkä nipistys ja turha oire. Minullakin tehtiin vatsasyöpädiagnoosi vasta tässä sairauden loppuvaiheessa, koska ei jokaista tunnetta ja kokemusta ole tarpeen tutkia. Närästys minä närästys.

Vierailija wrote:

Terveyskeskuksissa on aika paljon samoja mt-ongelmista kärsiviä potilaita. Näitä voi hoitaa ihan hyvin etänä. Ei niiden mieltä pääse sen paremmin ronkkimaan lähikäynnillä.

Monelle vanhuksella sopisi myös (toki jos vain osaisivat ottaa yhteyttä etälääkäriin), mutta esim. oma äitini käy kerran vuodessa lääkärissä, jossa on tarkoitus aina vain tarkistaa lääkitys, eli ensin mennään verikokeeseen ja sitten sen mukaan katsotaan, että onko lääkitys kunnossa. Käynti kestää 45 minuuttia, kun lääkelistat tarkistetaan ja minä olen aina äidin mukana. Tämän tyyppiset käynnit voisi olla aivan hyvin etänä, varsinkin jos vanhuksella on kotona joku joka voi auttaa yhteyksissä.

Mun työterveyslääkärit oli kuntoutustuki- ja työkyvyttömyyseläkeasioissa etäkääkäreitä. Hyvin hoitui hommat ja sain eläkkeet, ensin kuntoutustuen, sitten tk- eläkkeen. Näitä videolääkäreitä ennen oli kyllä lukuisia tutkimuksia ja fysioterapeutin käyntejä sekä myös fysiatrilla käyntejä ihan paikan päällä. Arvelutti ensin, että miten näin tärkeässä asiassa voi etälääkäri edes panostaa potilaan asiaan, mutta positiivisesti yllätyin. 

Mun mielestä tossa jutussa molemmilla lääkäreillä oli pointtinsa. Hyvä tilanne on silloin, jos etävastaanoton pitää omalääkäri. Uusien oireiden kohdalla voi olla tarpeen lähivastaanotto, mutta kroonisten sairauksien kohdalla etävastaanotto riittää yleensä hyvin. Akuuteissa tilanteissa ei tietenkään (esimerkiksi äkillinen voimakas vatsa- tai rintakipu), mutta jos jotain oiretta on ollut jo pidempään, alkuhaastattelun lääkäri voi tehdä etänäkin ja määrätä siinä yhteydessä tarvittavat tutkimukset. Kun potilas on käynyt tutkimuksissa, sitten lääkäri tutkimustulosten perusteella arvioi, pitääkö potilaan tulla vielä vastaanotolle tutkittavaksi vai mitä tehdään. 



Muutama vuosi sitten työterveyslääkäri määräsi mulle ihan vaan omasta pyynnöstäni yhden labratutkimuksen lisää. Mulla siis on ollut nuoresta lähtien nivelreuma ja oireeni viittasivat siihen, että reumani oli taas kerran aktivoitunut. Kävin labrassa ja tulosten mukaan olin ollut oikeassa. Työterveyslääkäri laittoi konsultaatiopyynnön reumalääkärille, joka päätti aloittaa mulle metotreksaattilääkitysen.Tuo lääkitys edellyttää säännöllisiä labrakontrolleja ja ne on hoitunut ihan ilman että olisin käynyt lääkärin lähivastaanotolla. Mä ainakin koen, että tämä on sekä mun että lääkäreiden kannalta ihan hyvä juttu.

Meillä lääkärissäkäynnit vähenisi huomattavasti, jos potilas tutkittaisiin eikä vain sanottaisi, että ota särkylääkettä. Sairaus kun ei poistu, jos hoidetaan vain oiretta.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Ihmiset aina kuvittelevat, että jokainen nipistys on jonkun eksoottisen ja vaarallisen taudin oire, jonka tutkimiseen tarvitaan lääkärin tunnustelun lisäksi vähintäänkin kokokehon magneettitutkimus. Tosiasiassa varmaan yli 85% oireista ei tarvitse edes vastaanottokäyntiä. Korkeintaan muutama laboratoriotutkimus, jotka lääkäri voi tulkita potilaalle ilman vastaanottokäyntiäkin. Jos oireilu jatkuu pidempään, saatetaan tarvita konetutkimuksia, mutta ei jokaisen ensioireen vuoksi voida mitään tietokonetomografioita tai megneettikuvauksia tehdä. Tavalliset vaivat ovat tavallisia ja harvinaiset vaivat harvinaisia.

Tämäpä se on ongelmana. Ihmiset menevät tarpeettomasti lääkäriin, vaikka on pelkkä nipistys ja turha oire. Minullakin tehtiin vatsasyöpädiagnoosi vasta tässä sairauden loppuvaiheessa, koska ei jokaista tunnetta ja kokemusta ole tarpeen tutkia. Närästys minä närästys.

          Olitko käynyt montakin kertaa lääkärissä? Muutamalla labrakokeella olisi luultavasti havaittu ihan digivastaanotollakin. Vatsasyöpä on kuitenkin niin harvinainen, että aika monta nipistysoiretta tai närästystä  pitää tutkia tähystyksellä, että yksi löytyisi. Sille yksilölle asia on tietysti ikävä.

Vierailija wrote:

Meillä lääkärissäkäynnit vähenisi huomattavasti, jos potilas tutkittaisiin eikä vain sanottaisi, että ota särkylääkettä. Sairaus kun ei poistu, jos hoidetaan vain oiretta.

Aika harvoihin sairauksiin on sellaista hoitoa jonka antamiseen tarvittaisiin lääkärin hoitoa. Kun hoidetaan niitä oireita niin ihmisten tulisi itse ymmärtää hoitaa sairauksiaan eli muuttaa elintapojaan. Lääkärin vastaanotolla niitä ei voi muuttaa.

En usko että tutkii muuta kuin ehkä laboratoriotulokset ja jotain kuvia.

Kyse on kai etäpalvelusta, mutta aivan normaalilla käynnilläkin lääkäri harvemmin tutkii vaan yleensä se on vaan pelkkää keskustelua.