Yle: Joka viides yliopistopaikan saaneista hylkää sen, koska pelottaa oliko valinta oikea

No sehän se juuri on kun nykyään ei enää noin vain vaihdeta kun on kerran jonkun paikan ottanut vastaan. Et pääse enää siihen ensikertalaiskiintiöön vaan tosi pieneen joukkoon josta valitaan kaikki muut.

Onko oikeasti kysytty, että miksi ei? Osa hakee ihan kokeillakseen, mihin todistus riittää.

Juuri kuten tuossa yllä kirjoitettiin. Nykyään on ensikertalaiskiintiöt. Kun siinä kohtaa käytätkin sen väärään alaan, jonka siis huomaat myöhemmin, et välttämättä pääse enää mihinkään niillä jämäpaikoilla, joita ensikertalaisilta jää.

Tää Suomen koulutusjärjestelmä on kyllä kerta kaikkiaan ryssitty ihan huolella. Vikoja on monia, mm. pitkän matematiikan suosiminen. Käytännössä kaikkien on lukiossa suoritettava pitkä matematiikka, koska siitä saa eniten pisteitä, haki mihin vain. Esim. haet opiskelemaan psykologiaa, niin saat pitkästä matematiikasta enemmän pisteitä kuin psykologiasta. Tämän vuoksi myös kielten opiskelu on romahtanut, koska lukiolaisten on käytännössä valittava pitkän matematiikan ja vieraan kielen välillä. Näin teki myös tyttäreni, jätti espanjan opiskelun ja otti sen pitkän matematiikan. Pääsi kyllä onneksi ensikertalaisena haluamalleen alalle yliopistossa, mutta kaikilla ei käy näin hyvin. 

Se on tätä nykymenoa. Kaikkialla toitotetaan että jos teet virheen, niin elämä on pilalla. Jos et tee nyt lapsia, jos et nyt oo unelma-ammatissa tai vähintään siihen opiskelemassa tai jos et nyt treenaa salilla viittä kertaa viikossa ja tee meditaatiota joka ilta niin oot yksinäinen, köyhä ja rapakunnossa fyysisesti ja henkisesti. Virheen tekeminen on yksinkertaisesti todella pelottavaa nykyään. Kaikki pitäisi mennä putkeen kerralla.

Kyllä se on iso virhe mennä opiskelemaan alaa, joka ei aidosti kiinnosta. Turhaan kuluu vain opintorahakuukausia ja opinnot etenevät hitaasti muutenkin aidon kiinnostuksen puuttuessa.

Omat lapsenikaan eivät voineet jatkaa peruskoulussa valittuja vieraita kieliä kun lukio oli lähinnä pitkää matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa jatko-opintoihin pääsyn vuoksi. Aivan järjetöntä suunnillen pakottaa parhaassa oppimisiässä olevien vieraiden kielten opinnot ja sitten itkeä kun suomalaiset nuoret aikuiset osaavat vain englantia. 

Jonnekin on pakko hakea, mutta ensikertalaiskiintiön takia ei kannata ottaa vastaa paikkaan joka ei oikeasti kiinnosta. Turha siitä on nuoria syyttää. 

Vierailija wrote:

Omat lapsenikaan eivät voineet jatkaa peruskoulussa valittuja vieraita kieliä kun lukio oli lähinnä pitkää matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa jatko-opintoihin pääsyn vuoksi. Aivan järjetöntä suunnillen pakottaa parhaassa oppimisiässä olevien vieraiden kielten opinnot ja sitten itkeä kun suomalaiset nuoret aikuiset osaavat vain englantia. 

Toisaalta kannattaa ymmärtää että ei jokainen voi saada sitä ällää pitkästä matikasta joten loppujen lopuksi hyvin suoritettuna se kieli voi antaa enemmän hakupisteitä kun huonosti mennyt matikka.

Kielet eivät mahdu sinne lukion opinto-ohjelmaan. Opo sanoi, ettei ole mahdollista. Edes historian opiskelu ei ollut mahdollista, vaikka historia olisi kuinka aina kiinnostanut. Sekin jää siis vapaa-ajan harrastukseksi. 

Ei kuulosta kovin fiksuilta lukiolaisilta, jos jo matikka + kieli on liikaa. Minulla oli pitkä matematiikka, fysiikasta kaikki kurssit, kaksi A-kieltä ja lyhyt kieli. Muun muassa. Ei ollut ongelmaa kirjoittaa älliä, kun vähän panosti opiskeluun.

Vierailija wrote:

Kielet eivät mahdu sinne lukion opinto-ohjelmaan. Opo sanoi, ettei ole mahdollista. Edes historian opiskelu ei ollut mahdollista, vaikka historia olisi kuinka aina kiinnostanut. Sekin jää siis vapaa-ajan harrastukseksi. 

Historia olisi ehkä tärkein yleissivistävä aine lukiolaisille. Ihan jo siitä kulmasta, että demokratia toimii myös tulevaisuudessa. Pitkä matikka ei siinä kauheasti auta.