Työkaveriin ihastuminen

Luultavasti on vain sen luontoinen, mutta kun et voi tietää. Ehkä hänkin toivoo etenemistä.

Tiedän tunteen.

Kysy kaljalle ja katso siellä voiko edetä.

Vierailija kirjoitti:

Kysy kaljalle ja katso siellä voiko edetä.

Jos ei lähde, älä kysy uudestaan ja etsi äksönit muualta.

Tänä päivänä naisen on tehtävä se aloite. Etenkin työympäristössä. Muutoin saatat joutua vaikeuksiin.

Mikä estää kahta eronnutta tutustumasta toisiinsa?

Vierailija kirjoitti:

Mikä estää kahta eronnutta tutustumasta toisiinsa?

Kiusallinen tunnelma työpaikalla, kun huomaa vain toisen olevan kiinnostunut. Ystävälliset välit ja flirttaileva sävy puheessa kun ei vielä tarkoita välttämättä mitään. Toiset vain ovat sellaisia.

Saako muiltakin miehiltä huomiota ja käyttäytyykö heidän kanssaan samalla lailla eli on flirtti ja ystävällinen. Onko nainen lisäksi nuori ja kaunis. Silloin ei ehkä kannata kovin pitkälle lähteä ajatuksia viemään jos itse olet jo häntä melko paljon vanhempi.

Vierailija kirjoitti:

Saako muiltakin miehiltä huomiota ja käyttäytyykö heidän kanssaan samalla lailla eli on flirtti ja ystävällinen. Onko nainen lisäksi nuori ja kaunis. Silloin ei ehkä kannata kovin pitkälle lähteä ajatuksia viemään jos itse olet jo häntä melko paljon vanhempi.

Saman ikäisiä ollaan. On muutenkin flirtti ja hymyileväinen, mutta jotenkin eri lailla kuin minun kohdallani. Tuntuu kuin ujostelisi minua. Ehkä tämä on vain ihastuneen tulkinta.

Vierailija kirjoitti:

Varmista ennen mahdollista etenemistä ettei ole persu tai muuten katkera psykopaatti.

varmista kahteen kertaan, ettei ole vassari. ei sitä tekopyhää hyökkäilyä suhteessa pitkään jaksa.

Olen melko vahvasti paheksunut työpaikalla muodostuneita suhteita, sillä minusta ne häiritsevät ilmapiiriä. Ei oikein voi olla varma tasapuolisuudesta ja pariskunnan väliset asiat läikkyvät liian helposti myös työasioiden hoitamiseen.

Ja voi elämän kevät, tietysti minulle kävi niin, että nyt olen ihastunut työkaveriin. Kohtalon ivaa? Minä olen vapaa, en kyllä flirttaile ainakaan tietoisesti ja ihan kavereita ollaan. Mä oon niin pettynyt itseeni. Mitä enemmän yritän tunnetta laittaa taka-alalle, sitä onnettomammin tajuan, kuinka huonosti onnistun. Hän on ilmeisesti jossain tapailusuhteessa, mikä tekee tästä kuviosta jotenkin entistä teinimäisempää saavuttamattoman haikailua minulle.

Minusta tässä ei ole edes hyvää ratkaisua. Joko hellät tunteet eivät saa täyttymystä ja tulee tällaista epätoivoista piehtarointia (ei minulle tyypillistä). Voi tulla harha-askel pikkujouluissa ja helvetin nolo lässähdys (takuuvarmaa juorukamaa). Voi tulla elämän rakkaus ja omien periaatteiden päivitys (valitettavasti elämä ei ole elokuvaa, joten ruksit tämän päälle).

Vierailija kirjoitti:

Olen melko vahvasti paheksunut työpaikalla muodostuneita suhteita, sillä minusta ne häiritsevät ilmapiiriä. Ei oikein voi olla varma tasapuolisuudesta ja pariskunnan väliset asiat läikkyvät liian helposti myös työasioiden hoitamiseen.

Ja voi elämän kevät, tietysti minulle kävi niin, että nyt olen ihastunut työkaveriin. Kohtalon ivaa? Minä olen vapaa, en kyllä flirttaile ainakaan tietoisesti ja ihan kavereita ollaan. Mä oon niin pettynyt itseeni. Mitä enemmän yritän tunnetta laittaa taka-alalle, sitä onnettomammin tajuan, kuinka huonosti onnistun. Hän on ilmeisesti jossain tapailusuhteessa, mikä tekee tästä kuviosta jotenkin entistä teinimäisempää saavuttamattoman haikailua minulle.

Minusta tässä ei ole edes hyvää ratkaisua. Joko hellät tunteet eivät saa täyttymystä ja tulee tällaista epätoivoista piehtarointia (ei minulle tyypillistä). Voi tulla harha-askel pikkujouluissa ja helvetin nolo lässähdys (takuuvarmaa juorukamaa). Voi tulla elämän rakkaus ja omien periaatteiden päivitys (valitettavasti elämä ei ole elokuvaa, joten ruksit tämän päälle).

Tunteilleen ei voi mitään. Järki ei aina voita, kun tosissaan tuntee. Jos molemmat ovat sinkkuja, niin ei tässä mitään pahaa ole. Ehkä tästä seuraa vielä jotain hyvää.

Ole varovainen naisten kanssa! Voit saada syytteen.. älä ainakaan mene liian lähelle

En nyt ota kantaa tähän työsuhdepuoleen, mutta minusta on ihanaa kun ihmiset vielä ihastuvat ja tuntevat. Oikein hymyilyttää ajatella ap:tä piehtaroimassa ihastuksessaan ja epävarmuudessaan (ei millään pahalla). Olisi ihana, jos ihastuminen onkin molemmin puoleista ja tuosta syntyisikin jotain kaunista ja/tai kutkuttavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saako muiltakin miehiltä huomiota ja käyttäytyykö heidän kanssaan samalla lailla eli on flirtti ja ystävällinen. Onko nainen lisäksi nuori ja kaunis. Silloin ei ehkä kannata kovin pitkälle lähteä ajatuksia viemään jos itse olet jo häntä melko paljon vanhempi.

Saman ikäisiä ollaan. On muutenkin flirtti ja hymyileväinen, mutta jotenkin eri lailla kuin minun kohdallani. Tuntuu kuin ujostelisi minua. Ehkä tämä on vain ihastuneen tulkinta.

Tuo on juuri se sudenkuoppa johon moni lankeaa.

Vierailija kirjoitti:

Varmista ennen mahdollista etenemistä ettei ole persu tai muuten katkera psykopaatti.

Eiköhän se kiinnostukseni hälvene, jos persuksi paljastuu.

Asiahan selviää seuraavassa työpaikan illanvietossa. Jos sellaisia ei ole näköpiirissä, niin ala vaivihkaa edesauttaa sellaisen järjestymistä.

Hankala tilanne. Omalla kohdalla pystyin etenemään, kun oli pari yhteistäillan viettoa. Olen nainen.

Minä löysin töistä elämäni rakkauden, joten siinä mielessä kannustan ottamaan riskin. Tosin itse olin siitä onnellisessa asemassa että meillä oli yhteinen harrastus, joten päästiin näkemään ja tutustumaan työpaikan ulkopuolella jo ennen kuin piti tehdä minkäänlaisia peliliikkeitä.

Vierailija kirjoitti:

Tänä päivänä naisen on tehtävä se aloite. Etenkin työympäristössä. Muutoin saatat joutua vaikeuksiin.

Sulle tulee varmaan hirveänä järkytyksenä, että edelleen nykyisinkin suurin osa parisuhteista alkaa työympäristöistä? Ihan tutkittu asia, mikään ei ole muuttunut. Paitsi se ettei enää ukot saa vapaasti kouria naisia töissä lupaa kyselemättä. Ja sehän on ihan hyvä muutos, eikö niin?