Lapsi temppuilee rutiineissa

Lapsihan vaan ilmaisee ettei halua, mutta jotkut asiat vaan pitää silti tehdä. Vaatii kärsivällisyyttä kyllä. Suurin osa lapsista kokeilee tuota aikansa.

Toki pitää olla myös asioita joista voi päättää, ikätasosta riippuen vaikka kaksi iltasatukirjaa joista voi valita toisen.

Tuon ikäisiä saa olla pk ryhmässä seitsemän. Kyllä sielläkin pakolliset asiat saadaan tehtyä, haluamisista viis.

Ennakoi. Käytä vaikka timeria joka konkretisoi lapselle että on viisi minuttia aikaa leikkiä. Kun aika on loppu, loppuu leikki, jonka jälkeen pestään hampaat.

Voit käyttää myös toiminnanohjauskuvia mikä helpottaa vaikeita siirtymätilanteita. Lähesty asioita positiivisen kautta, esim. voi kuinka hieno leikki sulla on, nyt on aikaa vielä keksiä siihen joku kiva loppuhuipennus! Ja sen jälkeen mennään hammaspesulle. jne

Kysyt tätä kerran kuukaudessa, onko tämä joku koulutehtävä?

Iltapalan aika:

Ilmoitan 10 min ennen iltapalaa, että menen nyt kattamaan pöytää, kohta syödään iltapalaa. Muistutan, että ennen sitä siivotaan leikit pois/ siivotaan leikki sivuun tms. mitä nyt juuri sille leikille pitääkin yhdessä tehdä. Sitten palaan lapsen luokse, kerron iltapalan olevan valmis ja siivoamme yhdessä tai ainakin keräämme tavarat lattialta. Lapselle ei anneta mahdollisuutta sanoa, että hän ei halua lopettaa, koska yleensä ei tarvitse varsinaisesti lopettaa, kunhan varmistetaan, ettei keskeneräinen leikki ole vaaraksi.

Hammaspesu:

Kun iltapala on syöty, pestään hampaat. En sano, että nyt on hammaspesun aika, koska se ei merkitse mitään, sanon, että nyt menemme pesemään hampaasi. Hammastahnasta en edes kysele. Jos lapsi ilmoittaa, että ei halua pestä hampaita, kysyn, miksi ei ja kuuntelen perustelut. Yleensä se on vain "en halua" ja minä vastaan, että höpsis sun kanssasi, minä en halua, että sinulla on mustat hampaat etkä voi enää syödä porkkanaa. Siksi hampaat pestään.

Käsien ja naaman tai minkä tahansa muun pesu

En sano, että sitten jotain, sanon, että nyt pestään kädet ja kasvot ja sitten pestään. Tai siis hän pesee. Jos ei halua, niin muistutan, että sitten kaikki käsi- ja naamalika tarttuu yöllä unikaveriisi, et kai halua, että se joutuu pesukoneeseen. Mutta kyllä, tässä annan lapsen valita ja kerrastapa tuo oppi, että jos hän ei mene pesulle, menee unilelu pesukoneeseen eikä märkänä pääse viereensä seuraavana yönä.

Yöpuvun vaihto:

En hae lapselle yöpukua, lapsi osaa napata sen vuoteesta itsekin. Tässä vaiheessa on hassutteluhetki riisumisineen ja pukemisineen, naurulla saa enemmän aikaan kuin käskyillä. Kutiaako lapsi vai onko kainalossa kirppuja jne. Tämä on yhdessäolon kiva hetki, ei lapsi sellaisesta kieltäydy.

Iltasatu

En kysy, mikä satu, koska meillä on käytössä 5v:n kanssa kirja, josta luetaan luku kerrallaan. Lapsi ei osaa kyseenalaistaa asiaa, koska en anna siihen mahdollisuutta. Sen sijaan kirjan vaihtuessa keskustellaan paljonkin siitä, millainen kirja seuraavaksi luetaan. Mutta ne keskustelut käydään päivällä, ei unenodotteluaikaan.

 

Muuta oma toimintasi, elämä helpottuu!