Onko kellään muulla hiustraumaa lapsuudesta? Kerro.
Minulla oli pakko olla pitkä letti ja otsatukka vielä 13-vuotiaana. Hiuksia ei saanut leikata eikä missään nimessä pitää auki.
Mitä vanhemmat kostuvat tuollaisesta sairaasta hallitsemisesta? Autoritäärinen kasvatus ei ole vieläkään oikeastaan loppunut, siis kuvittelevat omistavansa minut. Olen 40.
Muilla samaa?
Kommentit (4)
Vierailija kirjoitti:
Minulta leikattiin hiukset kypärämäiseksi pottatukaksi koko lapsuuden. Sivuille ajeltiin vielä pulisongit. Tytölle.
Olisin halunnut pitää pitkät hiukset, mutta äidillä oli joku ihmeellinen fiksaatio että meillä on suvussa ohuet hiukset ja että tuollainen hiusmalli olisi asian peittänyt.
Omilla tyttärillä on pitkät hiukset, joihin tehdään erilaisia lettikampauksia. Tuskin menee yhtään mummolareissua ettei äitini ihmettelisi, että eipä uskoisi että letti voi näyttää hyvältä noinkin ohuissa hiuksissa.
Ei meillä edes ole mitenkään erityisen ohuet hiukset.
Taas se huono itsetunto, josta muut saavat kärsiä. Hyi!
Lapsena ihmettelin, että miksi en saa kasvattaa pitkiä hiuksia. Selityksen olivat mallia "lyhyt kaula" ja "ohuet hiukset". Oikea syy oli se, että toinen isoäiti pelkäsi minun leimautuvan romaniksi, koska hiukseni olivat mustat.
Tuo pottakampaus todellakin. Siihen vielä se korviin asti leveä otsatukka, niin avot! Ei se nyt minua traumatisoinut, mutta näytin kyllä hirveältä kuvissa. Niin näytti tosin moni muukin, että haitanneeko tuo?
Minulta leikattiin hiukset kypärämäiseksi pottatukaksi koko lapsuuden. Sivuille ajeltiin vielä pulisongit. Tytölle.
Olisin halunnut pitää pitkät hiukset, mutta äidillä oli joku ihmeellinen fiksaatio että meillä on suvussa ohuet hiukset ja että tuollainen hiusmalli olisi asian peittänyt.
Omilla tyttärillä on pitkät hiukset, joihin tehdään erilaisia lettikampauksia. Tuskin menee yhtään mummolareissua ettei äitini ihmettelisi, että eipä uskoisi että letti voi näyttää hyvältä noinkin ohuissa hiuksissa.
Ei meillä edes ole mitenkään erityisen ohuet hiukset.