Teetkö ev lut uskovaisena ristinmerkin?
Yllätyin että sitä nyky seurakunta suosittelee! Olen opetellut sen teininä jo vaikka silloin ei tietääkseni ollut suosituksena, ei meillä rippikoulussa ainakaan opetettu. Täytyykin ottaa taas aktiivisemmin käyttöön.
Kommentit (25)
Ehtoollisella käydessäni ja vanhempieni ja muiden sukulaisten haudoilla. Myös Hietaniemen hautausmaan ison ristin edessä ja samalla laitan sinne kukkia ja/tai sydämen muotoisen hautakynttilän sotasankareita kunnioittaakseni ja kiittääkseni Jeesusta, että heidän suurin uhrinsa ei ollut turha.
En. En osaa, nolottaa tunnustaa :(
Sen sijaan, teen sen roomalaisen "ristinmerkin"
kaks kertaa oikealla nyrkillä lyönti vasemman rintalastan puolle = Suuri Kunnioitus! = "Sun kaa mennään vaikka mihin!"
Teen sen harvoin kirkkoon kuulumattomana, jos ilmassa on jotain outoa tyyliin 9/11 uutisissa. Tai jos on jokin uhka ilmassa. Mutten välttämättä. Se vaatii jonkun mielentilan.
Vierailija kirjoitti:
Tarpeetonta teatteria.
Sen voi tehdä aina kun tuntee tarvitsevansa turvaa ja siunausta, ei sitä muiden vuoksi tehdä vaan itselle
Muistan kun nuorena hoitajana kohtasin ensimmäisen potilaskuoleman. Lääkäri tuli toteamaan sen ja teki sängyn vierellä just tuon ristinmerkin. Se tuntui silloin ja kyllä vieläkin pian 40 vuoden jälkeen hienolta.
Miten ne sanat menevät tuon ristinmerkin teossa?
Vierailija kirjoitti:
Miten ne sanat menevät tuon ristinmerkin teossa?
Aabaabbadaa jaadajaadajaadaaa
Vierailija kirjoitti:
Miten ne sanat menevät tuon ristinmerkin teossa?
Voi sanoa vaikka Isän, Pojan ja Pyhän hengen haltuun, amen
Voi, mutta olen kyllä lukenut jotkut muut sanat?
Vierailija kirjoitti:
Voi, mutta olen kyllä lukenut jotkut muut sanat?
Luther suositteli päivän aloittamista ristinmerkillä: Noustessasi aamulla vuoteesta siunaa itsesi pyhällä ristinmerkillä ja lausu: Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen haltuun. Aamen. (Vähä Katekismus) Samat sanat tuli lausua illalla nukkumaan mentäessä. https://evl.fi/sanasto/-/glossary/word/Ristinmerkki
Vierailija kirjoitti:
Tarpeetonta teatteria.
Tuo riippuu ihan ihmisestä.
Vierailija kirjoitti:
Muistan kun nuorena hoitajana kohtasin ensimmäisen potilaskuoleman. Lääkäri tuli toteamaan sen ja teki sängyn vierellä just tuon ristinmerkin. Se tuntui silloin ja kyllä vieläkin pian 40 vuoden jälkeen hienolta.
Hieno kertomus!
Nykyään kait vaan todetaan "exodus klo. xx.yy".
Isäni kuolemasta soittanut hoitaja nyyhki puhelimessa. Eipä se silloin minua liikauttanut, enemmänkin se byrokratia, mikä siihen liittyy.
Nyt se sitten tulee, se ikävä .... se "Luke - I'm your father" -tunne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ne sanat menevät tuon ristinmerkin teossa?
Voi sanoa vaikka Isän, Pojan ja Pyhän hengen haltuun, amen
Muistan ettäymsi osa oli jotenkin kätteni työ?
Mun "ristinmerkki" on kun kotoa lähtiessä tarkistan kädellä onko lompakko taskussa, puhelin taskussa, avaimet taskussa, sekä onko sepalus kiinni.
Ehtoollisella käydessä teen, mutta muuten ei ole tapanani.