Oletko uraäiti? Et laita juuri kotona ruokaa?

Olen. En laita. Kyllä. Eivät käy. Olen lasten kanssa ja rakastan lapsiani. En. En.

tietylle henkilölle? Ainakin vaikuttaa siltä että olet katkeroitunut jollekin. Paljon uteliaita kysymyksiä, muttet kerro taustoistasi mitään.

mutta lapset on tarhassa vain 2-3 päivänä viikossa. Laitan seuraavan päivän ruoan aina edellisenä iltana, kun lapset ovat unillaan. Eineksiä en ole vielä koskaan tarjoillut (ellei sitten sitten pakasteena myytäviä kasviksia lasketa eineksiksi). Ravintolassa syödään noin kaksi kertaa viikossa: yleensä perjantaisin työpäiväni jälkeen ja lauantaina.



Teen osapäiväistä viikkoa ja mies on vuorotyössä. Miehen arkivapaapäivinä lapset ovat aina isän kanssa kotona. Minulla taas on säännöllisesti viikonloput vapaat (+ 2 arkipäivää eli yhteensä 4 vapaapäivää).



Lapset ovat vielä niin pieniä, etteivät ole koulussa. Kun siirtyvät kouluvaiheeseen, teen lyhennettyä päivää (enkä ota kokonaisia vapaapäiviä, kuten nyt).



Isovanhemmista ei ole ollut hoitoavuksi. Toiset on niin avuttomia, etteivät kerta kaikkiaan saa lapsille ruokaa pöytään (ihmettelen, miten ovat miehen onnistuneet kasvattamaan) ja toiset taas on Espanjassa koko talven ja kesällä hautautuvat Keski-Suomeen mökille.

Meillä on siis pakastin. Eikö teillä ole?

Lpaset syö koulussa ja käy koulun jälkeen iltapäiväkerhossa josta naapurit/isovanhemmat hakee?

Lapset ovat tarhassa ja toki syövät siellä myös aamupalan. Haen itse lapset.

Miksi olet tehnyt lapset jos et ole heidän kanssaan??

Olen lasten kanssa. Miksi ihmeessä olet itse tehnyt lapsesi? Olet ilmeisesti jotenkin katkera ja vähän koulutettu?

Vai oletko eronnut?

En ole eronnut. Mieskin tykkää, kun en ole täysin kotona katkeroitunut. Ja vie aamuisin lapset tarhaan.

Ja lapset sulla vain viikon?

Ihan asun perheeni kanssa. Myönnän kyllä, että meillä syödään viikoittain ravintolassa. Ja lapset osaavat käyttäytyä ihmisten ilmoilla.

Rakastan lapsiani enemmän kuin mitään. Lapseni ovat uskomattoman ihania ja muita huomioivia tapauksia.



Oletko vähän koulutettu ja ehkä lahjaton? Katkera ja huono-osainen sekä yksinkertainen? Kateellinen ihmisille joilla sekä perhe että ura? Miksi ihmeessä sinä ap olet tehnyt lapsia? Olisi ehkä kannattanut miettiä

tekee. Viikonloppuisin kyllä. Lapsi syö toki myös koulussa ja IP-kerhossa. Kävelee itse IP-kerhosta kotiin tai isä hakee. Isovanhemmatkin joskus, jos satutaan molemmat olemaan työmatkalla. Vietän aikaa lapseni kanssa päivittäin, vaikka teen yleensä töitäkin kotona. Tekeehän lapsikin läksyjä ja menee aikaisin nukkumaan. En ole eronnut, vaan onnellisessa parisuhteessa. Meillä minä teen uraa, mies ei.

- Olen kai uraäiti jonkun mittapuun mukaan. Olen siis akateemisesti kouluttautunut, kiinnostunut työstäni, teen vaativaa työtä ja saan siitä hyvää palkkaa. Mutta. Silti teen lyhyempää työviikkoa kuin useimmat tavisduunarit. Energiaa ja aikaa jää kotiin eikä työ vie liikaa voimia. Päinvastoin, se antaa energiaa ja pitää virkeänä.

- Emme käytä ollenkaan eineksiä, vaan kaikki ruoka tehdään itse mahdollisimman alusta alkaen hyvistä aineksista (luomua jne). Mies kokkaa enemmän kuin minä, mutta kotitöitähän riittää muitakin, minullekin ;)..

- Eivät ole vielä koulussa vaan hoidossa. Sielläkin lyhyempiä päiviä kuin monen ei-niin-uraäitien lapset.

- Olen lasten kanssa paljonkin kuten miehenikin. Lapsilla lomaa 3kk vuodessa, viikonloput, pitkät illat ja vapaapäivät. He ovat reilusti suurimman osan ajastaan meidän kanssamme ja tykkäämme touhuta heidän kanssaan kaikenlaista. Teimme lapsia siksi, että haluamme rakastaa ja saada vastarakkautta. Haluamme antaa heille hyvät eväät elämään.

- En

- En

mutta lapset on tarhassa vain 2-3 päivänä viikossa. Laitan seuraavan päivän ruoan aina edellisenä iltana, kun lapset ovat unillaan. Eineksiä en ole vielä koskaan tarjoillut (ellei sitten sitten pakasteena myytäviä kasviksia lasketa eineksiksi). Ravintolassa syödään noin kaksi kertaa viikossa: yleensä perjantaisin työpäiväni jälkeen ja lauantaina. Teen osapäiväistä viikkoa ja mies on vuorotyössä. Miehen arkivapaapäivinä lapset ovat aina isän kanssa kotona. Minulla taas on säännöllisesti viikonloput vapaat (+ 2 arkipäivää eli yhteensä 4 vapaapäivää). Lapset ovat vielä niin pieniä, etteivät ole koulussa. Kun siirtyvät kouluvaiheeseen, teen lyhennettyä päivää (enkä ota kokonaisia vapaapäiviä, kuten nyt). Isovanhemmista ei ole ollut hoitoavuksi. Toiset on niin avuttomia, etteivät kerta kaikkiaan saa lapsille ruokaa pöytään (ihmettelen, miten ovat miehen onnistuneet kasvattamaan) ja toiset taas on Espanjassa koko talven ja kesällä hautautuvat Keski-Suomeen mökille.

Ura-äiti ei ole sama kuin työssäkäyvä äiti. Mitä uraa luot noin pienellä työpanoksella? 4 vapaapäivää viikossa..??

Itse olen ura-äiti ja valitettavasti koen aika ajoin huonoa omaatuntoa. Osa siitä johtuu muiden reaktiosta. Teen pitkää päivää ja pitkää viikkoa, mutta panostamme viikonloppuihin ja lomiin, joilla olenkin 100% läsnä ja teen kaiken lasten eteen. Ruokaa teen minä tai isä illalla kun tulen kotiin, menee välillä ruokailut myöhempään kuin tavallisissa perheissä, mutta lapset ja koko perhe tottunut siihen. Teen monesti töitä ja alustan seuraavaa päivää kun lapset nukkuvat.

Tämä on täysin minun valinta ja olen onnellinen siitä. Lomia odotan itsekin aina innolla.

Lapset kävelevät koulusta kotiin ja siellä on mummi vastassa. Tämä on meillä hyvä tuuri, että hänellä on mahdollisuus hoitaa.