Lue keskustelun säännöt.
Lapsen saaminen on äidille järkyttävä pudotus alaspäin
26.10.2023 |
Upea työelämä ja harrastukset ja kaikki muu uskomaton vaihtuvat kakkavaippoihin ja tuttipulloihin. Äiti kaverit voivat olla minkälaisia tahansa, vain lapsen ikä yhdistää. Ei mitään älyllistä. Väsynyttä kotieläimää.
Tätä ei kerrota koulussa.
Kommentit (56)
Pakkohan se lapsi on kuitenkin saada, ei muuten voi olla äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin no se vauvavaihe kestää hyvin lyhyen aikaa. Kouluikäisellä lapsellani on jo niin omat menot kavereidensa kanssa, ettei paljoa äidin seura enää nappaisi.
Ja tästä se itsenäistyminen vain kasvaa.
Vierailija wrote:
Niin no se vauvavaihe kestää hyvin lyhyen aikaa. Kouluikäisellä lapsellani on jo niin omat menot kavereidensa kanssa, ettei paljoa äidin seura enää nappaisi.
Ja tästä se itsenäistyminen vain kasvaa.
Kouluikäinen eli joku 7 v kakru. Odotas …kun 14 tulee mittariin ja 16… oot kuules vastuussa vielä kauan!
Vierailija wrote:
Niin no se vauvavaihe kestää hyvin lyhyen aikaa. Kouluikäisellä lapsellani on jo niin omat menot kavereidensa kanssa, ettei paljoa äidin seura enää nappaisi.
Ja tästä se itsenäistyminen vain kasvaa.
Tai sitten ei kasva. Ei tuo minunkaan melkein 18v käy missään. On aina kotona ollut ja on yhä.
Lapsen saaminen on parasta mitä mulle on tapahtunut ja joo mulla on työura ja muutakin elämää. Elämän perusta on perhe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kakkavaipat ja tuttipullot ovat vain hetki vanhemmuudesta. Kun lapsi kasvaa, hänestä tulee älyllinen ihminen siinä missä vanhemmistaankin. Omien lasten kanssa on ihana viettää aikaa, oma perhe on parasta maailmassa.
Höpsistä! Mulla ei ole koskaan ollut mitään "äitikavereita", paras ystävättäreni sattui saamaan esikoisensa aika pian minun jälkeeni, mutta en ole yhtään ystävää löytänyt lasteni kautta, tai edes kaveerannut kenenkään lasteni kavereiden äitien kanssa.
Mun ystävyyssuhteet on alkaneet koulussa, työpaikassa, opiskelussa, naapurina olemisessa ja harrastuksen kautta tavattu. Mutta minä en olekaan ollut koskaan mikään hiekkalaatikonreunalla istuva, vauvauinnissa tai jossain muskarissa kävijä, mulla on aina ollut oma elämä elettävänä, ja lapset ovat eläneet ja kasvaneet siinä rinnalla ihan perheenjäseninä kuten puolisokin.
Jos en ole ollut töissä, on ollut hyvää aikaa opiskella, toimia yhdistyksissä ja politiikassa. Aina kun on töitä, niin pitää jotain karsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naiset seuraa rankasti sponsoroituja jenkkiläisiä kotiäitejä. Pettyvät. Katsokaas mammat.. tavan Tiina ei saa kotiinsa stailaajaa,sponsoria kustantamaan kirurgisia toimenpiteitä ja muuta mukavaa. Oot tavis.
Sen takia just älykkäät naiset harvoin haluaa äideiksi. Masentavaa ja tylsäähän se on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Niin no se vauvavaihe kestää hyvin lyhyen aikaa. Kouluikäisellä lapsellani on jo niin omat menot kavereidensa kanssa, ettei paljoa äidin seura enää nappaisi.
Ja tästä se itsenäistyminen vain kasvaa.
Kouluikäinen eli joku 7 v kakru. Odotas …kun 14 tulee mittariin ja 16… oot kuules vastuussa vielä kauan!
Niin olenkin. Mutta aloituksessa kerrottiin äidiksi tulon jälkeen elämän olevan pelkkää kakkavaippoja ja tuttipulloja, ja tämähän ei kestä kuin sen hetken.
Eikai se ole pudotus yhtään mihinkään. Itsehän jokainen tekee päätöksen lapsen teosta ja väittäisin että yli 90% tuntemistani äideistä sanoisi että lapsen saaminen on ollut parasta mitä ovat kokeneet. Ainoa pudotus on, jos lapsen saatuasi eroat miehestäsi. Silloin markkina-arvosi deittikentällä on kokenut romahduksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Sen takia just älykkäät naiset harvoin haluaa äideiksi. Masentavaa ja tylsäähän se on.
Tilasto kertoi ennen kyllä muuta, onko tilanne muka kääntynyt päälaelleen?!
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Niin no se vauvavaihe kestää hyvin lyhyen aikaa. Kouluikäisellä lapsellani on jo niin omat menot kavereidensa kanssa, ettei paljoa äidin seura enää nappaisi.
Ja tästä se itsenäistyminen vain kasvaa.
Kouluikäinen eli joku 7 v kakru. Odotas …kun 14 tulee mittariin ja 16… oot kuules vastuussa vielä kauan!
Miten niin? Minä muutin kotoa 15-vuotiaana, eli muutin satojen kilometrien päähän Helsinkiin heti yläasteen jälkeen, kävin siellä ensimmäisen kouluni jotta sain ammatin. Siihen eikaan ei ollut kännyköitä, eikä edes lankapuhelinta. Kolikkopuhelimesta soittelin äidille kun rahat oli taas loppu. Mutta eipä siinä auttanut vanhempien miettiä mitä minä teen.
Oma tyttäreni lähti vuotta myöhemmin taloudellisista syistä, mutta sitten hän alkoikin jo ensimmäisenä opiskeluvuonna ottaa tavakseen työharjoittelut ulkomailla, oli aina kuukauden kerrallaan, ja ensin Euroopassa ja sitten toisella puolella maapalloa. Ei siinäkään auttanut vanhempien miettiä mitä se tyttö siellä tekee, kun sieltä ulkomailta ei siihen aikaan ihan ilmaiseksi netin kautta soiteltu. Suurimman osan aikaa 16-vuotiaasta lähtien asunut ulkomailla, työskennellyt monessa maassa, ja korkeimman tutkintonsakin suoritti sekä Suomessa että ulkomailla.
Nuorimmaiset on vielä yläkoulussa, mutta aikovat hekin muuttaa heti peruskoulun jälkeen eri paikkakunnalle aika kauas opiskelemaan, ja se on ihan ok. Kyllä 16-vuotiaan pitää osata huolehtia suurimmaksi osaksi itsestään, toki voi pyytää apua ja neuvoa kun sellainen tilanne tulee, niinhän teen minäkin edelleen vanhempieni kanssa, toisaalta myös vanhemmat pyytää minulta apua tai neuvoja tarpeen vaatiessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Niin no se vauvavaihe kestää hyvin lyhyen aikaa. Kouluikäisellä lapsellani on jo niin omat menot kavereidensa kanssa, ettei paljoa äidin seura enää nappaisi.
Ja tästä se itsenäistyminen vain kasvaa.
Tai sitten ei kasva. Ei tuo minunkaan melkein 18v käy missään. On aina kotona ollut ja on yhä.
No kyllä on kasvatus sitten ollut surkeaa jos ei aikuinen ihminen itsenäisty. Et kai sinä häntä siinä enää passaa? Päinvastoin, aikuinen lapsi varmasti tekee osansa kotitöistä ja maksaa myös osuuttaan, edes osaksi?
Vierailija wrote:
Sen takia just älykkäät naiset harvoin haluaa äideiksi. Masentavaa ja tylsäähän se on.
Paitsi että korkeakoulutettut naiset tekee enemmän lapsia kuin matalan koulutuksen hankkineet.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Niin no se vauvavaihe kestää hyvin lyhyen aikaa. Kouluikäisellä lapsellani on jo niin omat menot kavereidensa kanssa, ettei paljoa äidin seura enää nappaisi.
Ja tästä se itsenäistyminen vain kasvaa.
Tai sitten ei kasva. Ei tuo minunkaan melkein 18v käy missään. On aina kotona ollut ja on yhä.
No kyllä on kasvatus sitten ollut surkeaa jos ei aikuinen ihminen itsenäisty. Et kai sinä häntä siinä enää passaa? Päinvastoin, aikuinen lapsi varmasti tekee osansa kotitöistä ja maksaa myös osuuttaan, edes osaksi?
Ei tietenkään. Hänellä ei juuri nyt ole tuloina kuin vammaistuki. Viimeksi pyysi ostamaan haluamansa pehmolelun ja äsken kävi pyytämässä karkkipäivän karkkinsa. Aamulla puin vaatteet päälle kun ei jaksanut eikä olisi halunnut mennä kouluun.
Niin, ihmiset pitävät eri asioista.
Tärkeää on, että tuntee itsensä, eikä lähde vauvan tekoon esimerkiksi muiden painostuksesta. Olen itse äiti ja mummi, ja tunnen paljon ihmisiä, jotka ovat valinneet lapsettomuuden. Ei heissä ole mitään kummallista tai outoa vaan ihan hyviä tyyppejä ja hyviä ystäviä ovat.
Kouluun en vastuuta siirtäisi asioista, jotka selviävät jokaiselle aikuistuvalle ihan tavallisessa elämässä, jos ei ole erakko.
Kyllä mulle oli tärkeää saada lapsi ja olisin halunnut ison perheen, mutta ei ole suotu kuin yksi lapsi. Nyt olen 44v. ja eronnut, että se siitä. Olisin kuitenkin todella katkera jos en olisi tuota yhtäkään lasta saanut. Ei siinä mitkään ura, harrastukset yms. auttaisi jos se suurin toive olisi jäänyt toteutumatta.
Vierailija wrote:
Kirjoitin kyllä äitikaverit yhteen, mutta kännykkäni on kouluttamaton. Ap
Kuka painoi "lähetä"-nappia? Seli seli.
Kirjoitin kyllä äitikaverit yhteen, mutta kännykkäni on kouluttamaton. Ap