Lue keskustelun säännöt.
TAAS työpaikassa jossa YT-neuvottelut
07.09.2023 |
Olen noin kolmekymppinen tradenomi (joo tiedän näin jälkikäteen ettei mikään paras valinta) jonka muutaman vuoden mittainen työura on ollut pelkkää pätkää, määräaikaista ja YT-neuvotteluita. Työttömänä en ole vielä toistaiseksi joutunut olemaan päivääkään mutta eiköhän sekin vielä napsahda kohdalle.
Nykyinen työpaikkani on jo toinen iso pörssiyritys jossa alkaa massiiviset irtisanomiset ja todella iso osa tulee saamaan lähtöpassit. Oma osastoni on suurella todennäköisyydellä leikkuulaudalla ja stressaa ja ahdistaa aiempaa enemmän alkaa taas etsimään uusia töitä. Unohtamatta tulevia leikkauksia ansiosidonnaiseen sekä asunto- ja opintolainan korkomenoja joihin ei ole näkyvissä helpotusta. Ehkäpä eniten harmittaa se että ajattelin vihdoinkin olevani vakaassa kokoaikatyössä jossa palkkauskin on ihan hyvä ja aika olisi otollinen perheenlisäykselle. Mutta ei vaan tässä nyt odotellaan milloin irtisanomislappu lyödään käteen ja yritetään löytää uutta työtä kuumeisesti muiden samassa tilanteessa olevien kanssa.
Kuulen mielelläni vertaistukea muilta samankaltaisessa tilanteessa olevilta.
Kommentit (18)
Eiköhän siellä nyt valtaosa saa kuitenkin pitää työpaikkansa jos iso yritys? Toki tuoreet tulijat on usein lähtöuhan alla, mutta niin on myös 25v talossa olleet jotka ei opi enää uutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tee ne lapset, jos muuten elämäntilanne hyvä. Työelämä on vain työelämää.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän siellä nyt valtaosa saa kuitenkin pitää työpaikkansa jos iso yritys? Toki tuoreet tulijat on usein lähtöuhan alla, mutta niin on myös 25v talossa olleet jotka ei opi enää uutta.
Valitettavasti headcounttia vähennetään paikallisesti todella iso prosentuaalinen osuus ja työpaikkoja siirretään Itä-Eurooppaan halvemman palkkatason maahan. Tuo sama valitettava kehitys tapahtui aiemmassakin työssäni jossa menetin työni vastaavan organisaatiomuutoksen myötä.
Mieti, miten parannat asemiasi työmarkkinoilla? Tao, kun rauta on kuumaa. Kymmenen vuoden kuluttua työllistymisesi on paljon vaikeampaa kuin ikinä nyt kuvittelisit.
Voisiko joku kertoa, mitä hyötyä tuosta pörssistä on muille kuin pelureille? Vaikuttaa firmoissa noin muuten tekevän vain huonoa kun on aivan järjettömät tuottovaatimukset ja väki pellolle pienimmästäkin notkahduksesta ettei vain osakkeenomistajat hermostu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tee ne lapset, jos muuten elämäntilanne hyvä. Työelämä on vain työelämää.
Miesystäväni työelämätaival on ollut valitettavasti ihan samanlaista takkuamista ja irtisanomisia. Meiltä löytyy myös asuntolainaa ja opintolainat joten ei ole varaa siihen että pahimmassa tapauksessa olen hetken mammalomalla ja mies työttömänä. Ja en kyllä uskalla hankkia lasta ellei itsellä ole vähintään vakityö odottamassa johon palata. Olisi epäreilua lapsellekin syntyä surkeaan taloudelliseen tilanteeseen tai perheeseen jossa pikkulapsiajan stressin lisäksi painitaan taloudellisten huolien kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mieti, miten parannat asemiasi työmarkkinoilla? Tao, kun rauta on kuumaa. Kymmenen vuoden kuluttua työllistymisesi on paljon vaikeampaa kuin ikinä nyt kuvittelisit.
Tätä täytyy kyllä miettiä.
Potkut kaikille, jotka käyttävät sanaa "headcount".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saikuttajat potkitaan ekana ulos 👍
Mä en jaksanut enää tota ns. jatkuvan kasvun pa*kaa ja jatkuvaa uhkailulla yt-neuvotteluilla joten siirryin muutama vuosi sitten julkiselle puolelle. Palkka pieneni, mutta elämänlaatu nousi. Melkein kaksi kuukautta vuodessa lomaa eikä tarvitse katsella palavereissa iänikuisia tuloskäppyröitä ja kuunnella, kuinka paljon enemmän tarttis painaa että päästäisiin tavoitteisiin (joista suorittava taso harvoin mitään sen isompia bonareita tms. saa). Riittää kun hoitaa omat hommansa.
Yt:eiden mahdollisuus on toki aina olemassa, mutta hyvin paljon pienempi kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän tunteesi. Itselleni osui kahdet yt:t peräkkäisinä vuosina vähän alle 30-vuotiaana. Molemmista selvisin ja sain pitää työpaikkani mutta luottamus meni. Tulin siihen tulokseen, että elämä on liian lyhyt odotella sitä sopivaa hetkeä, koska mikään ei ole varmaa. Irtisanouduin ja sain toivomani lapsen, vaikka olin määräaikaisessa työsuhteessa. Alallani määräaikaiset projektit on tyypillisiä, joten epävarmuus seuraavasta työstä on aina läsnä. Mutta jos odottaisin sitä vakityötä ja varmuutta sen jatkumisesta, niin olisin voinut hyvästellä haaveet perheestä. Perhevapaan jälkeen työllistyin nopeasti uuteen määräaikaiseen suhteeseen.
Sanoisin, että mieti mikä on sinulle tärkeää.
Komppaan nro 13.
T. Suht samanikäinen tradenomi jolla kohta 3 lasta. Pitkään ollut samassa työpaikassa, mutta kiduttava työtahti uuvuttaa. Melkein toivon niitä potkuja välillä. Työelämä on hullua koska koko ajan vaaditaan vain lisää ja lisää. Mieluummin elän vähemmällä ja nautin lapsistani. He ovat mitä oikeasti elämässä haluan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäpä onnistuin työllistymään yt-firmasta lomautusfirmaan 🤣 Ei hyvin mene täälläkään.
Kiitos monille tsempeistä sekä myös vastaavista kokemuksista. Mieli tekisi hankkia lapsi mutta samalla nykyinen taloustilanne pelottaa. Ja se miten huonommaksi homma voikaan mennä. AP
Valtiolta lähtee tänä vuonna yli 2000 vakanssia ja ensi vuonna lisää.
Kyllä täällä kohtalotovereita riittää.
Olin 12 v isossa pörssityhtiössä jossa oli varmaan 6 organisaatiomuutos yt:t joissa oli uhkana tulla potkut, noista 2x jouduin hakemaan uuden nimikkeen pestiä (joka käytännössä oli kuitenkin lähes sama kuin ennen) ja noiden lisäksi oli vielä 2 sellaiset yt:t joissa tiedettiin että tulee 1-2 vko lomautukset.
Ihan hitsin uuvuttavaa ja 1,5v välein sai pelätä että nytkö se lähtö tulee, millä sitten elän jos tulee kenkää jne.
Vaihdoin maisemaa ja duunipaikkaa julkishallinnon toimijalle. Just ehti koeaika päättyä ku alkaa muutosneuvottelut.
Luulin jo päässeeni niistä ja siitä vähän väliä pelkäämisestä.
Olen jo sen ikäinen ettei uutta tämäntasoista pestiä välttämättä enää löydy jos kenkää tulee. Eikä fiilistä yhtään helpota se että eräs henkilö jolla vaikutusvaltaa, ei selvästikään pidä minusta.
Jopa eräs johtotason henkilö vihjailee meidän kuullen muka ns heittona, että "no saa nähdä ketä täällä sitten on ja kuka vastaa mistäkin" ....
Jää nähtäväksi onko tuo vihjailua vai vain tyhmä heitto jonka seurauksia hän ei ymmärrä.
Mene töihin t, Petteri Riikka