Onko teistä outoa jos ei halua yövieraita synnytyksen lähestyessä
Siskoni tarjoutui tulemaan lomallaan poikansa ja äitimme kanssa viikoksi 'pitämään minulle seuraa' loppuraskauden aikana. Itse taas haluaisin olla rauhassa, leipoa pakkaseen, pestä vauvanvaatteita, katsoa elokuvia jne. Ja myös synnytyksen alkaessa haluaisin olla kahdestaan mieheni kanssa ennen sairaalaan lähtöä ja etenkin sieltä sairaalasta vauvan kanssa kotiutuessa en yövieraita kaipaisi (jos nyt sattuisi juuri niin että synnytys käynnistyisi loman alussa ja kotiutuisimme jo sen loppupuolella).
Tuntuu pahalta sanoa siskolle, että meille ei saa tulla kylään, kun yleensä olen ottanut yövieraat avosylin vastaan. Siskoni ihmetteli perustelujani (hänellä on itsellään lapsi mutta ei ilmeisesti ole kokenut loppuraskautta ja synnytykseen valmistumista kuten minä), mutta ei nyt suoranaisesti loukkaantunut.
Kommentit (6)
Siskosi on hassu ellei ymmärrä :). Jokainen omalla tavallaan ja sitä pitää kunnioittaa.
vieraita. Nytkun saatte vielä olla hetken miehen kanssa kaksistaan niin nauttikaa siitä ajasta. Ja sitä pitää tehdä miten itsestään tuntuu parhaimmalta ja jos joku ei sitä ymmärrä se on hänen ongelmansa. En minäkään haluaisi vieraita jos olisin samassa tilanteessa.
Tuomasta meille kun saamme Konstan kanssa kolmannen=)Muuten saat tulla yöksi,jos majapaikkaa tarvitset.onneksi sulla on luokkakaverit auttaneet enemmän kuin tarpeeksi.
kuin Sinusta juuri nyt tuntuu. Loppuraskaus on raskasta ihan ilman yövieraitakin. Sisko on tosiaan vain ehkä innoissaan sun tulevasta synnytyksestä... :)
Itselleni kävi niin että esikoiseni syntymä osui koulujen syysloman alkuun. Edellisenä päivänä olin käynnyt neuvolassa ja kaikki oli silloin synnytyksen osalta ihan rauhallisesti ja neuvolan täti sanoi että lapsi ei ole syntymässä ainakaan kahteen viikkoon vielä. Asuimme maalla vähän syrjemmässä ja olin illalla hakenut siskoni jotka tulivat kaupungista bussilla meille tarkoituksena että vietämme mukavan viikon piha töitä yms tehden. Ja illalla sitte alkoi supistukset ja se oli menoa. En tuntenut siskojeni läsnäoloa silloin yhtään haitalliseksi, päin vastoin. Siskot valvoivat kanssani yöllä siihen asti että lähdimme mieheni kanssa kohti sairaalaa ja jäivät pitämään kotia pystyssä siksi aikaa kun olin sairaalassa. Mutta nyt tätä seuraavan odottaessa jotenkin kaipaa enemmän rauhaa ja tuntuu että mies riittää vallan hyvin seuraksi. Toki on mukavaa että kyläilemässä käy porukkaa päiväs aikaan, mutta en aijo lasketunajan lähestyessä enää pyytää ketään yökylään enkä aijo ottaa vastaan ketään yökyläilijää jos sellaisia olisi tulossa.
muista miltä koko soppa tuntui.