Lue keskustelun säännöt.
Mitä ajatuksia herättää äitini kriittinen suhtautuminen kehoihin ja hän itse hyppii alasti? Olen vähän ahdistunut.
19.08.2023 |
Äitini on aina arvostellut kehoani. Tavallaan syystä ja syömishäiriöiden ollessa siinä pisteessä, että olen laihtunut rutkasti on ollut iloinen tai sitten ei ole enää kommentoinut mitään.
Nyt kun olen lihava ja epävarma kehostani, niin on kertonut usein kuinka järkyttynyt on painonnoususta. Halunnut tukea sitä, että laihtuisin ja niin toivonut sitä. Toki toivon itsekin.
Nyt näimme pitkästä aikaa ja hän oli varmasti ajatellut, että paino on pudonnut. Halusi ostaa minulle kesäshortsit ja tiiraili kroppaani. Kun vaihdoin vaatteet kotona shortseihin niin tiiraili todella ahdistavasti kroppaani. Halusin piiloutua ja vähän suutuin. Hän jatkuvaan arvostelee minun kehoani.
Olen ihan aikuinen nainen, suht nuori vielä.
Menimme mökille saunaan ja siellä sitten ihan avoimesti oli alasti, grillasi ja kalasti alasti. Oli oikein iloinen hoikasta kropastaan, näytteli sitä.
Olin kuin en huomaisi. Välillä tuntuu, että hän haluaa osoittaa olevansa niin paljon parempi ja aiheuttaa mielipahaa. Tai sitten kuvittelen vain.
En vain käsitä mikä ideologia kaiken takana on. Vai olenko vain haavoittuvainen ja kaikki alastomuus ahdistaa. Tapaamisen jälkeen olen ollut aika ahdistunut. Riittämätön fiilis kaiken kaikkiaan.
Ehkä olen liian herkkä.
Kommentit (18)
Mikä sakelin pedari äitisi on?
Hyi helvetti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Missäspäin tää mökki on?
T. Kiikarisetä
Olisin todella iloinen, jos sen verran kunnioittaisitte aloituksen pointtia, ettei tästä tehtäisiin mitään pervopappojen ketjua. Kyse on asiasta, joka oikeasti hämmentää.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Mikä sakelin pedari äitisi on?
Hyi helvetti.
Ei siinä mitään seksuaalista ollut vaan on aina ollut tuollainen painonkyttääjä ja jotenkin pitäisi olla niin naisellinen ja nyt kun en ole, on tuollainen helvetin arvostelija ja ahdistava. En vain jaksa.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap:llä ei kaikki kunnossa.
No ei olekaan, ahdistaa. Tiedän ettei keskustelun aihe ole mikään mukavin mutta ihan totta on. Enkä tiedä miten sitä käsittelisi.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole normaalia käytöstä. En ikinä arvostelisi omaa lastani. Toki meillä päin vastoin että teini-iässä oleva tyttäreni on hyvin hoikka ja kaunis vartalo. Itse olen se lihava joka arvostelee omaa kroppaansa (yritän välttää) mutta kuljen kyllä alasti kotona esim kylppäristä makkariin häpeilemättä.
Minun vartaloa on myös arvisteltu nuorempana vaikka olinkin melko hoikka. Se jättää ikuiset jäljet ja epävarmuuden omaan kehoon. Siksi vältän kaikkea nagatiivista vartalon kommentoinnissa ja koitan omaakin vartaloa arvostella mahdollisimman vähän tyttäreni kuullen.
Ehkä äidilläsi on taustalla (kieroutuneella tavalla) se että laihtuisit ja olisit sen takia onnellisempi. Hänelle ehkä itselleen on onnellisuus kiinni vartalon koosta ja ajattelee vain sinun parasta. Siis omasta mielestään eikä tajua että se vahingoittaa sinua paljon ja loukkaa. Toki tunnet äitisi eli onko kyse tuosta vai onko äitisi vain puhtaasti ilkeä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:llä ei kaikki kunnossa.
No ei olekaan, ahdistaa. Tiedän ettei keskustelun aihe ole mikään mukavin mutta ihan totta on. Enkä tiedä miten sitä käsittelisi.
-ap
Älä tapaa äitiäsi, tai tapaa harvoin ja rajatusti. Mieluimmin ei ollenkaan nyt vaikka vuoteen.
Etsi hyvä psykoterapeutti. Järjestä taloudellinen itsenäisyys itsellesi.
Jos päätät myöhemmin palauttaa välit äitiisi, katkaise keskustelu tai poistu paikalta joka kerran, kun käynnistää kehovihapaskamyllynsä.
Voimia ja tsemppiä! T. Samanlaisen äidin tytär
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole normaalia käytöstä. En ikinä arvostelisi omaa lastani. Toki meillä päin vastoin että teini-iässä oleva tyttäreni on hyvin hoikka ja kaunis vartalo. Itse olen se lihava joka arvostelee omaa kroppaansa (yritän välttää) mutta kuljen kyllä alasti kotona esim kylppäristä makkariin häpeilemättä.
Minun vartaloa on myös arvisteltu nuorempana vaikka olinkin melko hoikka. Se jättää ikuiset jäljet ja epävarmuuden omaan kehoon. Siksi vältän kaikkea nagatiivista vartalon kommentoinnissa ja koitan omaakin vartaloa arvostella mahdollisimman vähän tyttäreni kuullen.
Ehkä äidilläsi on taustalla (kieroutuneella tavalla) se että laihtuisit ja olisit sen takia onnellisempi. Hänelle ehkä itselleen on onnellisuus kiinni vartalon koosta ja ajattelee vain sinun parasta. Siis omasta mielestään eikä tajua että se vahingoittaa sinua paljon ja loukkaa. Toki tunnet äitisi eli onko kyse tuosta vai onko äitisi vain puhtaasti ilkeä?
Ei sillä lopputuloksen kannalta ole väliä, onko ns. puhtaasti ilkeä, vai kuvitteleeko tarkoittavasta hyvää. Tuollaisesta täytyy pysyä kaukana, jos haluaa hyvän kehosuhteen itselleen.
Ei ap
Vierailija kirjoitti:
Ap:llä ei kaikki kunnossa.
Ap:n äidillä ei ole kaikki kunnossa. On ahdistelua pakottaa toinen vasten tahtoaan katselemaan alastomuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:llä ei kaikki kunnossa.
No ei olekaan, ahdistaa. Tiedän ettei keskustelun aihe ole mikään mukavin mutta ihan totta on. Enkä tiedä miten sitä käsittelisi.
-ap
Mun isä oli samanlainen. Aina moittimassa ja arvostelemassa ulkonäköäni. Taisin olla 10-vuotias kun äijä melusi jossain kyläpaikassa että toi meidän likka on ku Maamme-laulu, ei laaksoa ei kukkulaa. Pari vuotta myöhemmin ettå tollakaan ei paidan alla pullota kuin kylkiluut. Siitä alkaen kun muotoja tuli, alkoi läskiksi haukkuminen. Liukastuin pihalla niin välittömästi tuli kommentti että nyt lähti seismologian laitokselle maanjäristysvaroitus. Hyppäsin laiturilta niin se aiheutti tsunamin. Ja siis olen ihan normaalimittainen, 164/57. Vastaavia hauskoja heittoja sain kuunnella siihen asti kun äijä kuoli. Kuolinvuoteellaan kerroin että noin ilkeää ihmistä ei jää kukaan kaipaamaan ja toivotin hyvää matkaa helvettiin. Hetkeäkään en ole katunut.
Jossain vaiheessa nuorempana oli lähes pakkomielle saada kehuja miehiltä. Mitä enemmän ulkonäköä kehuttiin sen parempi ihminen muka olin. Toisaalta epäilin vahvasti että kehuuhan ne, sanovat mitä vaan että pääsevät pukille. Nykyään olen ihan ok itseni kanssa ja vähät välitän muiden mielipiteistä, pääasia ettå itselläni on hyvä olla.
Sen verran täytyy mainita, että olin lapsi ja nuori 70- ja 80-luvulla, silloin oli melko yleistä tuo lasten pilkkaaminen
Ostaa sulle shortsit? Olisit kieltäytynyt ja sanonut omaavasi vaatteita omasta takaa. Nykyään on paljon kauniita mekkoja, jotka sopivat kaikille vartalotyypille. Antaa äipän liihotella alasti, jos siitä tykkää, sinä pukeudut, kuten tahdot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole normaalia käytöstä. En ikinä arvostelisi omaa lastani. Toki meillä päin vastoin että teini-iässä oleva tyttäreni on hyvin hoikka ja kaunis vartalo. Itse olen se lihava joka arvostelee omaa kroppaansa (yritän välttää) mutta kuljen kyllä alasti kotona esim kylppäristä makkariin häpeilemättä.
Minun vartaloa on myös arvisteltu nuorempana vaikka olinkin melko hoikka. Se jättää ikuiset jäljet ja epävarmuuden omaan kehoon. Siksi vältän kaikkea nagatiivista vartalon kommentoinnissa ja koitan omaakin vartaloa arvostella mahdollisimman vähän tyttäreni kuullen.
Ehkä äidilläsi on taustalla (kieroutuneella tavalla) se että laihtuisit ja olisit sen takia onnellisempi. Hänelle ehkä itselleen on onnellisuus kiinni vartalon koosta ja ajattelee vain sinun parasta. Siis omasta mielestään eikä tajua että se vahingoittaa sinua paljon ja loukkaa. Toki tunnet äitisi eli onko kyse tuosta vai onko äitisi vain puhtaasti ilkeä?Ei sillä lopputuloksen kannalta ole väliä, onko ns. puhtaasti ilkeä, vai kuvitteleeko tarkoittavasta hyvää. Tuollaisesta täytyy pysyä kaukana, jos haluaa hyvän kehosuhteen itselleen.
Ei ap
Totta. Mutta ehkä jotain on vielä pelastettavissa jos äiti tekee sen ajattelemattomuuttaan? Tosin en tiedä voiko kukaan olla noin ajattelematon ja vielä oman lapsensa suhteen?
Mun äiti pilkkasi mua lapsesta saakka, ulkoista olemusta, luonnetta, herkkyyttä. Repi hiuksista kun itkin jollekin lastenohjelman surulliselle kohtaukselle. Aggressiivinen, itsekäs ja tahallinen tarkoitus lyödä sanallisesti sen jälkeen kun ei enää kehdannut fyysisesti hakata ja repiä.
Muut luokkalaiset oli kuulemma hoikkia ja mä läski (olin ihan normaalipainoinen), kyttäsi syömisiäni jne. Nyt aikuisiällä kun ole ollut masentunut ja lihonut ylipainoiseksi, on ollut oikein innoissaan kun on päässyt pilkkaamaan lihomisesta. Läskistä perseestä jne. Heikkolahjainenhan tuo on ja vailla koulutusta, hakee sisältöä elämäänsä edelleen yli 60 vuotiaana muiden ihmisten ulkonäön ja asioiden retostelulla. Itse ollut aina tuhti. Myös nuorempana kun räksytti minulle. Ei paljon kiinnosta olla tekemisissä. Terapiaan en tuhlaisi rahojani, niistä taitavat hyötyä vain ne, jotka eivät osaa itse ajatella asioita. Ota etäisyyttä ja lue jotain aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, jo niistä teet havaintoja ja huomaat sen epänormaaliuden äitisuhteessasi. Olen itse käynyt kolmeen otteeseen terapiassa ja suurempi apu on ollut asioihin itse syventymällä ja pohtimalla omia rajoja.
Äitini on myös alkoholisti.
Tuntuu, että nyt tuli viimeinen niitti vaikka tämä ei ollut suinkaan inhottavin asia mitä olen hänen puoleltaan kokenut. Kehoni ja mieleni ei kuitenkaan kestä enää mitään vaan romuttuu täysin hänen tapaamisestaan nykyään.
-ap
Missäspäin tää mökki on?
T. Kiikarisetä