Mitä ihmiset ovat tehneet esim. 200-1000 vuotta sitten kun ei ole ollut mitään nykyaikaisia hienouksia?

Jaa, varmaan sitä pitäisi keskittyä kaikkeen siihen mitä vaadittiin, että pysyi hengissä.

Kaikki hereillä olon aika meni tavalla tai toisella siihen että hankki ruokaa ja lämmikettä.

Ei tarvitse mennä 200 vuotta taaksepäin. Maaseudulla oli monessa töllissä tuollaista vielä 1950- ja 60-luvuilla. Sähkövalot ja radio saattoi jo olla, autoa hyvin harvoilla. Siellä ne nykyään kadehditut suuret ikäluokat viettivät lapsuutensa ja nuoruutensa. Siihen aikaan suurin osa väestöstä asui maalla, joten kyse ei ollut mistään pienestä vähemmistöstä. Itse 60-luvulla syntyneenäkin elin pitkään tuollaisissa olosuhteissa ennen kuin sitten 70-luvulla alkoi tulla enemmän viihdykkeitä kuten televisio ja kasettisoitin.

Silloin ei myöskään ollut sähköä eikä keskuslämmitystä, että varmaan ruoan laittoon ja lämmitykseen menisi aikaa.

Silloin nussittiin

Näittekö te ne kuvat lapsimuumioista jostain pohjoisen kirkon lattian alta? Olivat varmaankin rikkaiden lapsia, mutta ne pitsit ja tekstiilit muutenkin! Aivan käsittämättömän kauniita. Taitaa olla niin päin, että me emme tajua, miten paljon lepoaikaa noilla ihmisillä oli talvella, jos ei tukkisavotasta puhuta. Palkkaorjille toki mielellään tolkutetaan, että maatyöläisen elämä oli järkyttävän kamalaa ennen. Miksi olisi ollut? He olivat kuitenkin hommassa ammattilaisia, toisin kuin minä, jonka kukkakaalit syö kirppa ja retiisit kuivuvat piloille. Viljaa ei ihmeen suurta alaa tarvita yhden ihmisen ruuaksi. Eläintenpito sitten asia erikseen. 

Porissu ja runkkaillu

Silloin oli trendikästä kuolla johonkin kulkutautiin jo kolmekymppisenä, ei tarvinnut kauaa kärvistellä.

Ne joutuivat puhumaan keskenään kun ei voinut katsella tupettajan paskapuheita. Kaamea kohtalo.

Entisaikaan oli tavallista, että ihmiset osasivat itse soittaa jotain instrumenttia, pelejä pelattiin korteilla tai lautapelejä, ihmiset puhuivat keskenään, käsitöitä tehtiin pakosta ja huvikseen. Lapset ja aikuisetkin leikkivät leikkejä. Tanssejakin järjestettiin. Luultavasti ihmisten sosiaalinen elämä oli parempaa kuin nykyisten kännykkään tuijottelevien ihmisten. Nykyään ihminen erakoituu somen ääreen. Kumpi olisi parempaa?

Vierailija kirjoitti:

Näittekö te ne kuvat lapsimuumioista jostain pohjoisen kirkon lattian alta? Olivat varmaankin rikkaiden lapsia, mutta ne pitsit ja tekstiilit muutenkin! Aivan käsittämättömän kauniita. Taitaa olla niin päin, että me emme tajua, miten paljon lepoaikaa noilla ihmisillä oli talvella, jos ei tukkisavotasta puhuta. Palkkaorjille toki mielellään tolkutetaan, että maatyöläisen elämä oli järkyttävän kamalaa ennen. Miksi olisi ollut? He olivat kuitenkin hommassa ammattilaisia, toisin kuin minä, jonka kukkakaalit syö kirppa ja retiisit kuivuvat piloille. Viljaa ei ihmeen suurta alaa tarvita yhden ihmisen ruuaksi. Eläintenpito sitten asia erikseen. 

Kyllä niiden vaatteiden tekemiseenkin meni aikaa, kaikki tehtiin alusta asti- langat, kankaat niistä jne. Jollain hienostoperheillä oli jotain luppoaikaa, mutta taisivat hekin jotain tehdä käsillään, naiset vaikka kirjontaa tms. Mutta tietty valo oli rajoittava tekijä.

Sukulaiseni 200 v sitten asuivat sisään lämpiävässä mökissä. Hoitaisin kotieläimiä. Talvella valmistaisin kankaita ja neuloisin ja ompelisin sekä korjaisin vaatteita päreen valossa tai valoisana aikana. Mies kävisi metsässä kaatamassa puita polttopuiksi ja rakennusprojekteihin, ansoittamassa turkiksia myyntiin ja esim. jäniksiä ruoaksi. Kalastus sujuisi vuoden ympäri myös. Lapset yritettäisiin pitää hengissä. Lääkeaineita haettaisiin luonnosta. Sukulaisillani oli hyvä tietämys luonnonlääkkeistä. Saattaisin elää jopa 80 vuotiaaksi. Kotona voisi olla vanhus huollettavana. Suvussa joko minä, mies tai ainakin osa osaisi lukea, vaikka pidempää koulutusta ei läheisimmilläni olisi.  Suvussa taaksepäin olisi ollut, mutta kun naispuolinen nai suvusta maalle, niin hän ei saanut samoja oikeuksia mukaansa kuin miespuolinen. Suku yrittäisi kuitenkin tukea jollain tapaa. 

Vierailija kirjoitti:

Näittekö te ne kuvat lapsimuumioista jostain pohjoisen kirkon lattian alta? Olivat varmaankin rikkaiden lapsia, mutta ne pitsit ja tekstiilit muutenkin! Aivan käsittämättömän kauniita. Taitaa olla niin päin, että me emme tajua, miten paljon lepoaikaa noilla ihmisillä oli talvella, jos ei tukkisavotasta puhuta. Palkkaorjille toki mielellään tolkutetaan, että maatyöläisen elämä oli järkyttävän kamalaa ennen. Miksi olisi ollut? He olivat kuitenkin hommassa ammattilaisia, toisin kuin minä, jonka kukkakaalit syö kirppa ja retiisit kuivuvat piloille. Viljaa ei ihmeen suurta alaa tarvita yhden ihmisen ruuaksi. Eläintenpito sitten asia erikseen. 

Kun piioille ja rengeille ei tarvinnut maksaa mitään, riitti kun jotain ruokaa tarjosi ja jonkinlaisen katon pään päälle, niin rikkailla oli varaa teetättää vaikka miten hienoja vaatteita.

1600 luvun nälänhätä tappoi joko nälkään tai sitä seuranneisiin tauteihin neljänneksen Suomen väestöstä, 1860 luvun nälänhätä sentään alle kymmenyksen. Jos kirpat syö sun kaalit, niin et kuole nälkään, mutta kun halla tai sateet vei viljan isommalta alueelta, niin sitten kuoltiin. Ennen nykyisiä työkoneita ja lannoitteita maanviljely on ollut rankkaa ja hyvin epävarmaa puuhaa, mutta kuitenkin ainoa, millä edes jonkin kokoinen väestö kykeni täällä elämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näittekö te ne kuvat lapsimuumioista jostain pohjoisen kirkon lattian alta? Olivat varmaankin rikkaiden lapsia, mutta ne pitsit ja tekstiilit muutenkin! Aivan käsittämättömän kauniita. Taitaa olla niin päin, että me emme tajua, miten paljon lepoaikaa noilla ihmisillä oli talvella, jos ei tukkisavotasta puhuta. Palkkaorjille toki mielellään tolkutetaan, että maatyöläisen elämä oli järkyttävän kamalaa ennen. Miksi olisi ollut? He olivat kuitenkin hommassa ammattilaisia, toisin kuin minä, jonka kukkakaalit syö kirppa ja retiisit kuivuvat piloille. Viljaa ei ihmeen suurta alaa tarvita yhden ihmisen ruuaksi. Eläintenpito sitten asia erikseen. 

Kyllä niiden vaatteiden tekemiseenkin meni aikaa, kaikki tehtiin alusta asti- langat, kankaat niistä jne. Jollain hienostoperheillä oli jotain luppoaikaa, mutta taisivat hekin jotain tehdä käsillään, naiset vaikka kirjontaa tms. Mutta tietty valo oli rajoittava tekijä.

Jepp. Nykyajan viiden euron zalandorätin ostajalle voi olla vaikeaa tajuta, että vaikkapa mekon tekoon saattoi viel 1800-luvulla helposti mennä yli vuosi aikaa. Savupirtissä ei liikaa valoa ollut ja päreistä siirryttiin yleisesti edes kynttilöihin tai öljylamppuihin vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla. Tavallisissa talouksissa siis. Porvarit ja papisto sitten tietenkin erikseen.

Sivusta olen seurannut historian harrastajaa, joka pyrkii tekemään itselleen pellavamekon, aina pellavan kasvattamisesta lähtien. Minulta jäisi tekemättä.

Miten voi olla noin pihalla historiasta kuten ap?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näittekö te ne kuvat lapsimuumioista jostain pohjoisen kirkon lattian alta? Olivat varmaankin rikkaiden lapsia, mutta ne pitsit ja tekstiilit muutenkin! Aivan käsittämättömän kauniita. Taitaa olla niin päin, että me emme tajua, miten paljon lepoaikaa noilla ihmisillä oli talvella, jos ei tukkisavotasta puhuta. Palkkaorjille toki mielellään tolkutetaan, että maatyöläisen elämä oli järkyttävän kamalaa ennen. Miksi olisi ollut? He olivat kuitenkin hommassa ammattilaisia, toisin kuin minä, jonka kukkakaalit syö kirppa ja retiisit kuivuvat piloille. Viljaa ei ihmeen suurta alaa tarvita yhden ihmisen ruuaksi. Eläintenpito sitten asia erikseen. 

Kun piioille ja rengeille ei tarvinnut maksaa mitään, riitti kun jotain ruokaa tarjosi ja jonkinlaisen katon pään päälle, niin rikkailla oli varaa teetättää vaikka miten hienoja vaatteita.

1600 luvun nälänhätä tappoi joko nälkään tai sitä seuranneisiin tauteihin neljänneksen Suomen väestöstä, 1860 luvun nälänhätä sentään alle kymmenyksen. Jos kirpat syö sun kaalit, niin et kuole nälkään, mutta kun halla tai sateet vei viljan isommalta alueelta, niin sitten kuoltiin. Ennen nykyisiä työkoneita ja lannoitteita maanviljely on ollut rankkaa ja hyvin epävarmaa puuhaa, mutta kuitenkin ainoa, millä edes jonkin kokoinen väestö kykeni täällä elämään.

Imeväisyyskuolleisuus oli myös suurta, vuosien 1750 ja 1900 välillä se vaihteli 15 ja 40 prosentin välillä.

Lähde:

https://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql?course_id=tkoulu_vaesto…

Tuhat vuotta sitten käytiin töissä, harrastettiin liikuntaa ja luettiin kirjoja. Nyt ei tehdä enää mitään noista vaan tapellaan täällä internetissä.

Koko aika meni elämästä selviytymiseen.

Maanneet kotona pankon päällä jos ei huvita, kuningas tai tsaari on maksanut kotiin palkan !

Vierailija kirjoitti:

Silloin nussittiin

Ja sitten hoidettiin niitä penskoja.