Onko noista polkuopinnoista oikeasti iloa jos koittaa päästä tutkinto-opiskelijaksi? Vai ovatko vain rahastusta?

Pelkkää rahastusta. Vain aniharva saa paikan jos saa.

Meiltä pääsi polkuryhmästä lähes kaikki

Lue joku helppo amistutkinto, nosta numeroita ja mene sisään täysillä todistuspisteillä.

Siis mä tunnen vain ihmisiä, jotka ovat todellakin hyötyneet polkuopinnoista. Ovat toki suorittaneet ne kokonaan ja tosissaan, mutta jokainen on jatkanut tutkinto-opiskelijana vuoden jälkeen. Juuri näitä, joilla on vaikka heikohko yo-todistus ja sitten haluttu haluttuun koulutukseen isoon kaupunkiin. Minusta polkuopinnot on fiksu vaihtoehto, jos pystyy vaan rahoittamaan sen ekan vuoden. Opintososiaalisiin etuuksiin ei ole oikeutta ja monesti opiskelu sitoo niin paljon, ettei välttämättä pysty painamaan riittävästi töitä siinä sivussa, kun vielä polkuopinnoissa pitää saada kelvolliset arvosanat. 

Yksi opiskeli isovanhempiensa tuella, muutama on opiskellut asuen kotona ja tehden työkeikkaa taskurahaa varten. 

Hyötyhän on se, ettei vuosi mene hukkaan ja voi suoraan jatkaa kakkosvuoden opintoja.

Ite luin itteni raksainssiksi polkuopinnolla. Ikinä en hakenut sisälle. Tein kaikkeni ja olin 40v ikäisenä luokkani toisiksi paras. Nyt kolme vuotta myöhemmin edelleen suunnittelupöytä täynnä, vaikka lama. Opiskeluaika oli vaikeempaa kuin kuvittelin mutta tehty on.

Polkupyörällä polkuopintoihin, jotka polkevat paikallaan. Muiden poljettavana jo toisessa polvessa.

Siis pääseekö tosiaan vaikka ensihoitajaksi polkuopinnoilla? Ilman mitään pääsykoetta??

Väyläopintojen kautta tulevien määrä on pieni ja ovat motivoituneita.