Lue keskustelun säännöt.
Onko muita herkkiä, jotka väsyvät jo pelkästään työnaikana siihen kuntoon ettei pysty mitään tekemään? Kamalaa.
19.09.2023 |
Inhoan tätä piirrettä. Olen aina teini-iästä lähtien ollut tällainen. Väsyn kamalasti kaikesta ympärillä olevasta kaaoksesta. Siihen riittää vain ihmisten kanssa oleminen samassa huoneessa.
Ruokavaliot, pakottaminen, siedättäminen, liikunta, verikokeet, lääkkeet kokeiltu.
Jaksan aina vain uudestaan hämmästyä siitä kuinka väsynyt oikeasti olen. Teen kuitenkin työni.
Tänään kuljin bussilla ohi töistä päästyäni jalkapallokenttään, jossa ihmiset urheilivat yhdessä.
Mietin, että miten ihmeessä he jaksavat. Moni varmasti töiden jälkeen sinne mennyt.
Itse olisin aivan valtavan väsynyt eikä aivokapasiteetti enää pelaisi kun puolella mitä siitä kun herään.
Ei vain tule mitään. Pakko mennä suihkuun, tehdä ruokaa (työn takana) ja sitten lepäämään.
Asun yksin, olen lapseton sinkku. Silti aivan saamarin väsynyt.
Joskus on parempia kausia, suurin osa tällaista.
Mites teillä?
Kommentit (47)
Siis bussilla kuljin jalkapallokentän ohi, jossa ihmiset urheilivat.**
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkälaista työtä teet, oletko työpäivän aikana paljon tekemisissä muiden ihmisten kanssa? Itsellä on kaksi fyysisesti helpohkoa työtä, joista toinen asiakaspalvelua.. näiden työpäivien jälkeen olen ihan eri lailla väsynyt kuin ei-asiakaspalvelua sisältävän
Kilpirauhasen vajaatoimintaa kyllä sairastan.
Minulla tulee kongitiiviisia oireita kun olen jo tarpeeksi väsynyt. Liikaa hälinää, tekemistä jne.
Töiden jälkeen aivan puhki.
Joskus en jaksaisi enää edes puhua sanaakaan, haluisin vain kaatua sänkyyn yhdeltä istumalta.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Minkälaista työtä teet, oletko työpäivän aikana paljon tekemisissä muiden ihmisten kanssa? Itsellä on kaksi fyysisesti helpohkoa työtä, joista toinen asiakaspalvelua.. näiden työpäivien jälkeen olen ihan eri lailla väsynyt kuin ei-asiakaspalvelua sisältävän
Hyvin sosiaalinen työ.
Se kyllä imee paljon voimia.
-ap
Sama. Lopputulema olikin lopulta burn-out.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet sitten varmaan erityisherkkä? Joskus itseäkin väsyttää ihan vaan ihmispaljous jossain kaupassa tms. ei aina. Sit just jossain metsälenkillä pääsee irti stressistä. En voisi asua missään keskustassa hälinässä, vaan on päästävä rauhoittumaan jonnekin missä on hiljaisempaa. Maalla en asu, mutta voisin.
No mä olin aina työelämässä samanlainen. Aamut ja aamupäivät oli ok, mutta iltapäivisin iski jo väsymys. Menin aina kotiin töistä ja vietin lpppuillan sohvalla osittain torkkuen - ei mitään energiaa mihinkään. Onneksi en ole enää työelämässä niin voin noina virkeinä hetkinä sentään ulkoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, mulla sama ongelma. Ainoa vinkki, minkä keksin on se, että hakeutuisi sellaiseen työhön, mitä saa tehdä omassa rauhassa ilman ylimääräisiä ärsykkeitä. Itse teen valitettavasti paljon asiakaspalvelutyötä ja lisäksi työyhteisö on isohko, joten olen jatkuvasti toisten kanssa tekemisissä ja se väsyttää. Toisaalta aspatyö on auttanut tosi paljon sosiaaliseen ahdistukseen, joka oli ennen isompi ongelma. Nyt enää ahdistaa ja väsyttää vaan ärsyketulva, mutta itsepähän olen työni valinnut.
Työssä ollaan päivän virkeimmät tunnit ja suurin osa päivästä ja siellä yleensä myös joutuu tekemään jotain mitä ei itse haluaisi tehdä joten ei se mikään ihme ole että se väsyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän, mitä tarkoitat. Itse pidän itseäni erityisherkkänä (HSP), eli hermosto toimii eri tavalla kuin muilla. Minulla auttoivat:
- vastamelukuulokkeet
- etätyöt
- lyhennetty työaika (keskiviikot vapaita)
- arjen yksinkertaistaminen äärimmäisyyksiin asti (tarvittaessa mm. paperilautaset käytössä)
- rauhallinen liikunta luonnossa säännöllisesti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kilpirauhasen vajaatoimintaa kyllä sairastan.
Minulla tulee kongitiiviisia oireita kun olen jo tarpeeksi väsynyt. Liikaa hälinää, tekemistä jne.
Töiden jälkeen aivan puhki.
Joskus en jaksaisi enää edes puhua sanaakaan, haluisin vain kaatua sänkyyn yhdeltä istumalta.
-ap
Ei taida liittyä kilppariin, koska mulla on tasan samanlaista ongelmaa jaksamisen kanssa ja mulla on liikatoiminta. Ja siis mulla se jaksamattomuus ei ole niinkään fyysistä vaan enemmänkin henkistä joka sitten tuntuu kuluttavan fyysistäkin puolta kun se henkinen jaksaminen on loppu, mutta työpäivästä on vielä puolet jäljellä.
Hankala selittää, mutta ehkä joku samasta kärsivä saa kiinni ajatuksesta.
Itse en kestä kuunnella enää illalla minkäänlaista meteliä enkä etenkään kenenkään ihmisen ääntä eli ei puhettakaan (!) että voisin kuunnella radiota, musiikkia tai äänikirjoja. En kestä yleensä edes katsoa telkkaria vaikka harvassapa ne sarjat/leffat onkin joita kiinnostaisi katsoa.
Vierailija kirjoitti:
No mä olin aina työelämässä samanlainen. Aamut ja aamupäivät oli ok, mutta iltapäivisin iski jo väsymys. Menin aina kotiin töistä ja vietin lpppuillan sohvalla osittain torkkuen - ei mitään energiaa mihinkään. Onneksi en ole enää työelämässä niin voin noina virkeinä hetkinä sentään ulkoilla.
Oletko työtön tai sairauseläkkeellä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kilpirauhasen vajaatoimintaa kyllä sairastan.
Minulla tulee kongitiiviisia oireita kun olen jo tarpeeksi väsynyt. Liikaa hälinää, tekemistä jne.
Töiden jälkeen aivan puhki.
Joskus en jaksaisi enää edes puhua sanaakaan, haluisin vain kaatua sänkyyn yhdeltä istumalta.
-ap
Jos kilpirauhasen vajaatoiminta ei ole hoitotasapainossa, voi siihen liittyä uupumusta ja kognitiivisia vaikeuksia. Ihminen voi väsyä pienestä ja olla aina väsynyt. Itselläni on näitä ongelmia myös ja ne eivät ole muutenkaan harvinaisia vaikka lääkitys olisikin arvojen mukaan ok.
Mulla on todella sosiaalinen työ, joka on jo sinänsä älyttömän kuluttavaa. Aiemmassa työpaikassa tuli runsaasti liikettä ulkoilmassa paikasta toiseen siirtyessä, nykyisessä ollaan koko päivä sisällä. Nykyinen työ on selvästi raskaampi. Kai niillä ulkopiipahduksilla sai nollattua sekä mieltä että kehoa, vaikka koko ajan oltiinkin liikkeellä.
No joo, mutta asiaan. Mun ratkaisu on ollut osa-aikatyö, nelipäiväinen työviikko. Ei lopulta edes tunnu niin paljoa tilipussissa, mutta omassa jaksamisessa sitäkin enemmän.
Sama täällä. Olen täysin terve, mutta jo iltapäivällä niin puhki, etten töiden jälkeen jaksa muuta kuin ihan pakollisimmat jutut. Ei puhettakaan, että jaksaisin nähdä kavereita tai harrastaa mitään töiden jälkeen. Pelkkä ajatuskin ihmiskontakteista työpäivän jälkeen uuvuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mä olin aina työelämässä samanlainen. Aamut ja aamupäivät oli ok, mutta iltapäivisin iski jo väsymys. Menin aina kotiin töistä ja vietin lpppuillan sohvalla osittain torkkuen - ei mitään energiaa mihinkään. Onneksi en ole enää työelämässä niin voin noina virkeinä hetkinä sentään ulkoilla.
Oletko työtön tai sairauseläkkeellä?
Olen sairaseläkkeellä psyykkisistä syistä. Toki masennuskin voi väsyttää, mutta mun väsymys on uskoakseni enemmän fyysistä - kärsin kilpirauhasongelmista, jotka eivät häviä lääkityksellä ja arvotkin muka hyvät. No tätä se on, mutta onneksi tosiaan enää ei tartte jaksaa työelämää, se oli kyllä äärimmäisen kuormittavaa.
Millaisissa töissä olette te, ketkä teette vajaata työviikkoa? Tekisin itsekin mielelläni, auttaisi paljon jaksamiseen, mutta omalla alalla ei osa-aikatöitä ole tarjolla. Ja mihinkään kaupan alalle tms. en halua, se vasta kuluttavaa olisikin (plus olematon palkka, vaikken nytkään kovin paljon tienaa).
Oon maannut koko päivän enkä jaksa edes hakea töitä.