Lue keskustelun säännöt.
Miksi se parisuhde pitää olla? Miksi sitä kaikin keinoin yritetään saada?
15.10.2023 |
Usein se kuitenkin menee syteen taikka saveen. Itsekseen on niin hyvä ja helppo olla ilman, että siinä rinnalla pyörii joku rasittava (tietysti joskus on helpompiakin aikoja) tyyppi. Voihan sitä tapailla muutenkin kuin asua saman katon alla.
Kommentit (17)
Minun mieheni ei olekaan rasittava tyyppi vaan paras ystäväni. Ihana, sellainen jota haluaa pitää hyvänä. Hän on tuonut elämääni ihan valtavasti kaikenlaista hyvää. Ja kuulemmma minä myös hänen. Ollaan onnellisia.
"Don't marry the person you can live with. Marry the person you can't live without."
Jos tämä loppuu niin kyllä minulla on kivoja suunnitelmia senkin elämän varalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Minun mieheni ei olekaan rasittava tyyppi vaan paras ystäväni. Ihana, sellainen jota haluaa pitää hyvänä. Hän on tuonut elämääni ihan valtavasti kaikenlaista hyvää. Ja kuulemmma minä myös hänen. Ollaan onnellisia.
"Don't marry the person you can live with. Marry the person you can't live without."
Jos tämä loppuu niin kyllä minulla on kivoja suunnitelmia senkin elämän varalle.
Koska viimeinen virkkeesi kumoaa edelliset, korjataan vähän:
"Don't marry the person you can live with. Marry the person you think you can't live without."
Vierailija wrote:
Minun mieheni ei olekaan rasittava tyyppi vaan paras ystäväni. Ihana, sellainen jota haluaa pitää hyvänä. Hän on tuonut elämääni ihan valtavasti kaikenlaista hyvää. Ja kuulemmma minä myös hänen. Ollaan onnellisia.
"Don't marry the person you can live with. Marry the person you can't live without."
Jos tämä loppuu niin kyllä minulla on kivoja suunnitelmia senkin elämän varalle.
Minkä aikaa ihanuutta on kestänyt?
Vierailija wrote:
No mulla on parisuhde, eikä koskaan tulla asumaan saman katon alla.
saman katon alla asumista sanotaan avoliitoksi.
Ei kiinnosta elää ilman seksiä.
Meillä eri osoitteet ollut jo 17 vuotta ja näin on hyvä.
36 vuoden jälkeen seksi on muuttunut hellyydeksi ja kaveruudeksi. Tuo mies on paras ystäväni ja luotettava kumppani tapahtuipa mitä hyvänsä.
Yhdessä autetaan lapsiamme ja lastenlapsiamme, jos apua tarvitsevat. Yhteiset kalareissut on ihan parasta. Saatetaan vuokrata mökki ja asustaa siellä viikkokin kalastellen niin kesällä kuin talvellakin.
Kun on löytänyt ihmisen, jonka seurassa kaikki tuntuu mukavalta, on hyvä parisuhde. Sopivasti myös omaa aikaa molemmilla tietenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikin keinoin saada? Ei hitto..
Mitä jos jokainen elää miten haluaa. Mä olen onnellinen mieheni kanssa.
Vierailija wrote:
Minun mieheni ei olekaan rasittava tyyppi vaan paras ystäväni. Ihana, sellainen jota haluaa pitää hyvänä. Hän on tuonut elämääni ihan valtavasti kaikenlaista hyvää. Ja kuulemmma minä myös hänen. Ollaan onnellisia.
"Don't marry the person you can live with. Marry the person you can't live without."
Jos tämä loppuu niin kyllä minulla on kivoja suunnitelmia senkin elämän varalle.
Takaraivossa kumminkin kytee epäily suhteen kestävyydestä, jos mielessä on jo plan B.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Kaikin keinoin saada? Ei hitto..
Mitä jos jokainen elää miten haluaa. Mä olen onnellinen mieheni kanssa.
No nää Twitterit ja muut, joissa kieli pitkällä odotetaan mätsejä ja niistä kohkataan.
Täällä(kin) kysellään, että onkohan joku ukko kiinnostunut, kun kattoi silleen pitkään.
Olen tätä omalla kohdallani mietiskellyt. Olen ollut valtaosan aikuisiästäni parisuhteessa, joskin viimeisten kymmenen vuoden aikana onnistunut olemaan jopa useamman vuoden pätkän omillani. Parisuhteessa olen aina poikkeuksetta vihainen ja onneton, sillä kaipaan valtavasti omaa tilaa, olen rutiiniuskovainen ja nukun huonosti toisen ihmisen kanssa. Seksistäkin tulee ihan kiihkeimmän alkuhuuman jälkeen pelkkä inhottava velvoite, mielenkiinto siihen lakkaa ihan kokonaan.
Parisuhde ei siis sovi minulle lainkaan. Miksi sitten olen aina sellaiseen päätynyt? Sitä tapaa jonkun kivan miehen, johon tykästyy ja ihastuu, ja kappas, sitten sitä ollaan suhteessa. Vietit ja hormonit vievät, ja molemmilla tulee halu "omistaa" toinen, kun on niin ihanaa ja mukavaa. Alkuhuuman jälkeen näitä asioita alkaa tietysti itse kukakin varmasti kyseenalaistaa, mutta sitten siihen suhteeseen on jo ehtinyt vakiintua ja se on arkinen juttu, josta on hankalaa enää päästä(ä) irti.
Parisuhde on näin miettien samanlainen asia kuin lasten hankinta. Kaikille sellaista yllykettä ja halua ei tule koskaan, eivätkä nämä ihmiset voi ymmärtää, miksi ihmeessä joku haluaisi alkaa parisuhteeseen tai alkaa tehtailemaan vauvoja. Mutta kun sellainen yllyke ja mielihalu sitten päässä syttyy, niin sitä on vaikeaa järkivaroin koettaa itseltään estää. Hormonit ja vietit tekevät meistä zombien ja ottavat aivomme ja kehomme hallintaansa vastoin kaikkea järkeä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Kaikin keinoin saada? Ei hitto..
Mitä jos jokainen elää miten haluaa. Mä olen onnellinen mieheni kanssa.
No nää Twitterit ja muut, joissa kieli pitkällä odotetaan mätsejä ja niistä kohkataan.
Täällä(kin) kysellään, että onkohan joku ukko kiinnostunut, kun kattoi silleen pitkään.
Saattoi katsoa ja ajatteli, että ottaisit sinäkin nuo mielestäsi hienot viuhkat silmistäsi niin näyttäisit paremmalta.
Kalpea kassatyttö näytti surkealta, kun silmissä oli volyymiripset. Tottakai hänelläkin kerta kaikilla muillakin... Joopa joo.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Minun mieheni ei olekaan rasittava tyyppi vaan paras ystäväni. Ihana, sellainen jota haluaa pitää hyvänä. Hän on tuonut elämääni ihan valtavasti kaikenlaista hyvää. Ja kuulemmma minä myös hänen. Ollaan onnellisia.
"Don't marry the person you can live with. Marry the person you can't live without."
Jos tämä loppuu niin kyllä minulla on kivoja suunnitelmia senkin elämän varalle.
Takaraivossa kumminkin kytee epäily suhteen kestävyydestä, jos mielessä on jo plan B.
Psst. Kerron salaisuuden.
Ei ne suhteet pelkällä papin aamenella kasassa pysy, ja mikään ei ole kivaa jos on pakko.
Eli jotain tarvii molempien tehdä päivittäin sen suhteen eteen. Naisilla tosin on hirveän helppo avata ne sakset ja kuitata sillä, miehet joutuu keksimään jatkuvasti uutta leipää ja sirkushuveja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on aina plan B. Mikä on mielestäni realismia. Ja ennemminkin niin päin että olen varautunut siihen, jos mies kyllästyy, pettää ja jättää, koska ajatus siitä että en selviä ilman häntä on liian masentava.
Mun mies ei ole rasittava vaan maailman täydellisin ihminen, mun sielunkumppani ja paras ystävä. Miksi haluaisin elää ilman häntä kun elämä on kaikin puolin parempaa hänen kanssaan? Sitä en ymmärrä jos jonkun rasittavan tyypin kanssa pitää väkisin seurustella, siinähän ei ole mitään järkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tietenkään ole mitään syytä väkisin hankkia parisuhdetta. Jos sellainen kuitenkin kohdalle sattuu, niin pitää sitten nauttia siitä. Jos suhde ei kestä arkea, niin sitten ei.
Vierailija wrote:
Onhan se toisaalta ihan kiva että on semmonen vakipillu olemassa johon mahdollisesti pääsee kovana seisovan kullinsa työntämään kun mieli semmoista tekee.
Moni muija ei kuitenkaan tajua olevansa ihan vaan vakip*llu.
Nuo tekoripsihirviöt kuvittelevat olevansa jollekin se ainoa vaikka ovat vain yksi monien joukossa.
No mulla on parisuhde, eikä koskaan tulla asumaan saman katon alla.
saman katon alla asumista sanotaan avoliitoksi.
Ei kiinnosta elää ilman seksiä.