Jääkö tulevaisuudessa enää valokuvia muistoksi?

No miksi et teetä paperikuvia? Tee se nyt heti niin ei tarvitse sitten harmitella.

Tallenna kuvat tikulle

Pitäiskö tehdä asialle jotain? Tuhansista kuvista saa helposti sata hyvää kuvaa teetettyä kansioksi tai kirjaksi.

Minä olen laittanut kuvat tikulle jokaiselle lapselle ja omat kansiot kaikille omista ja yhteiskuvista.

Tottakai voin teettää kuvia paperille. Ajattelin lähinnä tällaista yleistä kulttuurin muutosta. Kuvia napsitaan valtavasti, mutta jälkipolvet ei niitä juuri näe. 

Pilvipalvelut ovat käteviä, kun valtavan määrän kuvia saa talteen ilman että on painavia valokuvakansioita. Mutta ne on vain itsellä. Moniko tulee teettäneeksi kuvia?

Ap

Voithan sinä teetättää valokuvakirjan? On monia palveluita tätä varten, tarvitsee vain netissä lähettää kuvat ja saa takaisin. Tai palkata valokuvaajan ottamaan kuvia. 

Lisäksi laitteet muuttuu ja kehittyy että ei viidenkymmenen-sadan vuoden päästä ole laitteita millä noita tämän hetken kuvia edes pystyisi katselemaan.  Vaikka olisi jollakin laite niin komponentit kuivuneet toimintakyvyttömiksi monella tapaa.

Vierailija wrote:

No miksi et teetä paperikuvia? Tee se nyt heti niin ei tarvitse sitten harmitella.

Mites sitä voi kuolleena harmitella?

Vierailija wrote:

 

Lisäksi laitteet muuttuu ja kehittyy että ei viidenkymmenen-sadan vuoden päästä ole laitteita millä noita tämän hetken kuvia edes pystyisi katselemaan.  Vaikka olisi jollakin laite niin komponentit kuivuneet toimintakyvyttömiksi monella tapaa.

Juuri näitä ajatuksia minullakin. Siis että asiat muuttuu. En jumittanut siinä, että miten saisi sähköiset kuvat konkreettisesti talteen vaan tulin pohtineeksi oleellista muutosta tällaisessa lähes jokaista koskettavassa asiassa.

Paljon otetaan videokuvaa, mutta jääkö ne videot elämään muualle kuin bittiavaruuteen.

Ap

Juoksin elämäni ensimmäisen maratonin vuonna 2009. Tilasin kisajärjestäjän käyttämästä kuvapalvelusta muistitikun kisasta. 

Joskus pari vuotta sitten huomasin, ettei kuvat enää aukea muistitikusta. Olenhan juossut sen jälkeen monia kisoja, joissa yleensä avomies on ollut ottamassa kuvia, ja ne ovat tallella. 

Mutta eka maraton on aina eka maraton. Ja nyt ei ole siis olemassa mitään kuvia siitä. Samaa pelkään tapahtuvan myöhemmin muillekin pilvipalvelussa oleville kuville. Kuva-albumeja on paljon, mutta asunnossa ei ole vaan enää tilaa uusille. En usko, että lapseni arvostaisivat sitä, että joutuvat hankkimaan kirjahyllyn albumeja varten.

Vierailija wrote:

Tottakai voin teettää kuvia paperille. Ajattelin lähinnä tällaista yleistä kulttuurin muutosta. Kuvia napsitaan valtavasti, mutta jälkipolvet ei niitä juuri näe. 

Pilvipalvelut ovat käteviä, kun valtavan määrän kuvia saa talteen ilman että on painavia valokuvakansioita. Mutta ne on vain itsellä. Moniko tulee teettäneeksi kuvia?

Ap

Ei ne pilvipalvelu-kuvat ole vain itsellä, vaan käytännössä tallennettu pilvipalveluntarjoajan palvelimelle. Aika kova luotto siis tähän osapuoleen, että kaikki olis siellä pysyvästi hyvässä tallessa. 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Tottakai voin teettää kuvia paperille. Ajattelin lähinnä tällaista yleistä kulttuurin muutosta. Kuvia napsitaan valtavasti, mutta jälkipolvet ei niitä juuri näe. 

Pilvipalvelut ovat käteviä, kun valtavan määrän kuvia saa talteen ilman että on painavia valokuvakansioita. Mutta ne on vain itsellä. Moniko tulee teettäneeksi kuvia?

Ap

Ei ne pilvipalvelu-kuvat ole vain itsellä, vaan käytännössä tallennettu pilvipalveluntarjoajan palvelimelle. Aika kova luotto siis tähän osapuoleen, että kaikki olis siellä pysyvästi hyvässä tallessa. 

Olen huono ilmaisemaan itseäni kirjoittaen.

Tarkoitin että valokuvien siirtyminen sukupolvelta toiselle hankaloituu tulevaisuudessa, koska valokuvaaminen on melko lyhyessä ajassa muuttunut aivan täysin.

Olen itse nelikymppinen eikä minulla ole valokuva-albumeita. Kuvia minulla sen sijaan on valtavasti (aivan liikaa!), koska harrastan valokuvausta. Maksan pilvipalvelusta, koska se vaan on kätevintä minulle. En usko, että nuoremmilla on lainkaan paperikuvia joidenkin koulu- ja juhlakuvausten lisäksi.

En oleta, että minun sähköiset kuvani siirtyisivät jälkipolville. Jotta minusta (tai lapseni lapsuudesta) jäisi niitä kuvamuistoja, asia täytyy erikseen hoitaa. Ei se ole ongelma, mutta selkeä muutos.

Itselleni vanhat valokuvat ovat tärkeitä. Vanhempieni isovanhemmat, koko se erilainen tapa kuvata. Ehkä kaikkia ei valokuvaus kiinnosta niinkuin minua. Usein vaan ihmiset sanoo, että pelastaisivat tulipalosta ensimmäisenä valokuvat (jos siis vain tavaroista puhutaan).

Ap