Mies, miltä tuntui kun murrosiässä kehonmuutos alkoi jylläämään?

Murrosiässä se itselle mieluisin asia oli peniksen koon kasvaminen. Silloin poikaporukassa oli puhetta, mutta itse vaan nautin suihkussa käynneistä liikuntatunneilla. Samoin ne herkästi nousevat paineiset erektiot tuntuivat mahtavilta ja runkut totta kai. Isot lastit ja niin edelleen. Aamulla oli vaikeaa pissata kun jöpötti niin. Kaikista kivointa oli osin jo ala-asteelta tuttujen tyttöjen murkkuiän seuraaminen ja heidän huomionsa minua ja "uutta" kroppaani kohtaan. Olen vieläkin kouluihastukseni kanssa yhdessä. En todellakaan ollut ujo tai näkymätön. Olin monessa tilanteessa se lauman pomo, mielestäni reilu sellainen. Puolustin aina heikompia, koska kasvoin myös pituutta reippaasti ja tunsin vahvuutta ja itsetuntoni oli hyvä. Tuntui hyvältä puuttua kiusaamiseen ja saada sen loppumaan pelkällä läsnäolollani.

Ei sitä sillai noteeranut kun ei oikein tiennyt mistä on kyse.

On hauska sanonta tullut mieleen, että jos ala-asteella oli se ainoa poika jolla oli hervoton lerssi ja paljon karvaa, kaikki muut pojat naureskeli sulle. Heti kun menee seitsemännelle luokalle yläasteelle, tilanne muuttuu ylösalaiseksi. Jos olet se ainoa karvaton ja pikkupilillä, kaikki muut pojat naureskelee sulle.

Kaikki oli mukamas paneskellut jo kolmannella luokalla. Mutta runkkaamisesta ei puhuttu puolikkaalla sanallakaan. Kukaan ei tehnyt sitä. Nämä siis niitä poikien puheita ja sitten niitä asioita mistä ei visustikaan puhuttu.

Runkkaamisen taidon oppi jotenkin itsekseen, normaalien itsetutkiskelujen yhteydessä.

Kavereiden kanssa näistä asioista alettu heittämään läppää vasta lukio-ajoista alkaen. Ei vielä peruskoulussa. Eli se todellinen elämä alkaa vasta opiskeluvuosista, missä aikaisemmat tarinat muuttui todellisuudeksi ja päinvastoin, aikaisempi todellisuus muuttui tarinoiksi. Eli kavereiden kanssa saattoi puhua kaikesta totuudenmukaisesti ja ihan kaikesta.

Samalla tulee hoksattua omia poikavuosien mokia, kuten sen, että jos tumputtaa sängyssä niin kalsareihin, lakanoihin ja peittoihoin jää hirveät jäljet. Eli "salaisuudesta" oli taatusti kiinni jäänyt, vaikka siitä ei puhuttu. Tai, että farkkujen liepeet tai t-paitojen alareunat oli ihan koppuraisia, josta muutaman kerran jäi koulussakin kiinni. Vaikka ei tajunnut niitä naureskeluja.

Vierailija kirjoitti:

Murrosiässä se itselle mieluisin asia oli peniksen koon kasvaminen. Silloin poikaporukassa oli puhetta, mutta itse vaan nautin suihkussa käynneistä liikuntatunneilla. Samoin ne herkästi nousevat paineiset erektiot tuntuivat mahtavilta ja runkut totta kai. Isot lastit ja niin edelleen. Aamulla oli vaikeaa pissata kun jöpötti niin. Kaikista kivointa oli osin jo ala-asteelta tuttujen tyttöjen murkkuiän seuraaminen ja heidän huomionsa minua ja "uutta" kroppaani kohtaan. Olen vieläkin kouluihastukseni kanssa yhdessä. En todellakaan ollut ujo tai näkymätön. Olin monessa tilanteessa se lauman pomo, mielestäni reilu sellainen. Puolustin aina heikompia, koska kasvoin myös pituutta reippaasti ja tunsin vahvuutta ja itsetuntoni oli hyvä. Tuntui hyvältä puuttua kiusaamiseen ja saada sen loppumaan pelkällä läsnäolollani.

Kumpi se nyt oli sulle se mieluisin asia: oman lerssin kasvaminen vai tyttöjen kannujen?

Itelle molemmat eli tasapeli. Sitä on vaikee selittää miltä se tuntuu kun runkkaa omasta mielestä valtavaa patukkaa ainakin pikkupojan piliin verraten mahottomassa stondarissa. Niin kuin olis maailman vahvin ja tytöt tykkäis valtavasti mun aseesta, joka ampuu väsymättä isoja kekoja paksua mälliä. Todellisuudes en ollut sitä tuos vaihees näyttänyt vielä tyttikselle puhumattakaan, että olis ollut tyttöystävää. Sama juttu rintojen kans: jotaki mystiikkaa niis oli (ja on), äärimmäisen feminiinistä ja eroaa miesten anatomiasta totaalisesti. En meinannut saada silmiä irti yhestä Iitusta. Terkkuja vaan!

Mulla oli vähän alussa tasapainohakemista kun kasvoin pituutta nii äkkiä. Löyty se lopulta ja suoritin telinevoikkaa aika hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Murrosiässä se itselle mieluisin asia oli peniksen koon kasvaminen. Silloin poikaporukassa oli puhetta, mutta itse vaan nautin suihkussa käynneistä liikuntatunneilla. Samoin ne herkästi nousevat paineiset erektiot tuntuivat mahtavilta ja runkut totta kai. Isot lastit ja niin edelleen. Aamulla oli vaikeaa pissata kun jöpötti niin. Kaikista kivointa oli osin jo ala-asteelta tuttujen tyttöjen murkkuiän seuraaminen ja heidän huomionsa minua ja "uutta" kroppaani kohtaan. Olen vieläkin kouluihastukseni kanssa yhdessä. En todellakaan ollut ujo tai näkymätön. Olin monessa tilanteessa se lauman pomo, mielestäni reilu sellainen. Puolustin aina heikompia, koska kasvoin myös pituutta reippaasti ja tunsin vahvuutta ja itsetuntoni oli hyvä. Tuntui hyvältä puuttua kiusaamiseen ja saada sen loppumaan pelkällä läsnäolollani.

Kumpi se nyt oli sulle se mieluisin asia: oman lerssin kasvaminen vai tyttöjen kannujen?

Itelle molemmat eli tasapeli. Sitä on vaikee selittää miltä se tuntuu kun runkkaa omasta mielestä valtavaa patukkaa ainakin pikkupojan piliin verraten mahottomassa stondarissa. Niin kuin olis maailman vahvin ja tytöt tykkäis valtavasti mun aseesta, joka ampuu väsymättä isoja kekoja paksua mälliä. Todellisuudes en ollut sitä tuos vaihees näyttänyt vielä tyttikselle puhumattakaan, että olis ollut tyttöystävää. Sama juttu rintojen kans: jotaki mystiikkaa niis oli (ja on), äärimmäisen feminiinistä ja eroaa miesten anatomiasta totaalisesti. En meinannut saada silmiä irti yhestä Iitusta. Terkkuja vaan!

Mulla oli vähän alussa tasapainohakemista kun kasvoin pituutta nii äkkiä. Löyty se lopulta ja suoritin telinevoikkaa aika hyvin.

Sama mulla on tuossa asiassa kun kysyit. Tasapeli. Lisään vielä aikaisempaan kommenttiini, että meillä puhuttiin kyllä kotona asioista, niin ettei isäkään vetänyt juttua vitsiksi. Tiesin mitä odottaa murrosiässä ja ehkä siksikin osasin vaan nauttia muutoksista. Tietysti olin näyttävä ja ehkä komeakin pitkänä ja vahvana, olin silti mielestäni terveellä itsetunnolla matkassa. Vihasin kiusaajia.

Se vitosluokan munatarkastus jäänyt mieleen. Sitä jännitti aivan kaikki ja kovasti.

yks luokkakaveri ei päässyt läpi, joutui jutkutukseen. Viikonkaks oli koulusta pois, ja kun tuli liikuntatunnin jälkeiset suihkut niin kyllä naurettiin ja paljon.

Suihkussa aina stondis päällä kun sai vähän kosketusta vesisuihkusta ja todella kova häpeä päällä erilaisesta vehkeestään, ja tahattomista stondiksista.

ja tottakai koko koulu tästä kuuli.

Taskubiljardin pelaajat jäänyt mieleen, ja kuvitteli ettei kukaan näe.

Fyysisesti kuutosluokkaan asti pikkupojan pippeli, vähän ohutta karvanhaiventa juuressa. Kutosluokan ja seiskan välisenä kesänä pikkupippelistä kasvoi aikamiehen muna ja pallit myös. Siihen asti tytöt ei juuri kiinnostunut, poikien kanssa yhdessä touhuttiin jotain. Seiskalla alettiin katsella tyttöjen kehittyviä tissejä ja arvostella perseitä. Päivittäinen käteenveto alkoi.

Vanhempani erosivat kun olin noin 5v, ja muutimme äidin kanssa mummolan peräkamariin asumaan. Vuoden kahden päästä ukki kuoli, noin 12v ikäisenä äiti karkasi ulkomaisen miehen kanssa ja jäin tiukka-kristillisen mummon kanssa kahden. Koulupoika-aikana ei siis ollut miesväkeä lähiomaisena. Eipä tullut mitään tietoa nuorten kehon muutoksista tai esim. mahdollisesta esinahkaongelmasta. Koulun munatarkastuksessa lääkäri totesi että kivekset oikeilla paikoillaan mutta ei muuta.

Mopoikäisenä - lukiossa aloin hiffata kun näki ruotsalaisista pornolehdistä yhdyntä- ja sukuelinkuvia ettei veijari ollut kehittynyt kuten olisi pitänyt, terskaa ei saanut kokonaan esille. Sinänsä tumputus onnistui, teki gutaa mutta mälli ei lentänyt koska ymmärrykseni mukaan esinahan alareuna peitti virtsaputken aukon. Erektiossa tuntui veijarissa kova jyskytys kun halusi edetä luonnolliseen mittaansa mutta tiukka esinahka pysäytti "alamittaiseksi".

Armeijan tarkastuksessa valitin epäkohdasta mutta neuvoivat venyttämään, ei muuta.

Nyt vanhoilla päivillä sain terveyskeskuksesta lähetteen urologille, ja odotan tietoa vastaanottoajasta. 

Kiva että on näin positiivisia kokemuksia. 

Pienimunaisena katselin, kun muilla pojilla vehkeet kasvoivat, mutta mulla ei. Yritin sitä salailla ja se vaikutti elämässä vaikka miten moneen asiaan.

Joskus seiskalla tai kasilla oli lääkärintarkastus ja nuorehko mieslääkäri kyseli asiasta. Kasvaako erektiossa ym. En kyennyt kysymään häneltä, että voisiko asialle tehdä jotain. Lääkärin eleistä päätellen olisi kai hormonihoitoja silloin voitu antaa.

Karvoitusta alkoi tulla, mutta vehje pysyi nysänä tai tynkänä -kuten naureskelijat kuvailivat.

Ajatteli, että en voi koskaan esiintyä kenekään tytön tai naisen edessä alasti. Vaimolle tosin on kelvannut jo yli 30 vuotta.

Nuorena kerran, eräs minua muutaman vuoden vanhenpi sairaanhoitaja antoi ilmeellään ymmärtää, että sattuipa pienimunainen jätkä.

Siinähän se meni kasvamista seuratessa ja sen loppumista omasta mielestä ennen aikojaan muihin verrattuna. Pieneksi jäi "miehuus".

m49

Tytöt ja niiden alastomuus oli kiinnostanut jo pitkään ennen murkkuikää, samoin erektioita oli ollut jo tyyliin kymppivuotiaana. Silti jouduin odottamaan tosi pitkään sitä varsinaista murrosikää. Olin varmaan viimeisiä luokallani. Koulussa ei ollut mainittavaa menestystä. Kielikurssilla sain ensimmäisen kerran isäntäperheen minua nuoremmalta tytöltä joka oli oikein aktiivinen. Panin, mutta jännitin niin etten saanut orkkua. 

Myöhemmin, opiskeluvuosina otin takaisin. Seksi maistui ja opin iskemään naisia, omalla hurtilla tavallani. Silloin ei vielä puhuttu näistä pick-up -artisteista mutta jotenkin tajusin itse että nainen tykkää miehestä joka vähän ilkikurinen. Se tehosi paljon paremmin kuin pelkkä spanielinkatse ja herrasmiehen tavat.